Valtteri Aaltonen

Edellyttääkö laki Palmian yhtiöittämistä?

Tämän hetken kuumin puheenaihe Helsingin kunnallispolitiikassa on liikelaitos Palmian yhtiöittämissuunnitelma. Kaupunginhallituksen käsiteltävänä parhaillaan olevan esityksen mukaan Palmian toiminnoista yhtiöitettäisiin henkilöstöruokailu, siivous, kiinteistöhuolto ja metrovartiointi. Muut ruokapalvelut sekä puhelin- ja hyvinvointipalvelut jatkaisivat liikelaitoksena.

Yhtiöittämiskeskusteluun liittyy osaltaan se, että kuntalakiin on EU:n kilpailusääntelyn vaikutuksesta lisätty vaatimukset vähäistä suuremmassa määrin markkinoilla toimivan kunnan toiminnon tai liikelaitoksen yhtiöittämisestä. Uuden lainsäädännön vuoksi mm. kiistatta markkinoilla toimiva Helsingin Energia yhtiöitetään.

Palmian yhtiöittämistä koskevan keskustelun yhteydessä on esitetty monenmoisia väitteitä Palmian toiminnan suhteesta uudistuvaan kuntalakiin ja EU sääntelyyn. Monesti näiden väitteiden todellisuuspohjan on ollut hatara ja niillä on yritetty peittää yhtiöittämispäätöksen poliittisuus ja saada se näyttämään lainsäädännöstä seuraavalta välttämättömyydeltä. Siksi on syytä katsoa lähemmin mistä asiassa todella on kysymys.

Mitkä ovat siis Palmian yhtiöittämisen vaihtoehdot? Edellyttääkö kuntalaki tai EU-sääntely Palmian yhtiöittämistä?

Kaupunki on teettänyt Palmian yhtiöittämisestä selvityksen konsulttiyhtiö NAG:llä (luettavissa täältä). Selvityksen mukaan Palmialla on kuntalain tarkoittamaa markkinoilla toimimista, eli ulkoista myyntiä 3,1 % liikevaihdostaan. Ulosmyyntiä on jonkin verran turvapalveluissa, mutta pääasiassa se keskittyy henkilöstöruokailuun sekä joihinkin kilpailutuksissa voitettuihin oppilaitosruokaloihin. Muissa toiminnoissa (siivous, kiinteistöhuolto, puhelin - ja hyvinvointipalvelut) vähäistä suurempaa ulosmyyntiä ei ole, eikä yhtiöittämisvelvoite koske niiden toimintaa nykyisessa laajuudessaan.

Ulosmyynnin määrä on kokonaisuudessaan siitä vähäinen, että EU-oikeuden kannalta se ei luultavasti olisi ongelma - sektorikohtaisesti tosin henkilöstöruokailussa voisi tulla sanomista. Kotimainen,  eu-sääntelyyn vedoten säädetty kuntalakimme on tässä kuitenkin EU-sääntelyä selvästi tiukempi (pitikö taas leikkiä EU:n mallioppilasta?) ja katsoo vähäistä suuremmaksi toiminnaksi oikeastaan kaiken ulosmyynnin, joka ei ole luonteeltaan tilapäistä. Kuntalain kannalta kielletyä ulosmyyntiä siis tällä hetkellä on.

Yhtiöittämisvelvoite ei kuitenkaan vaikuta takautuvasti. Sekä kuntalain, että EU-lainsäädännön kannalta on täysin hyväksyttävä menettely, se että Palmia liikelaitoksena hoitaa loppuun markkinoilta voittamansa kilpailutukset ja sopimukset, eikä tee enää uusia tarjouksia markkinoille. Yhtiöttämisvelvoitteen välttää siis kokonaisuudessaan varsin helposti sillä, että ruokapalveluiden ja turvapalveluiden pienehköstä ulosmyynnistä luovutaan.

Erityisesti jotkut yhtiöittämistä kannattavat vihreät ovat pelotelleet, että markkinoilta vetäytyminen johtaisi irtisanomisiin Palmian toiminnan supistuessa.  NAG:n selvityksen mukaan markkinoilla toimimisen lopettamisen henkilöstövaikutukset olisivat kokonaisuudessaan enintään 80 htv. Tästä 35 htv on kilpailutuksissa voitetuissa toiminnoissa ja siirtyisi kilpailutusehtojen mukaisesti vanhoina työntekijöinä noitten toimintojen seuraavalle hoitajalle. Jäljelle jäisi siis rapiat 45 henkilöä, joiden tällä hetkellä hoitama työ päättyisi. Ei kovin paljon 3000 työntekijän liikelaitoksessa, jossa 45 henkilöä vastaa 3 kuukauden normaalia poistumaa maltillisella 6 % työvoiman vaihtuvuudella. Erityisesti kun muistetaan, että markkinoilta vetäytyminen tapahtuisi vähittäin, uutta työtä löytyisi siis näille työntekijölle Palmiasta kyllä. Irtisanomisilla pelottelu on tässä kontekstissa perusteetonta.

Vaikka poliittiset päätökset on kätevää esittää lainsäädännöstä seuraavina välttämättömyyksinä, tai EU:n vaatimuksina, on Palmiassa käytössä useita vaihtoehtoja ja kyse on siis mitä puhtaimmin poliittisesta päätöksestä. Kuntalaki ei vaadi päättämään suuntaan eikä toiseen ja Palmia voi pienellä hienosäädöllä ongelmitta jatkaa liikelaitoksena jos niin halutaan.


www.valtteriaaltonen.fi

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän MikaPeltokorpi kuva
Mika Peltokorpi

Nyt meni puurot ja vellit pahasti sekaisin. Henkilötyövuosi on käsite, joka vastaa yhden työntekijän vuoden työpanosta. Jos se menetetään, niin silloin kyseessä on yhden työntekijän työpanokswn menetys. Eli yritys tarvitsee yhden työpaikan vähemmän. YT:itä ei tarvittaisi, jos poistuma on tarpeeksi suuri, mutta eipä sitä uuttakaan tyhjää paikkaa täyttämään palkattaisi.

Luvuista voi myös päätellä, että ulkoistettu toiminta tuottaa Palmialle n. 20% parempaa tuottoa, kuin muu toiminta. Eli poistuminen markkinoilta voisi aiheuttaa (liiketoiminnallisilla perusteilla) vajaan 90-100 henkilön irtisanomistarpeen.

Liikelaitostaminen on aina poliittinen päätös - ellei sitten laki sitä vaadi. Palmian kohdalla tämä ei kuitenkaan näyttäisi pätevän. Sen sijaan voidaan kysyä ovatko Palmian toiminnot niitä, mitkä ovat kunnan perustehtäviä ja jos ei, saadaanko sama palvelu markkinoilta kilpailuttamalla edullisemmasti, kuin itse tekemälöä. Suuremmissa kaupungeissa palveluntarjoajien määrä ei ole pienempien kuntien tapaan este. Laadusta en mene sanomaan mitään, kun en tunne näitä toimialoja.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Nyt en ole ihan varma, mitä yritit sanoa, ellet tarkoita, että minulla oli jäänyt htv, eikä henkilöä tuohon vaihtuvuuden kohdalle (huolimatonta.)

Markkinoilta vetäytyminen supistaisi Palmian työvoimantarvetta 80 htv, eli esim. 80 täysiaikaista työntekijää jäisi vaille työtä. Näistä kuitenkin 35 siirtyisi kilpailutusten mukana vanhoina työntekijöinä, eli lopulta 45 kokoaikaista työntekijää jäisi vaille työtä. Esim 6 % vaihtuvuudella Palmiaan avautuu about tuon verran uusia työpaikkoja kolmessa kuukaudessa. Palmiassa on monenlaisia eri töitä, eikä toki työnsä markkinoilta vetäytymisessä menettäneitä voida 1:1 sijoittaa suoraan kaikkiin avautuviin työpaikkoihin. Näin suurissa volyymeissa on kuitenkin oletettavaa, että heille soveltuvia uusia paikkoja avautuu hyvään tahtiin ja erityisesti, kun otetaan huomioon, että markkinoilta vetäytyminen tapahtuisi ennakoidusti ja vaiheittain, ei irtisanomistarvetta syntyisi ja tyhjäkäynti jäisi minimiin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Myös lain vaatimus on poliittinen päätös.

Oleellista on ymmärtää, miksi EU on vaatinut kuntien ja valtion "markkinoilla toimivia" yrityksiä yhtiöitettäviksi. Syy on yksinkertainen: Pohjoismaita lukuunottamatta EU:ssa ei ole itsehallinnollista kuntajärjestelmää.

Tilanne on sama, kun jos sinun itsesi pitäisi perustaa yhtiö kaivaaksesi ojan pihamaallesi, koska "markkinoilla" toimii yhtiöitä, jotka tekevät sen saman maksua vastaan. Sinun pitäisi sitten kilpailuttaa tämän oman yhtiösi ojankaivuu "markkinoilla" ja ottaa halvin, kun ensin olet asettanut itsellesi mielikuvitukseen perustuvan "katevaatimuksen".

Koko yhtiöittämissekoilu on - sekoilua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kilpailuttamisen kustannuksia arvioitaessa pitää ottaa sekin huomioon miten paljon kilpailutukset lisäävät byrokraattien tarvetta. Kaikenlaisia tilaaja- ja tuotantojohtajien ja -päälliköiden suuripalkkaisia virkoja on perustettu pilvin pimein. Lisäksi kilpailutusta varten ostetaan erinäisten konsulttien palveluita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset