Valtteri Aaltonen

Raha ei ole "niukka resurssi"

[Edit 28.7. klo 11, lisätty rautalankaa ja parannettu otsikkoa, koska tekstin idean saattoi näköjään helposti käsittää väärin]

 

Perintöveroa koskevassa viimeaikaisessa keskustelussa on noussut perintöveron poistoa koskevissa vaatimuksissa useampaan otteeseen esille argumentti, että varallisuuden keskittyminen ja varallisuuserojen kasvaminen (esim. verottoman periytymisen kautta) on kansantalouden kannalta hyvä, koska sitten niillä, joilla pääomaa on, on varaa investoida sitä.

Taloushan tunnetusti tarvitsee investointeja.

Tämä käsitys säästöistä investointien lähteenä perustuu laajempaan, sinällään valitettavan yleiseen, väärinkäsitykseen modernin rahatalouden toiminnasta. Nimittäin ajatukseen, että raha olisi niukka resurssi, jota on taloudessa käyttössä vain tietty etukäteen määrätty rajallinen määrä. (Rahaa ei siis tässä kohti pidä sekoittaa varallisuuteen, vaikka velaton raha toki on varallisuutta.)

Nykyaikaisessa rahataloudessa raha syntyy talouteen pankkien lainaustoiminnassa. Pankit eivät lainaa eteenpäin jo olemassaolevaa asiakkaittensa tallettamaa rahaa, vaan lainattava raha syntyy talouteen vasta lainaushetkellä "tyhjästä" pankin tekemällä kahdenkertaisella kirjanpitomerkinnällä. Pankki kirjaa itsestään velan asiakkaalleen (tilikirjaus lainaa vastaavasta summasta asiakkaan tilillä) ja asiakkaalta velan itselleen. Näin siis  talouteen on luotu kiertoon lainasumman verran uutta rahaa.

Tätä pankkien "rahanluontoikeutta" on joissain puheenvuoroissa myös paheksuttu kovasti viime aikoina, mutta tuo paheksunta perustuu myös osin väärinkäsitykseen ja ajatukseen, että pankeilla olisi jonkinlaiset rahanpainokoneet. Pankki ei kuitenkaan luo velatonta varallisuutta, vaan ainoastaan kaksi vastakkaista velkasuhdetta. Raha on siis velkaa. Tilikirjaus rahasummasta asiakkaan tilille on pankin velkaa asiakkaalleen (siis lupaus vaadittaessa suorittaa tilin saldoa vastaava summa) ja vastaavasti asiakkaalle syntyy samansuuruinen velka pankkia kohtaan, jonka asiakas maksaa korkoiseen sovitun aikataulun mukaisesti.

Pankeilla on tietyt vähimmäisvarantovaatimuksen siitä, paljonko niillä on oltava keskuspankissa olevalla tilillään ns. keskupankkirahaa (keskuspankkiraha voi ajatella tietyllä tavalla "oikeana rahana", jota pankki ei itse pysty luomaan) suhteessa niitten luomaan liikepankkirahaan. Euroalueella tämä vaatimus on enimmillään 2%. Reaalimaailmassa edes tämä vähimmäisvarantovaatimus ei kuitenkaan rajoita pankkien lainaustoimintaa, koska nykyisessä pankkijärjestelmässä liikepankit voivat jälkikäteen aina lainata keskuspankilta tarvittaessa lisää keskuspankkirahaa, mikäli ne tarvitsevat sitä vahimmäisvarantovaatimuksen täyttämiseen. Joissain maissa vähimmäisvarantovaatimuksesta onkin luovuttu jo kokonaan.

Rahoitus ei siis taloudessa ole niukka resurssi, jonka määrä olisi etukäteen rajoitettu. Modernissa rahataloudessa investoinnit eivät sinällään edellytä etukäteistä säästämistä, eikä niitä rajoita pankeissa säästössä olevan tai muuten kertyneen varallisuuden määrä.

*Rautalanka* Se, että raha ei ole niukka resurssi, ei tietenkään tarkoita, että rahoitusta saa vapaasti. Se tarkoittaa, että rahoituksen antajien toimintaa ei rajoita käytettävissä olevan rahan määrä, vaan puhtaasti heidän motiivinsa tarjota rahoitusta. Rahoituksella pitää tietenkin olla rahoittajan kannalta positiivinen odotusarvo, eli vieraan pääoman luontoisen rahoituksen takaisisinmaksu pitää olla riittävän uskottavaa tai oman pääoman ehtoisen rahoituksen tuotto-odotus riittävä. Tarvitaan siis uskottavasti voittoa tuottava liike-idea tai riittävät vakuuudet.*rautalanka kiinni*

Investointien suurin rajoite onkin niitten kannattavuus sekä investoijien, että rahoittajien silmissä. Rahoittajilla on halutessaan aina kyky tarjota rahoitusta, mutta riittävän uskottavia hakijoita ei tällä hetkellä yleisessä epävarmuudessa ole. Tällä hetkellä investointeihin haetaan ja annetaan rahoitusta huonosti, koska niitä ei taloudellisen epävarmuuden ja heikon kulutuskysynnän vuoksi nähdä kannattavina. Yksityiset eivät halua ottaa epävarmassa tilanteessa isoja lainoja, yritykset eivät halua laajentaa tuotantoaan kysynnän puutteessa, ja samasta syystä rahoittajat eivät näe kannattavina niitten yritysten hankkeita, jotka ehkä investoida haluaisivat. Eikä mikään määrä rahoitusta ei auta, jos tuotteelle ei ole markkinoita. Kotitalouksien investointien määrään vaikuttaa siis ensisijaisesti kotitalouksien usko tulevaisuuteen ja yritysten investointien määrään kysynnän määrä. Näihin pitää siis kiinnittää huomiota jos halutaan saada investoinnin ylös, eikä vain rahan tarjotaan.

Siis yhteenvetona: Investoiteihin ei tarvita sitä, että johonkin olisi kasaantunut "vapaata rahaa". Pääomien nykyistä suurempi keskittyminen ykistyishenkilöillä ei lisäisi kansantalouden investointikykyä kokonaisuutena eikä siis tätä kautta hyödytä kansataloutta. Rahoitusta investointeihin ei tällä hetkellä ole saatavissa riittävästi, mutta se johtuu ihan muusta kuin  "liian tasaisesta" varallisuuden jakautumisesta tai siitä, että pankeilla ei olisi kykyä lainata. Kyseessä ei siis ole pätevä argumentti esim. perintöveroa vastaan. (Ja huom. sukupolvenvaihdostilanteet ovat sitten edelleen erillinen asia)

 

 

www.valtteriaaltonen.fi
 

P.s. Helposti voi tulla mieleen, että pankkirahoitus maksaa, kun taas esim. peritty rahavarallisuus olisi "ilmaista" investoitavaa.  Näin ei kuitenkaan ole. Niin kauan kun rahan voi laittaa esim. Korkeakorkoiselle säästötilille, myös jo hallussa olevan velattoman rahan investoimisella on vaihtoehtoiskustannus.

 

 

  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (83 kommenttia)

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

"Tätä pankkien "rahanluontoikeutta" on joissain puheenvuoroissa myös paheksuttu kovasti viime aikoina, mutta tuo paheksunta perustuu myös osin väärinkäsitykseen ja ajatukseen, että pankeilla olisi jonkinlaiset rahanpainokoneet."

Itse paheksun asiaa siksi, että nyt valtiotkin ovat alisteisia pankkien ajamaan politiikkaan. Onko pankeissa oikeasti niin paljon osaamista, että he tietävät mikä on yhteiskunnan hyväksi?

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Se, että pankeilla ja rahoitussektorilla on niin paljon valtaa kuin on, ei tosiaankaan ole hyvä asia.

Mutta se on kaikki valtioiden enemmän tai vähemmän omilla päätöksillään pankeille luovuttamaa. Esim. se, että keskuspankki ei saa lainotaa valtiota ja valtio on näin liikepankkien rahoituksen varassa, on täysin poliittinen päätös.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Aivan, ja tätä juuri ihmettelen.

Esittämääsi asiaa ei ole oikein ymmärretty, mutta tästähän tässä on kysymys.

http://rahajatalous.wordpress.com/2012/08/15/toimi...

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #19

Juurikin siitä. Reaktioista päätellen, en ehkä sitten osannut riittävästi taustoittaa tuota niin, että olisi kaikille avautunut. Rahan velkaluonne on kieltämättä huomattavan hankala hahmottaa jos on tottunut ajattelemaan rahaa lähinnä käteisenä.

Anna-Leena Nieminen

Se, että kannattaa keskuspankkilainoitusta ja setelirahoitusta on sama asia kuin uskoisi joulupukkiin.

Onneksi valtio ei ole ihan niin naiivi, ainakaan vielä...

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #37

Kannattaminen ja uskominen ovat vähän kaksi eri asiaa. Mutta kerrotko tarkemmin. Tarkoitatko siis, että ei olisi reaalisesti mahdollista keskuspankin luotottaa suoraan tai välillisestä valtiota? Vai mitä tarkoitit?

(ottaen siis huomioon, että esim. Kanadassa keskuspankki ostaa valtion velkakirjoja)

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #41

On se mahdollista, mutta ei kauan aikaa ongelmitta eli ennen pitkää inflaation ja velan jyrkkä ja kestämätön kasvu valtion menojen jatkuvasti lisääntyessä, koska poliitikoilla ei olisi enää minkäänlaisia rajoituksia rahahanojen pitelemisessä.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #44

Eikö juuri tuo kiihtyvä inflaatio ole juuri valtion keskuspankkirahoitukselle vastaava rajoitus kuin kasvavat korot ovat valtion liikepankkirahoituksessa?

Keskupankkirahalla ei sinällään ole mitään sellaista ominaisuutta, että se aiheutaisi herkemmin inflaatiota kuin liikepankkiraha. Kumpi tahansa aiheuttaa lisääntyessään kyllä inflaatiota siinä tilanteessa, jossa talouden resurssit on saatu täysimääräisesti käyttöön. Mutta tällä hetkellä tuo tilanne ei ole ihan huulilla. On hiukan ristiriitaista, että osin samat tahot haluavat saada liikepankit lisäämään kierrossa olevan rahan määrää ja pelkäävät keskupankkirahoituksen aiheuttavan heti inflaatiota.

Keskuspankkirahoitus olisi tietysti riski ja holtittomaksi käydessään varmasti tuhoisaa. Mutta holtiton talouspolitiikka on aina mahdollista myös nykyisin keinoin (esim. Kreikka) jos vain poliitikot niin haluavat. Eli mielestäni ainoa argumentti sitä vastaan ei voi olla, että "poliitikot pettävät aina". Kanadan esimerkki osoittaa, että keskupankki voi tukea valtion finanssipolitiikkaa ilman inflaation karkaamista käsistä.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #47

Rahapolitiikka on nähdäkseni tuossa suhteessa verrattavissa muuhun politiikkaan:

1. Ovatko rahapolitiikan tavoitteet selkeät ja helposti ymmärrettävät.
2. Toimiiko julkinen valta avoimesti, jolloin rahapolitiikka on julkisuuden kautta ihmisten arvioitavissa.
3. Onko maan hallinto vakaa, vai muuttuuko rahapolitiikan tavoite radikaalisti hallituksen vaihtuessa.

Ruotsi voisi toimia hyvänä esimerkkinä, katsotaan Svenssonin kritiikkiä:
http://larseosvensson.se/2014/07/25/weak-defense-f...

Riksbank ei toimittanut sitä inflaatiota, jota siltä odotettiin. Jos valtio nyt vaihtaisi keskuspankkiirit ja käskisi heidän olla pätevämpiä, vähentäisikö se Riksbankin uskottavuutta.

Jos taas Riksbank tähtäisi BKT:n tasoon ja olisi työntänyt Ruotsin BKT:n takaisin trendille, olisiko Ruotsin yhteiskunta jotenkin köyhempi tai epävakaampi. Oleellisinta lienee se, että keskuspankilla on järkevä tavoite, jonka se toteuttaa myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Jos tavoitetta muutetaan, oleellista lienee se, että muutos tulee läpinäkyvästi demokraattisen prosessin kautta.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

"Investoinnit eivät edellytä etukäteistä säästämistä, eikä niitä rajoita säästössä olevan tai kertyneen varallisuuden määrä."

Hienoa. Voin siis iltapäivällä mennä pankkiin ja kertoa haluavani laittaa pystyyn Kone Oy:tä vastaavan, kannattavan yrityksen?

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Jos saat pankin vakuuttuneeksi siitä, että sinulla on kannattava liikeidea ja kaikki muu tarcvittava rahoitusta lukuun ottamatta sen toteuttamiseen.

Ei sinulle kukaan yksityinenkään raharikas anna rahaa vaan jos menet ilman ideaa sitä pyytämään.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Pankit eivät lainaa senttiäkään yritystoimintaan ilman kattavia vakuuksia. Harvalla yksityisellä ihmisellä on riittävät vakuudet teollisen yritystoiminnan käynnistämiseen.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo Vastaus kommenttiin #7

Tuo on outoa ja tuntuu väärältä. Pankkilainalla pitäisi voida perustaa yritys tyhjästä ilman vakuuksia. Vakuudet minimoivat raakasti pankin riskiä, joten ainakin silloin kun ne saadaan, pitäisi koron olla aivan pohjissa.

Paljon ennen vakuuksia pankin pitäisi arvioida yritysidean elinkelpoisuus, eikä varmoille nakeille pitäisi mitään vakuuksia vaatia. Ongelma lienee siinä ettei pankeista löydy ammattitaitoa arvioimaan tapauskohtaisesti eri alojen yritysideoiden kannattavuutta, joten ratkaisu on ilmeisesti ollut vajota tähän kaavamaiseen täysien vakuuksien vaatimiseen aina eikä mitään neuvotteluja. Piruako varten sitä enää tarvitaan pankkivirkailijoita. Joku robottitiski voisi kysymyssapluunalla tehdä saman.

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #10

Robotti on muuten ihan varteenotettava idea mutta energiakriisin ja ylläreitten takia kannattaa pysytellä pääosin siinä, että ihmiset siellä pankissa käyttää niitä robotteja, (tietokoneen laskureita), joilla laskevat..

Maataloustukiakin maksetaan siksi että säilytetään elintarviketuotannon potentiaalinen omavaraisuus vaikka nyt elelläänkin kissanpäiviä kun sataa taivaan mannaa ovista ja ikkunoista pitkin maailmaa kun nälkäiset joutuu myymään oman ruokansa länsimaan läskeille.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén Vastaus kommenttiin #10

Valtio voisi muuttaa politiikkaansa ja lopettaa ilmaisen ja hyödyttömän rahan syytämisen suuryrityksille yritystukien muodossa.

Meidän on pakko saada aikaa uusia innovatiivisiä vientiyrityksiä jos aiomme selvitä tästä lamasta. Valtio voisi muuttaa yritystuet vakuuksiksi alkavien yritysten pankkilainoille. Suuryritykset pystyvät järjestämään rahoituksen itse.

Meillä on vallalla Jan Vapaavuoren julkisuudessa lausuma periaate, "Vain kannattavaa yritystoimintaa voidaan tukea". Tämä on jo ajatuksena täysin järjetön. Ei kannatava yritystoiminta tarvitse tukea, se on nimensä mukaisesti kannattavaa.

Uusi yritys ei ole koskaan kannattava, joten sitä ei voi auttaa alkuun. On paljon parempi ja suomlaisten edun mukaista jakaa ilmaista rahaa suuryritysten omistajille eli amerikkalaisille eläkeyhtiöille.

Suomeen tarvitaan Saksan mallin mukaisesti kasvollisia perheyrityksiä ja niitä saadaan vain hoitamalla rahoitus kuntoon.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #7

ja tässä tulikin nykyisen rahoitusmallin toinen keskeinen ongelma.

Sen lisäksi että se keskittää ohjaa valtaa liikepankeille, siltä puuttuu perusmuodossa(ilman valtioiden vaikutusta) täysin mekanismi rahoittaa pieniä yrityksiä ja yksityistä kulutusta. Rahoitus hyödyttää vain niitä, joilla on jo valmiiksi varallisuutta millä taata uusi rahoitus. He taas käyttävät mahdollisuutta hyväkseen vain, jos rahoitukselle on odotettavissa positiivinen tulo-odotus. Yhdistettynä järjestelmästä aiheutuvaan olemattomaan inflaatioon, mahdollistaa tämä suurten varallisuuksien säilyttämisen ja kasvattamisen.

On täyttä puppua että tämä olisi kuluttajien, pienyrittäjien tai työntekijöiden kannalta hyvä ratkaisu.

Jukka Laine

Huh mitä skeidaa. Valtteri Aaltosen ajattelu kuvastaa yleisimminkin sitä miksi Suomi on Euroopan heikoimpia kansantalouksia ja miksi suomalaiset kotitaloudet ovat Euroopan köyhälistöä.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Samaa mieltä.

Kirjoitus kertoo mitä mieltä SDP on verotuksen tilanteesta. Rahoitusta riittää joten eikun veroruuvia kireämmälle.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Joonas Helander, kirjoituksen pointti nimenomaan oli, että rahoitusta ei tällä hetkellä riitä, mutta että toisin kuin jotkut väittävät, se ei johdu "liian tasaisesta" varallisuudenjaosta tai siitä, että pankeissa "ei ole säästöjä joita lainata eteenpäin".

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #22

Melko selkeästi kannatatte verotusta ja vieroksutte kansalaisten vaurastumista, joka luultavasti johtaisi suurempaan yksityiseen sijoituspotentiaaliin. Antaisi mahdollisuuksia useammille yrittäjille.

En usko väitettä että niitä mahdollisia menestyviä liike ideioita puuttuisi. Suomessa ei ole pääomaa, joten on melko nurin kurista väittää että liikeideat olisivat se niukka lähde. Suomen ongelmana on juuri yksityisen rahan vähyys. Suurin osa aloittavista yrityksistä eivät omaa tietotaitoa hakea sitä rahoitus ulkopuolelta. Tällöin joudutaan nojautumaan tuttuihin ym keinoihin alkurahoituksessa. Ellei siihen ole mahdollisuutta ei edes päästä siihen pisteeseen missä riskirahoittajat saattaisivat kiinnostua kyseisestä ideasta.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Tarkenna toki mikä tekstissä on väärin?

Tarkoitatko siis, että käsityksesi mukaan rahan määrä taloudessa on eksogeenisesti rajoitettu? Kuulisin tälle mielelläni tarkempia perusteluja?

Suomi muuten on ainakin taloustieteilijoiden mukaan Euroopan vahvimpia kansantalouksia.

Pirjo Jokinen

Jukka ja Joonas "unohtaa" että meillä on tuloerot kasvaneet. Toisilla kotitalouksilla menee paremmin kuin ikiä ja toisilla yhtä huonosti kuin isovanhemmillaan, jotka savupirteistään lähtivät syrjäseuduilta koti parempaa jättäen sen vähänkin taakseen..

"jukoillajajoonaksilla" on oma lehmä ojassa kaulaansa myöten. Huoli omista perinnöistä, joita on siellä täällä hajallaan isovanhemmilla, omilla vanhemmilla ja etäämmänkin suvun saamisia kiinni yhä elossa olevien vanhusten taholla.

Kantaväestön syntyvyys on laskenut kuin lehmän häntä ja vähävaraisimmat kotitaloudet alkaa "tummua".

Suurista ikäluokistakaan ei ole tulossa sitä eläkepommia, josta vouhotettiin kuin maailmanlopusta. Realisoitavaa on kertynyt paljon ja sitä valuu pikkuhiljaa kiertoon kun vanhat ei jaska enää ylläpitää omakoititalojaan, mökkejään jne. Luvassa on todennäköisesti joko melkoiset alennusmyynnit sillä rintamalla, tai sitten ahneet perilliset kärrää vanhuksensa halpoihin kerrostalokopperoihin päästäkseen itse nauttimaan kertyneestä ja yhteiskunta laitetaan maksamaan vanhustenhoito ettei vaan mene perinnöt sivu suun.

Ja ne yritykset. Pitäähän sitä nyt perheyrityksiä olla ja epätervettä kilpailua, jossa kansalaiset on ihan eri viivalla sen mukaan, kuka on voinut elellä sukunsa huomissa ikänsä ja ketkä on joutuneet lähtemään ja naulaamaan ovet ja ikkunat lähteissään kohti tuntematonta.

Politikot on tahtoneet autioittaa syrjäkylät. Kasvukeskuksia on luotu sitämukaa miten on miltäkin paikkaunnalta saatu politikkoja eduskuntaan ja nyt Helsingissä alkaa olla jo ahdasta, lisää baanoja pitää rakentaa ja elinkeinoelämä keskittyy yhä tiiviimmin sulloutuen eteläsuomeen, jossa vauraimmat kantasuomalaiset suvut asuu.

Vakuuksia, niin, kenelläs niitä onkaan?

Poliittinen ologarkia.

Ihan kuin Venäjällä.

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #21

Matti Vanhanenkin muuten erehtyi pääministerinä ollessaan naureskelemaan ylivelkaantumispuheille vähätellen velkaa ja niin lensi kuin leppäkeihäs muualle. Liian naivi isojenpoikien poliittisiin peleihin. Liian tosikko, ehkä aspergeroireilija niinkuin hänestä on puhuttu ja täällä itse sellaisena voin myös epäillä olevan.

Meitä on keitä ei saa mukaan juoniin, etenkin kun juonijoina on oligarkit, joilla on omat vahvat verkostot ja niiden uumenista yritetään aivopestä kansaa uskomaan että ny se tulee se maailmanloppu.

Hyvinhän se on uponnut niihin, jotka ei ymmärrä kansantaloustiedettä, sitäkään ettei maapallo olekkaan pannukakku jonka reunalta voi pudota.

Vastikään jouduin väittelyyn erään ahkeran kuuliaisen kansalaisen kanssa, joka keskeytti perusteluni valtionvelasta tokaisemalla että meillä on sanavapaus ja hänellä on oikeus mielipiteeseensä. No.. mitäs siinä enää jatkamaan kun opponentti ilmoittaa että hänellä on uskonvapaus ja hän uskoo vaikka siihen spaghettimonsteriin.

Massoja on somen kautta helppoa aivopestä kun massoilla loppuu tietotaito het alkuunsa ja pelottelemalla saadaan vielä nöyriksi. Samaa kuin aina.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #21

Tuloerojen kasvamisella ja BKT kasvulla saattaa olla linkki toisiinsa. Eli estämällä niiden kasvamisen saatetaan estellä BKT:n kasvua. BKT kasvu taas on paras kuvaus kansakunnan hyvinvoinnin paranemisesta.

Enkä käsitä miksi Suomessa itketään tuloeroista. Ne ovat meillä edelleen Euroopan keskitasoa alhaisemmat. Tärkeintä olisi saada Suomi työllistettyä.

Eivätköhän kansalaiset ole itse tilansa valinneet. 2007 alueopin tunnilla professori opetti kuinka Porista vedetään viiva itä-länsi suunnassa ja ala puolelle jäävällä pienellä läntillä asustaa 80% Suomen väestöstä. Miksi tämän väestön pitää yllä pitää 80% maaosaa jossa asuu vain 20% äänestävistä yksilöistä?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #34

Millä perusteilla BKT:n kasvu on paras kuvaus kansakunnan hyvinvoinnin paranemisesta? Tarkasteltaessa kehittyneitä valtioita elintasoeroilla on paljon suorempi ja selkeämpi korrelaatio mm. lapsikuolleisuuden ja odotetun eliniän välillä kuin BKT:llä. BKT on hyvin puutteellinen hyvinvoinnin mittari.

http://www.nature.com/news/development-time-to-lea...

Ja totta, Suomessa elintasoerot ovat vielä kansainvälisesti tarkasteltuna varsin hyvällä mallilla. Kehityssuunta on vain selkeä ja tahti kiihtyvä. Ilman aktiivisia toimia tilanne tulee huononemaan.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Sekoitat ilmeisen tietoisesti oman ja vieraan pääoman rahoituksen. Vieraan pääoman suhteenkin tunnut olevan naiivi pankkien luottokomiteoiden toiminnan suhteen.

Valmistunut (vanha) asunto-osakeyhtiö on mahdollisesti hyvä vakuus samasta sytstä kuin pitkään toiminut kannattava yrityskin: niillä on yli kulurakenteen maksavia asiakkaita nyt ja suurella todennäköisyydellä jatkossakin. Tällaisen talousyksikön omaisuus on mahdollisesti vakuuskelpoista.

Aloittavia yrityksiä rahoitetaan omalla pääomalla, jonka alamuoto joka näkee riskin ottamisen arvoiseksi Suomessa on täällä Härmässä hyvin niukasti. Ilman sitä mitään uutta ei perusteta eikä ole lainaamiskykyisiä uusia yrityksiäkään jotka voisivat työllistää.

Omaa pääomaa siis tarvitaan kipeästi ja pitäisi luoda edellyttyksiä miten varsinkin suomalaisiin uusiin yrityksiin sitä saisi lisää isoista riskeistä huolimatta.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Hei,
Kiitos kommentista, luulen että luit tekstiä hiukan eri tavalla kuin olin ainakin tarkoittanut kirjoittaa.

Ensinnäkin oman pääoman ehtoisia sijoituksia aloittaviin yrityksiin noin keskimäärin tuskin tekevät yksityishenkilöt, joilla sattuu olemaan ylimääräistä perittyä omaisuutta. Kyllä siinäkin puhutan enemmän institutionaalisista sijoittajista sekä tietysti yrittäjästä itsestään.

Vieras pääoma näyttelee myös yrityksen perustamistilanteessakin usein merkittävää roolia. Pääoman saamista tietysti helpottaa mitä enemmän on vakuusomaisuutta, erityisesti sellaisiin investointeihin, joilla ei itsellään ole vakuusarvoa.

Suuri kysymys kansatalouden kannalta (hiukan yksinkertaistaen) on kai se, onko parempi, että on yksi aloittava yrittäjä, jolla on asettaa vakuudeksi viisi omistusasuntoa. Vai onko parempi, että on viisi aloittavaa yrittäjää, jolla on jokaisella asettaa yksi? Siis hyödyttääkö varallisuuden keskittyminen yksityishenkilöillä investointeja kansantaloudessa.

Jukka Laine

Suomessa on harjoitettu valtiokapitalismia ja se on näivettänyt yksityissektoria ja tehnyt kansasta köyhää( yksi omistaa, 5 miljoonaa pienituloista).

Lipposen-Niinistön hallitus aikanaan päätti esimerkiksi rajoittaa työvoiman liikkuvuutta, työmarkkinoiden joustoja ja talouskasvua ja yritysten halua investoida Suomeen ja turvata työvoimareservi Nokia-klusterin ja metsä- ja metalliklusterin varassa pyörivälle Suomelle. Muutaman yrityksen varassa koko maan vientiteollisuus.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #12

Vitsailetko? Kuukausi sittenhän oli uutinen, jonka mukaan suomen rikkain 1% on kansainvälisesti tarkasteltuna erittäin "köyhä" verrattuna loppuväestöön. Toisinsanoen, suomessa varallisuus on jakaantunut vertailumaita tasaisemmin. Toteamus "yksi omistaa, 5 miljoonaa pienituloista" pitää siis suomessa vähemmän paikkaansa kuin lähestulkoon missään muussa kehittyneessä länsimaassa.

Voisit myöskin tukea väitettäsi suomen köyhästä kansasta konkreettisilla tilastoilla. Ellen väärin muista, US:stä tuttu Anarkisti-Susanna kaiveli aikoinaan tilastot esille ja havaitsi niistä että suomessa vähävaraiset ja keskiluokka ovat ruotsalaisia vastineitaan absoluuttisesti varakkaampia.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hyvä että lisäsit *rautalankaosion*

Työllistävät suomalaiset yritykset vaativat satoja tuhansia ja miljoonia omaa pääomaa. Mainitsemiasi oman pääoman ehtoisia institutionaalisia sijoittajia ei Suomesta käytännössä löydy.

Pitäisi siis tukea suomalaisten varallisuuden kehitystä siten että noin 40,000 suomalisen joukko jolla on miljoonan euron omaisuus (lähinnä sekin on kämpässä) motiivi olisi sijoittaa työllistäviin mieluiten uusiin yrityksiin kymmeniä tai satoja tuhansia.

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1719...

Vaihtoehtoisesti pitäisi mahdollistaa ja suosia suomalaisyrityksiin sijoittavien oman pääoman sijoitusyhtiöiden muodostumista.

PS. Jos olisi oma raha, sijoitustoiminta on jo lähtökohtaisesti ensisijaisesti kotimaista ja vasta toissijaisesti vieraan valuutsn määräistä eli ulkomaista. Ruotsissa on paljon omaa pääomaa ja myös oma raha.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #24

Olen liki kaikesta tästä samaa mieltä. Kirjoituksen pointti oli, että varallisuuden nykyistä epätasaisempi jakautuminen ei olisi lääke kuvattuihin ongelmiin.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #24

Käytännössä pelkään tilanteen olevan sellainen, että meillä on rakenteellisesti valtava ongelma tämän suhteen. Tarpeeksi ison tarjontasokin iskiessä meiltä yksinkertaisesti loppuu raha ja mahdollisuudet saada riittävän nopeasti investointeja.

Riittävän halvat hinnat tietysti houkuttelisivat investointeja ympäri maailmaa, mutta sellaista tilannetta tuskin voidaan järjestää ilman kelluvaa valuuttaa, koska hinnat ovat tahmeita. Jos olisimme yrittäneet ylläpitää omalla valuutalla tällaistä valuuttakurssia, olisimme olleet jo ajat sitten ERM-skenaariossa.

Nyt selvitetään useammassakin euromaassa, mihin pitkittynyt investointi- ja kulutuslama johtavat. Jossain määrin se itse aiheutettua maissa, joissa oli ylikehittynyt rakennussektori. Suomessa siihen ei kuitenkaan ole mitään syytä.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Kirjoituksesi kertoo että olet pihalla yritysten rahoituksesta kuin lumiukko. Ilmeisesti et ole koskaan toiminut yrittäjänä?

Rahoituksen puute on nimenomaan suomalaisen yritystoiminnan ehdottomasti suurin ongelma.

Ymmärrän että puolueesi ideologiaan ei sovi menestyvät yrittäjät, koska silloinhan tuloerot kasvavat. Ei sittekään vaikka tämä yrittäjä työllistäisi tuhansia suomalaisia.

Finvera ja muut rahoituslaitokset vaativat myös yrittäjän sijoittavan yritykseen oman osuutensa, mistä se raha otetaan jos ei ole säästöjä eikä vakuuksia pankeille?

Onko yrittäminen SDP:n mielestä vain varakkaiden yksinoikeus? Pitääkö hyvät ideat haudata vain siksi ettei yrittäjäksi aikovalla ole riittävästi omaa rahaa?

Perintöveron poisto nimenomaan auttaisi tavallisia ihmisiä kasvattamaan varallisuuttaan ja mahdollistaisi yritystoiminnan rahoituksen.

Perintäveron maksu ei ole ongelma varakkaalle, hän maksaa verot säästöillään ja laittaa perimänsä asunnon vuokralle ja näin hänen varallisuutensa kasvaa lisää.

Köyhällä asuntovelallisella ei ole rahaa maksaa perintöveroa, joten hän joutuu myymään perimänsä asunnon ja käyttää rahat kulutukseen.

Toisin kuin väität, perintövero rankaisee nimenomaan köyhiä ja pitää heidät köyhinä edelleen. Tämäkö on SDP:n tarkoitus?

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Yritysten alkuvaiheen rahoitus on tiukassa (tämä ei ole mitenkään suomalainen erityispiirre), koska tilastollisesti kolmasosa yrityksistä kaatuu ensimmäisen viiden vuoden aikana. Vierasta pääomaa ilman vakuuksia on näillä spekseillä luonnollisesti vaikea saada. Jonkinlainen pohjaomaisuus siis pitää olla, ellei löydä oman pääoman ehtoisia rahoittajia. Itse näen kuitenkin kansantalouden kannalta parempana, että meiltä löytyy enemmän potenttiaalisia yritystoiminnan aloittajia, vaikka sitten pienimuotoisenkin, kuin että nykyistä epätasaisemmalla varallisuudenjaolla potenttiaalisia yrittäjiä olisi vähemmän, mutta heillä olisi varaa aloittaa ehkä laajempi yritystoiminta.

Ajatuksesi, että köyhät häviävät perintöverossa taitaa perustua varsin virheelliseen käsitykseen verojärjestelmästä. Pienituloiset saavat huomattavasti suuremman osan perintöverolla kustannetuista tulonsiirroista ja palveluista, kuin mikä on se osuus, jonka he kustantava perintöverokertymästä.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

"Yritysten alkuvaiheen rahoitus on tiukassa (tämä ei ole mitenkään suomalainen erityispiirre), koska tilastollisesti kolmasosa yrityksistä kaatuu ensimmäisen viiden vuoden aikana".

Yritykset kaatuvat siksi, ettei niillä ole tarpeeksi pääomia selvitä kuolemanlaakson yli. Rahat loppuvat ensimmäiseen virheeseen ja kun on tiedossa miten asiat pitää hoitaa ei ole enää rahaa. Tällä tavalla hukataan valtavasti osaamista.

"Itse näen kuitenkin kansantalouden kannalta parempana, että meiltä löytyy enemmän potenttiaalisia yritystoiminnan aloittajia, vaikka sitten pienimuotoisenkin, kuin että nykyistä epätasaisemmalla varallisuudenjaolla potenttiaalisia yrittäjiä olisi vähemmän, mutta heillä olisi varaa aloittaa ehkä laajempi yritystoiminta".

Sinun mallillasi saamme maan täyteen partureita ja huovuttajia (mitenkään aliarvioimatta heitä), mutta teollinen tai palveluvientiin tähtäävä yritystoiminta vaati heti alussa vähintään satojatuhansia euroja rahaa.

Onko demareiden mielestä parempi, että suomessa on vain ulkolaisten yhtiöiden tytäryhtiöitä, vai suomalaisia menestyviä perheyrityksiä?

Demareille tärkeä tuloerojen tasaus takaa ettei suomeen synny kuin uusia partureita, vaikka tarvittaisiin menestyviä vientiyrityksiä ja niiden tuomia työpaikkoja.

Kaikkien tuntemat menestyneet peliyritykset ovat saaneet heti alussa miljoonasijoitukset ulkomaista rahaa. Miljoonien mukana menee valitettavasti myös yrityksen omistajuus ja voitot ulkomaille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Rahoitus on tietenkin resurssi lainan saajan kannalta, mutta onko velkaa velkaa vastaan luotu rahaa resurssi kansantalouden kannalta?
Käsittääkö kukaan oikeastaan modernin rahatalouden olemusta?
Kun raha liikkuu valon nopeudella sen kaikista kiemuroista ei pysy perillä.
Nykypäivänä rahasta on tullut aivan liian kallis vaihdon väline.
Se on myös aivan liian määräävä muuttuja kansantaloudessa.
Varsinkin kun ottaa huomioon, että sitä tosiaankin voidaan joitakin sääntöjä noudattaen luoda tyhjästä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Miten saisi rahoitusta rahoituslaitoksen perustamiseen?

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Omasta kukkarosta jonka tyhjyydestä SDP ja muut vasemmistopuolueet pitävät huolen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Myntämällä velkaa itsellen? Tyhjästäkin voi nyhjäistä, kun temput tietää?

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Jos jokaista onnistunutta sijoitusta kohden on vähintään 2 epäonnistunutta sijoitusta niin silloin on välttämätöntä ajatella että rahoitusvarallisuus on niukka resurssi.

Jos jokainen kolmesta, siis yksi onnistunut ja kaksi epäonnistunutta sijoitusta, ajatellaan rahalliselta suuruudultaan samankokoisiksi niin jokaista onnistuneesti sijoitettua euroa kohden käytännössä siis heität kaksi menemään. Ja tämä silloin kun sijoituksia tehdään nykyisellä tavalla eli älyllisesti ja ammattitaidolla.

Velkarahalla (yksinään) tällaista ei kannata missään nimessä tehdä koska silloin velkataakka kasvaa koko ajan 2:1 yhteen tahtia tuottavan omaisuuden kanssa. Sen yhden sijoituksen siis tulisi tuottaa sekä oma sijoituksensa, kahden muun sijoituksen menetykset ja vielä voittoa siihen päälle että sijoitus olisi järkevä.

Pankit tietävät tämän ja pyrkivät siis varmistamaan että lainan ottajalla on epäonnistumisenkin jälkeen jonkinlaiset mahdollisuudet suoriutua maksusta. Tämän takia lainaa on hyvin vaikea saada yrityksen alkutaipaleen rahoittamiseksi.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Riskisijoittajan sijoituksista onnistuu vain 10-15%. Mutta kun kukaan ei voi etukäteen tietää mistä tulee uusi Nokia, pitää sijoituksia tehdä paljon.

Jos sijoittaa 20 startuppiin, niistä voi syntyä 2-3 menestystarinaa. Jos sijoittaa vain yhteen on mahdollisuus onnistua melko pieni.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Vaikka ehkä yritätkin tarkoittaa hyvää tuolla ajatusmaailmalla, niin ei noilla ideoilla tehdä mitään muuta kuin pidetään köyhät köyhinä ja rikkaat entistä rikkaampina. Yrityksissä erityisesti byrokratia(kiitos sdp:lle muuten siitäkin) estää toiminnan erittäin tehokkaasti tai tekee edes aloittamisen kannattamattomaksi.

Sitten perintövero ja varsinkin sosiaaliturva... Perintöverolla sekä sosiaaliturvalla köyhät pakotetaan köyhiksi ja keskituloiset työpaikan menettämisen jälkeen muutetaan myös köyhiksi, joilla ei ole mitään oikeutta omistaa mitään. Eli juuri ne, joilla olisi aikaa ja ammattitaitoa yrityksen hoitamiseen. Oikein hienon systeemin olette rakentaneet kyllä.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Tottakai jos on valmis siihen että velkamäärä kasvaa eksponentiaalisesti ja jää jälkipolvien maksettavaksi tai luottaa siihen että velan perintä jossain vaiheessa päättyy konkurssiin, kuolemaan, maailmansotaan tai ympäristökatastrofiin niin ongelmaahan ei ole. Rahaa voi lainata loputtomasti koska ei tarvitse välittää takaisinmaksusta.

Pankit kuitenkin eroavat siinä suhteessa valtiosta että ne yrittävät toteuttaa liiketoimintaa jossain määrin kestävällä pohjalla vaikka valtio luokin välillä kannustimia toimia vastuuttomasti. Siksi ne eivät lainoita ihan jokaista projektia.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Kynnystä yrityksen perustamiseen olisi helppo madaltaa maksamalla aloittavalle yrittäjälle peruspäivärahaa kunnes yritys tuottaa ja yrittäjä työllistää itsensä.

Tällä hetkellä sosiaaliturva loppuu heti kun y-tunnus on myönnetty. Työttämän olisi helpompi perustaa yritys kun olisi edes jonkinlainen toimeentulo.

Tämä ehdotus ei edes maksa mitään, ja mahdollistaa sen että nykyinen valtion kulu eli työtön voi olla tulevaisuudessa hyvä veronmaksaja.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Tämä ihan mahdollinen ehdotus. Mutta huomaathan, että se peruspäivärahakin maksetaan juuri verorahoista.

Noin vakavasti, yrittämisen suuria esteitä on se, että yrittäjä putoaa helposti yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolella silloin kun homma ei onnistu. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu täysipäivästä toisen palveluksessa olevaa työntekijään ajatellen, joten yrittäjä on sen suhteen usein paljon heikkomassa asemassa, mikä ei ainakaan lisää halua riskinottoon.

Pirjo Jokinen

Monet ammatinharjoittajat ja pienyrittäjät ovat samalla viivalla duunareiden kanssa.

Elinkeinoministeriön kauttahan vois tehdä uudistusehdotuksia. Poistetaan yrittäjiltä joitain etuja ja lisätään työttömyysturvaa.

Nyt kun tavallinen kotitalous ei voi kirjanpidollisesti kuolettaa omaisuuttaan, eikä tehdä konkurssia ja toisen palveluksessa olevalla ei ole muuta kuin palkkatulonsa ja mahdolliset verovähennykset, niin yrittäjiähän hemmotellaan jos pytyvät jatkamaan toimintaansa riittävän pitkään. Aluksi on muutama kriittinen vuosi ja niiden aikana se työttömyysturvakin on olematon. Sekin seikka korjaantuu muutaman vuoden kuluttua. Oliko se vielä 4v. yritystoimintaa kun voi ruveta hyötymään JOS on huolehtinut vakuutusmaksuistaan.

Perustulolla voitais auttaa ammatinharjoittajia ja pienyrittäjiä aloilla mitkä ei ole tuottoisia, samoin aloittelevia yrittäjiä.

Perustulon kanssa ei ole ongelmia kunhan se on yhdistetty verotukseen, jolla sitä kompensoidaan.

On erittäin tärkeää BKT:n kuin tuloerojenkin kannalta ettei ihmiset jäis työttömiksi ja syrjäytyis. Korkealla sosiaaliturvalla ennaltaehkäistään myöhemmin kalliiksi käyviä ongelmia ja rahanmenoa mikä kumuloituu sitä enemmän mitä aikaa kuluu. Nykyään on jo periytyvää köyhyyttä kun syrjäytyneiden pitkäaikaistyöttömien lapset ei pääse kiinni turvaverkkoihin, joissa eivät ole koskaan olleetkaan.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #49

"Poistetaan yrittäjiltä joitain etuja..."

Voisitko luetella näitä etuja? Ilmeisesti yritystoiminnan investointien poisto-oikeus oli mielestäsi yksi. Ja konkurssin mahdollisuus toinen.

Jukka Mäkinen

"Yksityiset eivät halua ottaa epävarmassa tilanteessa isoja lainoja, yritykset eivät halua laajentaa tuotantoaan kysynnän puutteessa, ja samasta syystä rahoittajat eivät näe kannattavina niitten yritysten hankkeita, jotka ehkä investoida haluaisivat."

Eikö juuri perinnön saaminen, ilman että verottaja kahmaisee leijonanosan lisää yksityistä kulutusta. Siinä voi ostella asuntoja, autoja ja kaikkee kivaa. Kulutus on se joka pitää talouden pyörät pyörimässä.
Ongelmana Suomessa kulutuksen kannalta on että 80% kaikesta kulutuksesta kanavoituu asuntoihin ja kahteen yritykseen, jotka kumpikin kieriskelevät niin paljossa rahassa etteivät tiedä mihin sen sijoittaisivat.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Hei,
Kiitos kommentista. Huolesi kulutusvaikutuksesta olisi oikea, mikäli verotettu raha jotenkin poistuisi taloudesta. Se kuitenkin palautuu muualle talouteen tulonsiirtoina, palkkoina jne. Verorahojen mahdollisesta huonosta käytöstä voi toki aina aiheutua tehokuuustappioita, mutta tulonsiirrot itsessään eivät vähennä yksityisen sektorin kulutuskykyä.

Pirjo Jokinen

Jukka Mäkinen, Mitäs sillä autolla tekee jos ei ole tietä?

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Tiestön ja muun infran ylläpitoon käytetään nykyisestä valtion budjetista pikku murunen.

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #53
Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #54

Että eipä perintöveron poisto tiestöön vaikuttaisi millään tavalla, kun sen rahoitus on jo minimissä.

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #57

Tiestökin joo, kärsinyt pitkään jatkuneesta lamasta kuin myös siitä että verotulot on vähentyneet, mutta verotulojen lisävähennykset tietenkin nipistää lisää infrasta.

Eikö ole loogista? Syy-seuraussuhde.

Jukka Mäkinen

"Mitäs sillä autolla tekee jos ei ole tietä?"

Ajaa kadulla.

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #80

Sarjassamme maailman jonninjoutavimmat postaukset.. Senverta huono puujalkavitsi että..

Jyrki Paldán

Mietippäs mitä tapahtuu jos yksi henkilö perii 200 miljoonaa?
Hän käyttää siitä ehkä millin tai pari kotimaan kulutukseen ja loput karkaavat ulkomaille. Suuri osa kokonaan pois realimarkkinoilta.

Entä mitä tapahtuu jos tuo 200 miljoonaa jaetaan 1000:lle ihmiselle tasan?
He kaikki käyttävät osastaan leijonanosan kotimaan markkinoille, ehkäpä juuri autoon ja taloon.

Progressiivinen vero, myös perintöveron tapauksessa, on paras lääke kulutuksen ylläpitämiseksi. Sukupolvenvaihdokset sen sijaan ovat kyllä hankalampi ongelma.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Unohdat, että yhteiskunnan vaurastuminen eli elintason kasvu vaatii säästöjä, sillä ilman säästöjä on mahdotonta investoida.

Lisäksi tulee muistaa, mitä tapahtuisi, jos ulkomaalaisetkaan eivät investoisi Suomeen vaan kaikki laittaisivat rahansa vain omille markkinoille. Tämä olisi tuhoisaa globaalin työnjaon kannalta. Tämä tarkoittaisi nopeasti elintason alenemista.

Lisäksi perintövero, kuten kaikki muutkin verot, omaa insentiivivaikutuksia. Se kannustaa jättämään mahdollisimman vähän perintöä, eli toisin sanoen kuluttamaan. Ja kuten tuli sanottua, elintason kasvu vaatii aina säästöjä.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #72

Pienelläkin säästöillä voidaan luoda pientä liiketoimintaa, ja toimivilla markkinoilla yrityksillä on kaikki mahdollisuudet kasvaa. Ilman kulutusta ei isoillakaan investoinneilla tee yhtikäs mitään. Erinäiset julkiset- ja yhteisölliset rahoitusmallit ovat myös varteenotettava vaihtoehto pääomaintensiiviseen sijoittamiseen. Kuuhunkaan ei lennetty yhden, tai edes muutaman varakkaan sijoittajan turvin. Toimiviin ja tuottaviin yrityksiin on myös helpompi sijoittaa.

Ulkoimaiset investoinnit voidaan korvata myös ulkomaalaisella kysynnällä ja viennillä. Kansainvälisistä investoinneista kilpaileminen tarkoittaa että meidän täytyy jollain ilveellä tarjota investoille parempi tuotto-odotus kuin mitkään kilpailijamme. Se tarkoittaa käytännössä julkisen sektorin alasajoa ja työväestön kyykyttämistä, kuten nykyisestä politiikasta jo nähdään. Hyvin ristiriitainen ja itseään syövä keino kasvattaa "hyvinvointia".

En ole myöskään täysin vakuuttunut perintöveron insentiivivaikutuksista. Asia tuskin on noin yksiselitteinen. Ellei vero ole 100%:a, tuskin se saa ihmisiä kuluttamaan vain "hävittääkseen" omaisuutensa. Kyllä vähempikin on tyhjää parempi. Jätetyn perinnön muotoon se luonnollisesti vaikuttaa, ja kiinteä omaisuutta on paljon riskimpi jättää jälkipolville. Asiaa on tietysti hyvin vaikea arvioida ja sinun arvauksesi on lähtökohtaisesti ihan yhtä hyvä kuin minunkin.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #72

Hei,
Nyt kannattaa varoa ymmärtämästä väärin tuota " investoinnit vaativat säästämistä" lausahdusta.

Investoinnit edellyttävät säästämistä siinä merkityksessä kuin taloustieteessä säästäminen määritellään siksi osaksi tuloista, joka ei mene kulutukseen.

Sen sijaan investoinnit eivät kansantalouden tasolla edellytä säästämistä siinä merkityksessä kuin arkikielessä puhutaan säästämisestä , eli etukäteen säästämistä. Investoinnin edellyttämä säästäminen tapahtuu usein vasta jälkikäteen investoinnin tuottamasta tulovirrasta, kun maksetaan pois investointivelkaa. Eli ensin on investointi, sitten säästäminen.

Investoinnit eivät siis edellytä rahataloudessa, että jossain olisi raha valmiina ennen investointia. Investoinnit siis luovat säästämistä ennemmin kuin säästäminen investointeja.

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #78

Rahan luonne on liike. Tai raha on liikettä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ei rahasta kuuluisikaan olla pulaa,koska se on vain arvon mitta. Joidenkin mukaan.. Siis mitä enemmän sitä on,sitä enemmän ja helpommin voimme mitata kaiken arvoa rahassa.

Mikäli sitten,jos joku tulee toisenlaiseen lopputulokseen niin asia muuttuu..

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Yleisenä mietteenä voisi myös pohtia sitä, miksi kohtalaisen moni (pieni) yrittäjä on poistunut maasta muualle, mutta on siellä onnistunut pyrkimyksissään paljon paremmin kuin Suomessa?

Tällä en tarkoita veropakolaisia, vaan idearikkaita, työteliäitä ja tavoitteiltaan selkeitä ihmisiä/yrittäjiä. Pitäisi ehdottomasti ottaa selvää tämän ilmiön laajuudesta ja kerätä tietoa näiden yrittäjien ajattelusta, kokemuksista ja muualla onnistumisen syistä vs. kotimaassa koettuun tutkaimen potkimiseen.

Miksi esim. keski-suomalainen verottajan ja byrokratian lannistama autokauppias menestyy Yhdysvalloissa mainiosti ja laillisesti jopa aivan uudella alalla, koska siellä yrittäjätaidon siirtäminen ja uuden yrityksen perustaminen on helpompaa? Vai onko?

Pirjo Jokinen

Täällä on valtavasti vähemmän ostajia.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Täällä on valtavasti enemmän byrokratiaa.

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/07/22/laaka......

Tinyna sama kun pisteet sotkee puheenvuoron.
http://tinyurl.com/kokjpty

Pirjo Jokinen

Joo joo, mutta minkäs teet kun pienelle porukalle on oltava perustarpeet turvattuna.

Kyllä me mummut siirrytään ajatsa ikuisuuteen syrjäkulimilla ja nuoret lähtee taajamiin. Ongelmana on sitten maanviljelys, metsätalous, kalastus, kaivostoiminta yms. mitä ei voida siirtää taajamiin ja on oltava yhteydet kaikkialle.

Paljon on kuitenkin jo ruohottuneita ja metsittyneitä vanhoja kyliä missä rakennukset lahoaa..

Joku ihme jytkykin on ollu ja maahanmuuttokielteisyys yltyi ihan hulluksi ikäänkuin ainoat maahantulijat sais olla kuin jostakin JT Herätkäälehtikilltokuvista ja pakolaisista ei tykätä yhtään jos ovat tummahipiäisiä, vääräuskoisia yms.

Kantaväestömme on vissiin jo niin degeneroitunutta ettei enää lisäänny kunnolla ilman inseminaatioita ja hormonihoitoja?

Yhteishenkeä pitäisi lisätä, mutta miten? Suomessa?!!!

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #62

Perustarpeiden turvaaminen ei ole byrokratiaa vaan humaania ja yhteiskuntarauhankin takia järkevää toimintaa. Byrokratiaa on se että joutuu täyttelemään tuhansia lomakkeita ja hankkimaan satoja sertifikaatteja että voi tehdä jonkun yksinkertaisenkin asian.

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #77

Yksityinen kilpailu vaatii niin.

Jyrki Paldán

Mahdollisesti siksi että hän ahneena saa Yhdysvalloissa enemmän rahaa, ehkä siksi että Yhdysvaltojen imperialistisen sotakoneiston takaamat markkinat ovat ostovoimaltaan ihan toista luokkaa kuin Suomen, ehkä siksi että Suomen byrokratia on liian ahdistavaa, ja ehkä siksi että hän sai Suomessa ennen muuttoaan erittäin laadukkaan ilmaisen koulutuksen, terveydenhuollon ja hyvät eväät elämään.

Pirjo Jokinen

Aivovientiä pitäis ruveta hinnottelemaan. Audimiehistä ei kannata huolestua, hyvä jos lähtevät, mutta tuo koulutuspointti on oleellinen.

Joku koulutuksen itsekustannus tiettyyn aikaan sidottuna? Pitää duunailla kotomaassa senverran että korvaa yhteiskunnan kustantaman ja sitten vasta muualle. Sekin on kyllä hyvä, että porukka käy myös muualla oppimassa, joten, lieneekö järkeä lisätä taas byrokratiaa? Eipä vissiin..

Kyllä täällä niin pirusti kuitenkin kytätään jo nyt että se riittää ja vähentääkkin ehkä vois.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #63

En kyllä kannata mitään kahleiden asettelemista kaikkien nuorten suomalaisten jalkaan, etenkään kun koulutuksesta ei yksilö päätä itse. Elleivät ihmiset ymmärrä olla kiitollisia suomen yhteiskuntarauhasta ja suhteellisen hyvin jakautuneesta hyvinvoinnista, vaan katsovat byrokratian liian julmaksi, niin tervemenoa pelkäämään Detroitin katujengejä tai katselemaan Hong Kongin kaduilla nälkään kuolevia kodittomia.

Tottakai turhan byrokratian purkaminen ja poliittisen vallan hajauttaminen entistä paremmin on aina paikallaan, ja parhaillaan niiden järkeistäminen voisi jopa saada jotkut muuttoa harkitsevat jäämään. Niiden äänekkäimpien meuhkaajien tapauksessa on kuitenkin selvää ettei niille oikeasti ahneille riitä mikään kun kerran on makuun päästy. Vaikka annettaisiin heille täysi vero- ja byrokratiavapautus, muuttaisivat he muualle jos sen alueen markkinat takaisivat leveämmän leivän. Täysin riippumatta siitä mitä he ovat yhteiskunnalta saaneet.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Rahan tulee olla niukka resurssi, koska hyödykkeiden ja tuotannontekijät ovat rajalliset. Raha hinta on koko talouden tärkein hinta, ja sen tulee määräytyä kysynnän ja tarjonnan mukaisesti kuten kaikki muutkin hinnat.

Rahalla ei rakenneta yhtäkään siltaa tai taloa, ei valmisteta yhtäkään kännykkää eikä leipää. Siihen tarvitaan tuotannontekijöitä. Investointien onnistuminen ja sitä kautta talouskasvu riippuu täysin siitä, että nuo tuotannontekijät ohjautuvat mahdollisimman riskitehokkaasti.

Rahan keinotekoinen halpuus johtaa virheellisiin signaaleihin investoijille, kun tuotannontekijät näyttäyvät todellista vähemmän niukkoina. He ottavat liikaa riskejä. Halvalla rahalla on erityinen taipumus paisuttaa mm. osakkeiden ja asuntojen arvoja, mistä on tässä parinkymmenenkin vuoden aikana muutama spekulatiivinen kupla syntynyt.

Ylenmääräinen raha lisäksi siirtyy hintoihin ostovoiman ollessa lopulta matalampi resurssien tehottomamman allokoinnin takia. Raha ei ole vaurautta, vaan ostovoima. Todellinen vauraus ei synny lisäämällä ykkösiä ja nollia keskuspankin taseeseen vaan tehokkaasta tuotannosta..

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Todellinen vauraus ei synny lisäämällä ykkösiä ja nollia keskuspankin taseeseen vaan tehokkaasta tuotannosta."

Todellista vaurautta kohti oltiin menossa 80-luvulla sitten keksittiin vapauttaa finanssit ja päästettiin poliitikot näyttämään kuinka Pohjolan Japani rakennetaan. Karille meni 90-luvun alussa ja nyt näyttää menevän loputkin tässä kasinotaloudessa jossa ei haluta todellista vaurautta vaan kvartaalivoittoja.

Jyrki Paldán

Ilman rahan "keinotekoista" halpuutta tai muita sääntelytoimia varallisuus kertyy pienelle joukolle ihmisiä, ja siten siirtyy yhä etenevissä määrin kuplatalouteen tai kiinteään tuottamattomaan materiaan. Mitä suurempi osa ostovoimasta on rikkaiden hallussa, sitä pienempi kysyntä ja sitä kautta pienempi tuotanto. Varallisuuden kertymistä täytyy rajoittaa veroilla tai inflaatiolla, jotta reaalitalouden rattaat saadaan pidettyä pyörimässä.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

"Varallisuuden kertymistä täytyy rajoittaa veroilla tai inflaatiolla, jotta reaalitalouden rattaat saadaan pidettyä pyörimässä."

Inflaatio on käytännössä varallisuudensiirto säästäjiltä keinottelijoille, joten argumenttisi on huvittava.

"Ilman rahan "keinotekoista" halpuutta tai muita sääntelytoimia varallisuus kertyy pienelle joukolle ihmisiä, ja siten siirtyy yhä etenevissä määrin kuplatalouteen tai kiinteään tuottamattomaan materiaan. Mitä suurempi osa ostovoimasta on rikkaiden hallussa, sitä pienempi kysyntä ja sitä kautta pienempi tuotanto."

Väitteilläsi ei ole minkäänlaista perustaa reaalimaailmassa. Paitsi, että kyllä minäkin näen suotavampana, että kaikki ostovoima ei ole rikkaiden hallussa.

Esimerkkinä: ennen keskuspankkeja 1800-luvulta 1900-luvulle asti Yhdysvalloissa syntyi erittäin vauras keskiluokka, ja tuloerot olivat suunnilleen samanlaiset kuin nykypäivän Suomessa eli varsin pienet. Ihmisten ei tarvinnut keinotella pörssissä säilyttääkseen ostovoimansa, toisin kuin nykypäivänä..

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #70

"Inflaatio on käytännössä varallisuudensiirto säästäjiltä keinottelijoille, joten argumenttisi on huvittava."

Riippuu täysin miten inflaatio synnytetään. Esimerkiksi julkistalousstimuloinnilla synnytetty inflaatio toimii tulonsiirtona säästäjiltä, rikkailta ja keinottelijoilta(tarkoittaen kuplataloutta) vähävaraisille ja keskiluokalle kohottaen kysyntää ja tasoittaen elintasoeroja.

"Väitteilläsi ei ole minkäänlaista perustaa reaalimaailmassa."

Piketty esitti varallisuuden kertymisen satojen vuosien tilastotieteellisen tarkastelun avulla. Tuskin myöskään kiistät että vähävaraisten ja keskiluokan varallisuudesta huomattavasti paljon suurempi osa menee kulutukseen ja realitalouteen?

Millä perusteilla 1800-1900-luvun Yhdysvaltojen tuloerot olivat pieniä?
http://www.aei-ideas.org/wp-content/uploads/2011/1...

Huomaa että vuonna -44 tuloverotus yli 200 000$:n tuloista oli 94%.

Suomen tilanne nykyisin:
http://i.imgur.com/fmX3ciT.png

Joka tapauksessa tilanteeseen vaikuttivat olennaisesti niin lähtöasetelma, runsaat kartoittamattomat luonnonresurssit, orjuus, sisällissota(ja jälleenrakennus), työvoimapula, tilastointimenetelmät, teknologiset rajoitukset kuin herkät liipasinsormetkin. Nykytilanteeseen tuo tilanne tuskin on sovellettavissa.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #71

Yhdysvaltain rikkain prosentti tienasi esimerkiksi vuonna 1860 10% kaikista tuloista (vuonna 2010 20%), Suomessa vuonna 2012 6,2% eli tuloveron puutteesta huolimatta ero on yllättävän pieni.

http://www.theatlantic.com/business/archive/2012/0...
http://www.hs.fi/talous/a1305628260393

"Huomaa että vuonna -44 tuloverotus yli 200 000$:n tuloista oli 94%."

Kukaan ei oikeasti maksanut tuollaisia veroja kaikenlaisten verovähennysten takia/ansiosta. Lisäksi puhuin lähinnä ajasta ennen Yhdysvaltain keskuspankkia, eli 1800 luvulta vuoteen 1913.

"Esimerkiksi julkistalousstimuloinnilla synnytetty inflaatio toimii tulonsiirtona säästäjiltä, rikkailta ja keinottelijoilta(tarkoittaen kuplataloutta) vähävaraisille ja keskiluokalle kohottaen kysyntää ja tasoittaen elintasoeroja."

Valitettavasti ei toimi, sillä vähävaraisilla varsinkaan ei yleensä ole sijoituksia osakkeissa tai asuntovarallisuutta, joka antaisi suojaa inflaatiolta. Sen sijaan heidän varallisuutensa on pitkälti pankkitilillä nollakorolla menettämässä ostovoimaansa.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #73

Nyt sait kyllä melkoisen erävoiton.

Sekoitin tosiaan nuo vuosisadat keskenään ihan huolimattomuuttani. En myöskään ihan täysin ole tainnut ymmärtää kuinka hampaaton varainsiirtotyökalu inflaatio on, saati kuinka paljon helpompi varakkaan on siltä suojautua kuin varattoman.

Ihan hyvä vain, toiseksi paras asia näissä väittelyistä on itsensä haastaminen. Sen avulla voi löytää selkeitä kohteita parantaa omaa tietämystään(tai illuusiota tietämyksestään), kuten nytkin kävi.

Tuo argumenttisi vuoden -44 verotuksesta on kuitenkin hyvin usein mainittu asiaa koskevissa keskusteluissa, ja se on aina vailla konkretiaa. Tilastojen valossa näyttäisi siltä että vero kyllä pääosin maksettiin(kuten viestin 71 graafista voidaan havaita), joskin poikkeamat voivat selittyä myös muilla valtavilla mullistuksilla joita tuohon aikaan tapahtui. Tyydyttävän kattavaa ja pätevää selvitystä asiasta on täysin mahdotonta tehdä ja siksi se kannattaa varmaankin jättää omaan arvoonsa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Rahan tulee olla niukka resurssi, koska hyödykkeiden ja tuotannontekijät ovat rajalliset."

Itseasiassa libertaarit itse ovat kaataneet tuon.. ainoastaan tuotantotekijät ovat rajallisia ja resurssit ehtymättömiä,koska mikään ei katoa heidän mukaansa pallolta pois. Nyt tuotantotekijöitäkin oleilee ylimääräisenä suuria määriä joka maassa.

Ongelmana voisi myös olla liian niukka rahavaranto joka ei kata tarpeeksi markkinoita. Osaatko muuten ajatella tätä kautta asiaa lainkaan? Ajatellaan vaikka niin,että meillä olisi 2 euroa rahaa koko rahavarantona 500 miljoonan yhteisössä..kyllä se hieman hankaloittaisi ja ennen kaikkea hidastaisi talouden kehitystä,vai miten on?

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Aiheesta löytyy luettavaa myös seuraavista linkeistä:

http://rahajatalous.wordpress.com/2012/08/15/toimi...

http://rahajatalous.wordpress.com/2012/10/29/miksi...

Lisäksi kannattaa ehdottomasti tutustua Henri Myllyniemen blogiin, jonka pääasiallinen sisältö on eräs havainnollistava video velan kertymisestä:

http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169804-...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tässä hieman perintövero-ongelman käytännön seurauksia, kun lapsuudenkodin perii:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Villa_Kokkonen

Tätäkin siitä seurasi:
http://www.mtv.fi/uutiset/kulttuuri/artikkeli/joon...
"Irtaimisto arvioitiin 700 000 markan arvoiseksi reilut kaksi vuotta sitten, kun kaupunki osti itse rakennuksen 2,2 miljoonalla markalla."

Perikunnalla ei ollut varaa periä kotiaan (Alvar Aallon piirtämä Joonas Kokkoselle) ja maksaa perintöveroa talosta, jonka arvo määriteltiin vapailla markkinoilla lähes 5 milj.mk:ksi. Veron määrä olisi lähennellyt 1 milj.mk:aa.
Järvenpään veronmaksajien rahaa päätettiinkin sitten käyttää lähes 3 milj.mk.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset