Valtteri Aaltonen

Talouskriisin hoitoa islantilaisittain

Islannista kuuluu kummia. Muutama vuosi sitten valtaisan pankkikriisin jyräämäksi joutunut maa alkaa olla takaisin tolpillaan, toisin kuin oman kriisinsä kourissa yhä kamppailevat euromaat. Islannissa työttömyys on 4 % kieppeillä ja talous on tukevasti kasvu-uralla.

Islanti on siitä mielenkiintoinen esimerkki, että se valitsi täysin päinvastaisen lääkehoidon talouskriisiinsä kuin euroalue. Euroalueella ratkaisuksi kriisiin on jääräpäisesti haettu talouden säästämistä hengiltä samanaikaisesti kuitenkin pankkeja suoraan tai epäsuorasti (kriisimaita rahoittamalla) tukien. Instituutiot ovat ylipäänsä olleet ihmisiä tärkeämpiä. Islannissa taas pankit päästettiin kaatumaan ja sen sijaan valtio on kuluttanut aktiivisesti rahaa sosiaalisiin ohjelmiin, joilla on suojeltu kansalaisia kriisin vaikutuksilta. Siinä missä euroalueella hyvinvointivaltion alasajoa ja tuloerojen kasvattamista on pidetty ainoana ratkaisuna lamaan, on Islannissa ajateltu juuri päinvastoin. Valtion toimesta on työnnetty rahaa kansantalouteen, jotta pyörät lähtisivät taas pyörimään. Ja nyt Islannissa talous siis kasvaa samalla kun euroalueella ilonaiheita ovat lähinnä puolivuosittaiset ennusteet siitä, että kasvu alkaa puolen vuoden päästä.

Euroalueen talouskuuri on ollut tiukasti uusklassisen taloustieteen sanelemaa. Islannin toimet taas näyttäisivät lähinnä joltakin mitä kutsutaan jälkikeynesiläisyydeksi.  Islannissa julkinen valta ja keskuspankki ovat ottaneet tärkeimmäksi ohjenuorakseen työllisyyden ylläpitämisen, kun taas euroalueella EKP:n ykköstehtävä on huolehtia hintavakaudesta ja torjua inflaatiota tarvittaessa työllisyyden kustannuksella. Islannissa inflaatio kyllä hyppäsikin akuutissa kriisissä hetkellisesti korkealle 2009. Se on kuitenkin tällä hetkellä taas kohtuullisesti hallinnassa 4 %:n pinnassa. Ennen kaikkea kuitenkin työttömyys on saatu painettua hyvin alas ja talouskriisi ei ole satuttanut kansalaisia samalla tavalla kuin Etelä-Euroopan kriisimaissa, joita riivaa yli 20 % työttömyys Eikä Islannin lähtötilanne juuri jotain Kreikkaa parempi ollut.

Euroalue ja Islanti ovat toki ihan pikkuisen eri asiat ja olisi turhan suoraviivaista väittää Islannin lääkkeiden purevan automaattisesti myös euroalueella. Pankit on aika paljon helpompi päästää kaatumaan silloin kun suurimmat tappiot siitä kolahtavat ulkomaille. Islannissa ollaan muutenkin vasta kapuamassa lamakuopasta. Maassa yhä säännellään pääomaliikkeitä voimakkaasti ja taloudessa voi piillä vielä monta miinaa. Tärkeää on kuitenkin huomata, että Islannin valitsemat epäortodoksiset keinot ovat ainakin tähän asti tervehdyttäneet taloutta, vaikka niiden euroalueen kriisinhoitoa ohjaavien oppien mukaan olisi kuulunut tuhota se. Tämän pitäisi herättää myös euroalueella kysymään, ovatko ne talouden möröt, joilla meitä pelotellaan, täysin todellisia? Kuinka perusteltua on kytätä hintavakautta tilanteessa, jossa tuotantokapasiteetti on rajusti vajaakäytössä? Miksi suora keskuspankkirahoitus on yhä ajatuksena niin verboten? Mitä oikeasti mahtaisi tapahtua, jos EKP haistattaisi huilut saksalaisten inflaatiopelolle ja antaisi kunnon raharuiskeen eurotaloudelle? Ainakin Islannin esimerkki pitäisi olla hyvä syy käydä perusteellista keskustelua nykyisen talouspolitiikan vaihtoehdoista. Sen sijaan, että päätä uskollisesti hakataan seinään vain koska se on "oikeaoppista".

 

www.valtteriaaltonen.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Olisi oikeasti hauska tietää minkä talouspoliittisen teorian, suuntauksen tai tutkimuksen perusteella tämä nykyinen euroalueen rahapoliittinen itsetuho on "oikeaoppista".

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Määttä, hyviä uutisia:

http://online.wsj.com/news/articles/SB100014240527...

Huonoja uutisia: inflaatio putosi taas euroalueella.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Tuo olikin hauskasti kirjoitettu uutinen.

"Sterilization helps to keep the money supply stable, and the policy also shields the ECB from criticism that it has used its balance sheet to monetize government debt."

Miten yhteen kappaleeseen saadaan mahtumaan kaksi asiaa, jotka on euroalueella ryssitty täysin:

"helps to keep the money supply stable"
Kyllä, se alkaa stabiloitua, kiitos EKP:
http://research.stlouisfed.org/fred2/series/MYAGM3...

"shields the ECB from criticism that it has used its balance sheet to monetize government debt"
Mitä tähän voi sanoa. Monetisoidaan kriisimaiden velat JA kostetaan se ihmiskunnalle imemällä lisää rahaa pois euroalueelta. Toivottavasti epästeriili toiminta ei vähennä tätä loistavaa stabiiliutta. Miten tästä klubista pääsee pois.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #41
Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Se on yhtä oikeaoppista kuin Mauno Koiviston ja Kalevi Sorsan "Vahvaa markkaa puolustetaan viimeiseen veronmaksajaan"-rahapolitiikka.

Euroopassa liian moni huippupoliitikko menettäisi kasvonsa jos he myöntäisivät että me aiheutimme tämän laman itse ja tarpettomasti pitkitimme sitä vuosia, sori vaan.

Uskon että tarvitaan aika paljon polttopulloja ja kiviä heitteleviä mielenosoittajia ennenkuin suunta muuttuu.

Kumpaa veikkaatte kaikkien lamojen äidiksi Suomessa, vahvanmarkan politiikkaa vai euroa?

Susanna Kaukinen

No ei sitten muuta kun irrottelemaan katukiviä, että saadaan tää ihmisten kiduttaminen loppumaan.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

"Kumpaa veikkaatte kaikkien lamojen äidiksi Suomessa, vahvanmarkan politiikkaa vai euroa?"

Tämä on erittäin hyvä kysymys. Kiinteä valuuttakurssi yhdistettynä fantastiseen rahamarkkinoiden "vapauttamiseen" tarjosi todella tehokkaat aseet talouden täystuhoon. Niitä vielä vahvistettiin muulla "politiikalla" esim. Koiviston konklaavin toimesta. Kirsikkana kakussa tämän taloudellisen joukkotuhonnan pääarkkitehdit esiintyivät sosiaalidemokraatteina.

Euron tuhomekanismeja tuskin voidaan virittää yhtä nopeavaikutteisiksi, mutta sitä ei toisaalta pysäytä mikään. Ajattelen sen suuntaisesti, että 90-luvun sekoilu oli kuin suomitalossa räjäytetty dynamiittipötkö. Se aiheutti hurjaa tuhoa, mutta jätti perustukset suurelta osin kuntoon. Euro on kuin tehokas kaivuri joka on tuotu suomitalolle repimään se rikki perustuksia myöten.

Käyttäjän PekkaHacklin kuva
Pekka Hacklin

Mielestäni on virheellistä sanoa, että Islannissa valtio on kuluttanut rahaa sosiaalisiin ohjelmiin. Viime kevään vaaleissa hallitus joutui vallasta pois, nimenomaan leikkaus-toimenpiteiden vuoksi. Islannin kruunu devalvoitui 50 % finanssikriisin aikana. Tämä on johtanut vientituotteiden kilpailukyvyn parantumiseen, joka on työllisyyden kasvun ansiona.

Tästä seuraa tietysti se, että tuontitavaroiden hinnat ovat nousseet. Elintaso on Islannissa laskenut huimasti. Lisäksi monilla oli asuntolainat euro-arvoisina. Lainaa on enemmän kuin asuntojen arvo. Eli leikkauksia on Islannissakin tehty hyvinvointijärjestelmään.

Eikä tämä ole tapahtunut ilman ulkopuolista tukea. Islantia on tuettu IMF:n rahoilla. Islanti on velkaantunut korviaan myöten. Ei tämä mikään helppo tie ole.

Islannissa ei ole kellään varaa olla työtön.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Jos Islanti jää Argentiinan tavoin epämääräiseksi ajaksi tai loputtomiin kiinni valuuttasäännöstelyihin, kyseessä on rakenteellinen ongelma. Se olisi myös vahva signaali muille Euroopan maille olla seuraamatta samaa tietä perässä. Vaivihkaa kiinni menevät sisärajat eivät ole avain hyvään tulevaisuuteen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Entäpä Kypros? Ihan näin meidän kesken sapattivapaalla EMU:sta? Viikon piti kestää.

Ehkä se viikko tosiaan mitataan Venuksen almanakalla.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ei se ole virheellistä niin sanoa. Valtio on tukenut valtavasti maksuvaikeuksiin joutuneita kansalaisiaan.

Se on totta, että ostovoima (elintaso) on pudonnut.

Mutta vertailun vuoksi nämä euroalueen kriisimaat: elintaso on romahtanut, eikä kasvua näy.

Kun kuplat puhkeaa niin aina se jonkin verran sattuu. On älyllisesti epärehellistä edes uskotella, että kuplan puhkeamiset eivät näkyisi koskaan millään muotoa.

Susanna Kaukinen

Olennaista ihmisille on se, että koti pysyy alla ja on työtä tai työttömyyskorvaus, jolla jotenkin pärjää. Kukaan ei tarkkaanottaen tarvitse kahta autoa, ulkomaanmatkoja tai 60" telkkaria.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

" Lisäksi monilla oli asuntolainat euro-arvoisina. Lainaa on enemmän kuin asuntojen arvo."

Juurihan uutisoitiin, että Islannissa on annettu asuntolainoja anteeksi.

Jouni Nordman

Europalla olisi ollut hyvä samalla tavalla tehdä kun Islanti teki, sill' olisis opettanut pankeille yhteiskunta ei niiden kasino pelejä maksa, jolloin pankit olisivat joutunee suurilta osilta fuusioitumaan keskenään. Tämä olis avannut uudelaisille pienmmille pankeille mahdolisuuden, sekä niille pankeille jotka olisivan hyvin asiansa hoitaneen, eli oma pääoma olis ollut korkea.

Tämä olis kirpassut Eurooppaa kerran, kuin tämä täysinvailla inhimillisyytta oleva kiduttamine joka tulee kestämään viellä vuosia. Tässä jopa USA toimi viisaammin, kun lainaan suoraan pankeille antoi, mutta vaati osakkeita panteiksi lainan vakuudeksi, jolloin itse osakkeen omistajat joutuivat tästä kärsimään, sillä valtiolle suunnatu osake annti laskivat heidän omaisuuden arvoa. Tässä oli kansan kunnalisesti se etu, että valtiolla oli tällöin pankkejen osakkeita, joiden arvon nousun voi lunastaa pörssihintojen noustessa.

Tätä Euroopan mallia voidaan sano sosialistisekei talousoppien malliesimerkkinä, jossa kaikkein huonoinpaan paikkaan kansalaisten kannalta rahat laitetti. Sillä Kreikan arvopaperien kuoleentumine on 20v, kun pankki osake noteerataan joka päivä. Eli jos kriisi olisi hoidettu jokasen EURO maan sisällä, jossa valtio olis Kreikan ongelma luotot taannu ja vaatinut takuden pantiksi pankkien osakkeita. Olisi rahoitus kriis ollut paljon pienemmälle alueelle ja toisaalta olis myös jäännyt pienemmäksi, sillä pankit ei ihan vapaaehtoisesti olis tälläiseen alistuneet. Muta tällä mallilla jossa pankeilla oli piikki auki, niin heidän ei tarvinnut oikeesti laskea kuin millä hyödyntää tilanteen mahdollisimman hyvin.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Onko demareilla oikeasti YHTÄKÄÄN sellaista ajatusta talouteen, joka ei tarkoittaisi julkisen sektorin työntekijöiden ostovoiman ylläpitämistä yksityissektorin työntekijöiden selkänahasta revittävillä lisäkustannuksilla?

Rahan painainen ja pumppaaminen talouteen julkisen sektorin läpi on jälleen yksi ehdotus lisää samaan "meille, meille" -huutoon.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Rahan painaminen voi olla avainkysymys ja -ratkaisu. Jos sillä ratkaistaan kriisi, kuten Islannissa niin miksi tämä olisi väärä tie? Ja "meille meille", kenelle sitten jos ei meille? Yksityiselle pankkisektorilleko? Sitähän tässä on tehty kokoajan. Ja kriisi on vain pahentunut.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Meille tarkoittaisi verojen alentamista koko lainasummalla. Tämä ratkaisu etenkin alv:n alentamisena hyödyttäisi kaikkia. Elvytyksessä julkisen sektorin palkkojen kautta ainoa voittaja on julkinen sektori. Muut saavat muruja.

Pankkeja ei olisi pitänyt pelastaa takaamalla maksukyvyttömien lainoja toinen toistemme pusseista. Luottotappion riskin poistuminen on johtanut ylivelkaantumiseen.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #24

ALV:stä voi luopua kokonaan, jos asia kompensoidaan yhtenäistetyllä progressiivisella tulo ja/tai omaisuusverolla.

Nostaisi toimeliaisuutta ja tuottavuutta aivan valtavasti.

Rouvisen Auvo tästä on jutellut.

http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Vaikka en nyt demari olekkaan niin miksi rahaa pitää pumpata talouteen julkisen sektorin palkkojen kautta? Eikö sitä voisi myös tehdä niin,että julkinen ostaa yksityiseltä palveluita tällä "pumpatulla" rahalla?

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Paras elvytystapa - jos elvytetään - on jakaa raha alimmalle tasolle eli kuluttajille. Se nostaa kysynnän lama-aikana normaalille tasolle.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #25

Eli siis kuluttajaksi ei käy valtio joka ostaa niiltä samoilta kuin yksityinen...mutta ei krääsää niinkään helposti?

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #25

No toi on yksi tapa, että annetaan heikoimmille suoraan rahaa. En näe siinä silti mitään ongelmaa, että palkataan näitä henkilöitä tekemään yhteiskunnalle arvokasta työtä ja annetaan se raha siitä. Töitä kyllä riittää!

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Altti Salomäki, kun julkinen sektori pumppaa rahaa talouteen se tarkoittaa, että julkinen sektori tekee alijäämää. Tarkoitus on saada yksityinen sektori ylijäämäiseksi, eli nimenomaan saada lisää rahaa yksityiseen talouteen. Laman ja alijäämäisren vaihtotaseen aikana, kun julkisen sektorin alijäämä on ainoa tapa saada yksityiselle sektorille ylijäämä.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Julkisen sektorin alijäämä ei todellakaan ole ainoa tapa saada yksityiselle sektorille ylijäämä. Päin vastoin, koko julkisen sektorin olemassaolo perustuu yksityisen sektorin ylijäämään. Laman aikana yksityissektorin ylijäämä ei kata julkista sektoria, minkä takia valtio velkaantuu. Se, että verotusta ei tällöin moninkertaisteta, ei tarkoita että yksityissektori olisi lainanottamisen hyötyjä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #26

No kyllä yksityisen ylijäämä itseasiassa perustuu nykyään pitkälti julkisen alijäämään..

Totta vai tarua?

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #26

Altti, voit kokeilla laskuharjoitusta tästä. Tee normaali kahdenkertainen kirjanpito, jossa kirjanpitoyksikkö on Suomen yksityinen sektori. Kokeile eri tapoja saada se vakaasti ylijäämäiseksi (siis ei varaston muutosta tms.) tilanteessa, jossa Suomen ulkomaankauppa ei ole ylijäämäinen, eikä julkinen sektori alijäämäinen.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki Vastaus kommenttiin #32

Miksi ihmeessä yksityissektorin pitäisi olla ylijäämäinen silloin kun ulkomaankauppa ei ole?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #44

Siis koitatko sanoa,että mikäli ulkomaankauppaa ei ole niin valtion pitää olla todella kommunistinen ja se ulkomaankauppa on siis se tekijä joka muuttaa asian?

Tämä oli jotain aivan uutta!

Susanna Kaukinen

Vaihtotaseet on muuten nollasummapeli. Miten kaikki maat voi nauttia vaihtotaseen ylijäämästä?

Vastaus: ei mitenkään. Yhden ylijäämä on toisen alijäämä.

Seuraukset jätän pohdittavaksi.

Joni Seppä

Taitaa herra Aaltonen vain puolustaa omaa ja kavereidensa hyväpalkkaisia suojatyöpaikkoja julkisen sektorin hallinnossa. Se että virkamieskoneisto ja nimenomaan hallinto on onnistunut tuhlaamaan enemmän rahaa kuin kukaan muu tässä maassa ei sosiaalidemokraattisessa kielenkäytössä tarkoita sitä, että heissä olisi ollut ongelmaa ja heidät pitäisi irtisanoa. Se tarkoittaa sitä että puhutaan kuu juustoksi ja vaaditaan lisää rahaa tuhlattavaksi, koska tähänkin asti on tulosten perusteella mennyt niin loistavasti.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Hallinto ei meillä ole mikään ongelma. Ongelma on juuri tuo mistä Valtteri puhuu. Ei kannata heti selkäydinomaisesti tuomita jos viestintuoja sattuu tulemaan väärästä puolueesta.

Valtiontalous ei ole sama asia kuin kotitalous.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

BTW en ole töissä julkisella sektorilla...

Joni Seppä

Helsingin Bussiliikenne Oy näyttäisi Wikipedian perusteella olevan Helsingin kaupungin omistama. Kaupungin itsensä omistama joukkoliikenneratkaisu on melko herkkä eturistiriidoille kilpailutuksessa. Mutta tästä riippumatta oletko 100% varma että Helsingin kaupungin 7-portainen on täysin välttämätön ja kaupungin kaikki toiminnot romahtaisivat jos sitä kevennettäisiin? Eli ts. pystytkö nyt suoraan omalla nimelläsi ilmoittamaan että kyllä, jokainen virkamies on täysin välttämätön eikä yhtään voi irtisanoa ilman että koko kaupungin toiminta romahtaa totaalisesti?
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/62575-helsingin-ha...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #28

hallituksen puheenjohtaja voi tiemmä olla päivätöissä myös muuallakin,vai?

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni Vastaus kommenttiin #28

Jos tämä kommentti oli minulle niin tämä on oikea nimeni. Et ole ensimmäinen joka kuvittelee minun esiintyvän nimimerkin takaa :)

Hallinnosta, on ihan selvää, että hallinnossa löytyy sieltä täältä varmasti virtaviivaistamisen ja leikkaamisen mahdollisuuksia ilman, että vaarannetaan palveluja. Se on kuitenkin eri asia kuin mistä tässä puhutaan. Virtaviivaistamisella taloutta ei saada korjattua, ei ainakaan ilman, että puretaan hyvinvointiyhteiskunta perustuksia myöden.

Soininvaara puhuu tuossa yksittäisten, todellisten ongelmakohtien purkamisesta. Se on eri asia kuin ilmoittaa ensin, että leikataan 1-2 miljardia, sitten että leikataan muutama lisää. Sen jälkeen sysätään vastuu kunnille etsiä ne leikkauskohteet. Tällöin ei olla korjaamassa varsinaisesti ongelmia, vaikka ne tietysti ensin korjattaisiin jos sellaisia löytyy. Tässä puhtaasti leikataan, oli leikkauksiin varaa tai ei.

Kysymys onkin se olisiko Islannin tie mahdollisuus myös EU:lle.

Pelkästään todellisten hallinnon ongelmien ratkaisemisella ongelmaa ei ratkaista.

"Hän (Soininvaara) myöntää, että kuntien velvoitteiden vähentäminen on haastavaa. Erikoisia käytäntöjä virtaviivaistaminen ei tuo miljardisäästöjä vaan korkeintaan miljoonia."

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Islannissa tuetaan ihmisiä, mutta Euroopassa tuetaan pankkeja.

Islannissa kriisipankkien annettiin kaatua eikä menty veronmaksajien taskuille kuten Suomessa 90-luvulla, ja EU:ssa nykyään.
EU:n kriismaille maksetut tuet ja luotot ovat nekin pankkitukia, tuet kun kiertyvät heti kriismaista ne aiemmin rapakuntoon luotottaneille Saksan ja Ranskan suurpankeille.

Islannissa on ymmärretty varsin yksinkertainen perusasia, että työllistämällä ihmiset vaikka suurelta osin julkisilla varoilla yhteiskunnan talous elpyy pahimmastakin kriisistä.

EU:ssa sitä ei edelleenkään ymmärretä, vaan toimitaan juuri päinvastoin Friedmanin oppien mukaan tukemalla pankkeja, koko EU:n työttömyys on pysynyt korkeana, ja kriisimaat on pakotettu leikkaamaan julkista taloutta, mikä on ajanut ne entistä pahempaan tilaan. Pankit voivat hyvin, mutta ne eivät ole yhteiskunta.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-12886471425...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Merkittävää on sekin, että 330.000 ihmisen maa voinee, aiheuttamatta kauheita seurauksia koko Euroopalle, sanoa velkojille, että mepä ei makseta velkoja. :-)
Toisekseen se oma kruunu on pantu tasolle, jolla maa toimii. Kriisitietoisuus pienessä maassa on yhteenkuuluvuuden ohella myös ehkä parempaa? Onnitella pitää.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Ohhoh, tällaista kannanottoa olen odottanut. Kiitos Valtteri. Kysymys on niin suuri, että tästä tosiaan tulisi edes julkinen keskustelu käydä.

Käyttäjän marjukkakaakkola kuva
Marjukka Kaakkola

Islannissa on tehty muutakin oikein, siellä on otettu käyttöön kansanvalta, eli demokratia. Suora demokratia.

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=5467

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Kreikan talous on huippukunnossa ja kyselevät tilinumeroa mihin tuet voi palauttaa:

http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikan+velkojat...

Susanna Kaukinen

Onko tämän avauksen tarkoitus saada SDP:n kannatus taas nousuun? Tätähän me muut (lue: ei suurpuolueet) olemme hokeneet väsymykseen asti.

Ei siinä mitään, idea on hyvä, go go go!

Toimituksen poiminnat