Valtteri Aaltonen

Perintövero, sukupolvenvaihdokset ja uutisointi

Tänään HS:n verkkosivuilla julkaistiin varsin tunteita herättävä juttu Suomen verotuksesta. Suomalaisen perheyrityksen Onvest-konsernin pääomistaja, perintöveron poistamista ajavan Perheyritysten Liiton valtuuskunnan jäsen Maarit Toivanen-Koivisto kertoo lehdessä muuttavansa perheensä kanssa Portugaliin pakoon perintöverotusta. Jutun mukaan perhe valmistautuu sukupolvenvaihdokseen ja haluaa tässä tilanteessa välttää uhkaavan perintöveron. Toivainen-Koiviston mukaan veroprosentti olisi 20 ja maksuaikaa vain yksi vuosi. Hänen lapsillaan ei hänen mukaansa olisi mahdollisuutta maksaa tällaista veroa ja näin verotus uhkaa koko sukupolvenvaihdosta ja voisi pakottaa myymään yrityksen.

Tämä kieltämättä kuulostaa pahalta. 20 % perittävän yrityksen arvosta vuodessa olisi aikasen paljon, eikä kukaan varmaan halua, että merkittävä perheyritys jouduttaisiin myymään pois sitä monta sukupolvea hoitaneen yrittäjäperheen käsistä.

Artikkelissa esitettyjä tietoja kannattaa kuitenkin katsoa hiukan kriittisemmin. Ne eivät nimittäin vaikuttaisi pitävän ihan paikkaansa.

Sukupolvenvaihdostilanteissa saatavasta perintöveron huojennuksesta säädetään perintöverolain 55 §:ssä. Sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan tilanteita, joissa perijä perii yli 10 % osuuden yrityksestä ja jatkaa yritystoimintaa esim. toimimalla yrityksen johdossa tai hallituksen jäsenenä. Sukupolvenvaihdostilanteissa verotusta huojennetaan niin, että verotuksen kohteena on teoriassa 40 % perittävän yrityksen tai maatilan arvosta. Käytännössä vähemmän, koska omaisuuden arvostuskriteerit ovat lievemmät kuin muussa perintöverotuksessa.

Perintöverolain 11 §:n mukaan perilliset ylenevässä tai alenevassa sukupolvessa, aviopuoliso sekä tämän perilliset ylenevässä tai alenevassa polvessa maksavat normaalista perinnöstä perintöveroa I-veroluokan mukaan. Vero on progressiivinen, tässä veroluokassa enimmillään vajaat 19 % (ensi vuoden alusta 20 %).

40 % tästä 20 %:sta on 8 %. Tämän verran siis jälkeläinen tai aviopuoliso voi sukupolvenvaihdostilanteessa joutua perintöveroa maksamaan. Omaisuuden arvostamista koskevista säännöksistä johtuen vero on yleensä vielä selvästi alle 8 % perittävän yritysomaisuuden todellisesta arvosta.

Perintöverolain 56 §:n mukaan sukupolvenvaihdostilanteissa verovelvolliselle annetaan hakemuksesta korotonta maksuaikaa viisi vuotta.

Siis: Siis jos kyseessä on sukupolvenvaihdos on vero vajaa 8 % viiden vuoden maksuajalla. Ei 20 % vuoden maksuajalla.

En kiistä, etteikö vajaa 8 % liki miljardiluokan yrityksestä olisi iso summa rahaa. Kuitenkin 8 % perittävän yrityksen arvosta viidessä vuoden kuluessa on aikalailla eri kuin 20 %:n maksaminen vuodessa. Maksaminen onnistuu viidessä vuodessa esim. 1,6 % vuosittaisella osingolla kokonaan. Ei tuon maksaminen varmaan useimmista kivaa ole, mutta ottaen huomioon tällaista omaisuutta vastaan käytettävissä olevat rahoitusjärjestelyt tämän kokoisen veron ei pitäisi uhata perijöiden mahdollisuutta jatkaa yritystoimintaa.

*Juristeriaa* Joku saattaa tässä kohti kiinnittää huomiota siihen, että sukupolvenvaihdoshuojennuksessa vaaditaan siirtyvän omistusosuuden olevan 10 % per perijä. Lehtitietojen mukaan Toivanen-Koiviston omistusosuus Onvestissa olisi 54  % ja hänen perheessään olisi kuusi lasta. Mikäli kaikki kuusi lasta haluaisivat jatkaa yritystoimintaa tasakokoisilla omistusosuuksilla ei 10 % omistus per perijä täyttyisi. Kuitenkin nykyisen oikeuskäytännön (KHO 2013:11) mukaan yhteislahjana (ja vastaavasti testamentilla) useammalle perijälle siirtyvä yhteinen omistusosuus oikeuttaa sukupolvenvaihdoshuojennukseen, kunhan siirtyvä omistusosuus yhteensä on yli 10 %. Mikäli siis tarkoitus on, että kaikki perijät jatkavat yritystoimintaa, on omaisuuden siirtyminen hoidettavissa niin, että sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytykset täyttyvät.*Juristeria päättyy*


www.valtteriaaltonen.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (58 kommenttia)

Jukka Laine

Pelastuuko Suomi selittelemällä? Meillä on 2015 ehkä maailman kirein veroaste ja Euroopan nopeimmin köyhtyvä maa. Faktat ovat kiistattomia. Suomi uppoaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Osut naulan kantaan. Pimeä talous mukaan luettuna Kreikan reaalinen veroaste on selvästi pienempi kuin meillä.

Siinä malli: alhainen veroaste ja asiat hyvin!

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

"faktat" on "ehkä" "kiistattomat"

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomi voisi myydä sijoitusviisumeita halvemmalla kuin englanti. Sillä olisi positiivinen vaikutus Suomen talouteen. Perintövero taas tuhoaa taloudellista toimeliaisuutta.

Miten se talouden hoitaminen on niin ylivoimaista suomalaisille?

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2014/12/22/rik...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#4
Valtion roolia yhteiskunnassa voisi keventää esim. 10 miljardilla vuositasolla.

Jotu Karjalainen

Kysymyshän on lähinnä siitä kenelle omaisuus kuuluu, sen omistajille vai demareille.
Omaisuudesta jonka hankinnassa on jo verot maksettu tulisi omaisuuden omistajalla olla täysi oikeus käyttää omaisuutensa parhaaksi katsomallaan tavalla ilman limaisen demarikäden kateellista väliintuloa. Eikös?

Me ihmiset täällä Suomessa eletään vähän kuin itseämme ja perhettä varten, ei demareita varten.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Ei verokarhu tässä maassa toistaiseksi ole edustanut demareita. Tietääkseni sinun osuutesi potista on aivan yhtä suuri kuin demareillakin. Kommentti lähinnä paljastaa, ettei sinulla sen suuremmin kuin suurella osalla maan väestöstä ole hajuakaan mihin veroja käytetään. Valitusta piisaa reilusti enemmän kuin niitä maksettavaksi tulevia veroja vähennettynä saadula veronsiirroilla. Miljardööri on varmaan menettäväällä puolella, mutta sen miljardinsa sekin on yleensä tehnyt siinä yhteiskunnassa joka niillä verorahoilla on hankittu. Toiset vai katsovat omaavansa pelkkiä oikeuksia eikä koskaan mitään velvollisuuksia. Rusinat pullasta ihmiset erottuvat parhaiten niin kiekkovieraissa kuin näissä rahalla linnanjuhliin päässeissäkin.

Ove Sentlig

Eiköhän vuorineuvoksella ole ollut asiantuntevat neuvonantajat tässä asiassa, jotka tuntevat lait, asetukset ja juristeriat.
Muuten, montako miljoonaa tuo 20% tai 8% on Onvest Oy:n arvosta? Pelkästään prosentteihin tuijottaminen voi viedä harhaan.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Valaisisitko hieman, miten prosentit tarkalleen voivat viedä harhaan?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Yksi oleellinen syy verovajeeseen on ulkomaille rekisteröityjen yhtiöiden verovapaus, tätä ei ole edes Ruotsissa mutta Suomessa saa kiertää verotuksen vapaasti. Tämä aiheuttaa luonnollisesti veronkorotustarvetta meille joilla ei ole mitään keinoa kiertää verotusta. Ketkäs juuri lahjoittivat Kreikalle 1800 miljoonaa (keskusta-sdp-kokoomus-+++?).

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Blogistilta jäi vielä huomioimatta "vähennys" verossa, joka johtuu siitä, että verottaja käyttää kaikissa arvioissaan oletuksellista verotusarvoa, ei "todellista arvoa", koska sen arviointi on mahdotonta realisoimatta omaisuutta. Tuo verotusarvo on yleisimmin vain noin 60 % myyntiarvosta, joka on selvitettävissä vertailemalla verotusarvoja ja tehtyjä todellisa kauppoja. Esitysksessä mainittu "40 % " lasketaan siis arvosta, joka on jo 40 % alle todellisen arvon, verotusarvosta.

Oleellista on, että rikkaidenkin mielestä verotus on vastenmielistä ryöväystä, verotuksella kustannetut palvelut ja toiminnot ihmisoikeus.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Koitin kyllä tuossa sanoa, että käytännössä arvostus tehdään alakanttiin. Perintöverotuksessa yleensäkkin jonkin verran, mutta sukupolvenvaihdostilanteissa erityisesti johtuen erilaisesta arvostusperusteesta.

Ehkä siinä mielessä olisi kyllä voinut käyttöö tuon 8 % sijasta <8 %:a

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Aivan. Mielestäni kirjoituksesi olikin melkoisen tyhjentävä, varsinkin kun - poikkeuksena yleisesti asiasta kirjoitettuihin blogeihin - annoit myös lähteet, lainkohdat. Kun sitten vertaa tuota "hirvittävää" perinteöveroa siihen, mitä joutuu maksamaan, jos realisoi perinnön ja maksaa siitä pääomatuloveron, on ratkaisu selvä.

Perintöveroa vain käytetään näissä "tapaustutkimuksissa" harhaanjohtavasti verotusta vastaan yleisesti. Yleisesti perintöyrityksen myynnissä on kuitenkin kyse siitä, että perilliset eivät joko HALUA jatkaa tai KYKENE jatkamaan yrityksen toimintaa.

Kokonaan unohdetaan, mikä on perintöveron verotuksellinen perustelu: verovelvollisen kansalaisen kasvanut veronmaksukyky. Veronmaksukyvyn ja veronkannon yhteys taas on oikeudenmukaisen verotuksen perusta.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #17

"verovelvollisen kansalaisen kasvanut veronmaksukyky"

Päteekö tämä aina - silloinkin kun perinnöksi saa kiinteää omaisuutta (asunnon)? Silloinhan voi joutua myymään asunnon/ottamaan lainaa, jotta saa verot maksettua.

Ei vaikuta minusta siltä, että veronmaksukyky olisi noussut. Omaisuus on ehkä noussut, mutta omaisuudesta voi joutua luopumaan (osaksi), että verot voi maksaa.

--

Mitä tähän Onvest-esimerkkiin tulee, niin siinäkin puhuttiin lainan ottamisesta. Tosin perustuiko se sitten väärille laskelmille, en tiedä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #31

Kyllä se veronmaksukyky on noussut. Ja todellisuudessa paljon enemmän, kuin tuon perinnön lopullinen verotusarvo, josta vero peritään.

Asiaa valaissevat parhaiten esimerkit: Omistat saan tonnin asunnon. Myyt sen sadalla tonnilla. Kasvaako veronmaksukykysi? No, ei.

Sinulla on sata tonnia. Ostat sadan tonnin asunnon. Laskeeko veronmaksukykysi? No, ei.

Saat perinnöksi sata tonnia. Kasvaako veronmaksukkykysi? No varmasti.

Saat perinnöksi sadan tonnin asunnon. Kasvaako veronmaksukykysi?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #35

"Kasvaako veronmaksukykysi?"

Siinä vaiheessa kasvaa, kun sen arvon realisoi.

Asiaa voi havainnollistaa vaikka niin, että vanhempi ja lapsi asuu samassa talossa, jonka omistaa vanhempi. Sitten vanhemman kuoltua talo siirtyy lapselle - nyt pitäisi maksaa verot, mutta veronmaksukykyä ei ole, koska ei ole käteistä. Pitää siis myydä talo, jotta saa veronmaksukykyä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #36

Tai lainaa, jos hauaa pitää talon. Mutta tämä edellyttää, että vain käteinen osoittaa ja on maksukykyä: Miljoonaperintö, jos se saadaan vaikkapa maatilana tai osakkeina yms. ei lisää maksukykyä, mutta kymppitonnin perintö käteisenä lisää.

Mihin tämä johtaa: Kun vanhemmilla ei ole ollut kunnon tuloja, jotta voisi ostaa vaikkapa maatilan, vaan on oltu talossa renkinä ja piikana, perintö lisää, kun on vain sitä käteistä ja se kymppitonni, perillisten veronmaksukykyä. Kun isäntä sitten kuolee, ja lapset perivät kunnon potin, tilan, heidän maksukykynsä ei mielestäsi nouse.

Rikkaat siis eivät maksa jättiperinnöistään veroa, koska se ei ole käteistä, köyhät maksavat, koska vain käteistä jää.

Myös reaaliomaisuus on maksukykyä. Toinen esimerkki valaissee: jos sinulla on taas tuo satatonnia, ja se on pankissa tilillä, sinulla on maksukykyä, mutta jos ostat sadan tonnin asunnon, sinulla ei ole maksukykyä?

Kyllä käteisen muuttaminen reaaliomaisuudeksi pitää maksukyvyn aivan samoin vakiona kuin reaaliomaisuuden muuttaminen käteiseksi. Voit maksaa vaikkapa sadan tonnin velkasi yhtä hyvin realisoimalla asuntosi ja maksamalla käteisellä kuin luovuttamalla asuntosi maksuksi.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #37

Minusta on jotain perustavanlaatuisesti väärin, jos siitä maatilasta joutuisi luopumaan, että verot voi maksaa. Varsinkin, jos tila on "sukutila", ja siitä joutuisi luopumaan verojen takia. Toki muukin tila, mutta pitkään suvussa ollut tila tuonee sitä epäoikeudenmukaisuutta erityisesti esiin.

Siinä valtio käytännössä ulosmittaisi tilan perinnön yhteydessä - koko tila siis menetettäisiin. Sehän ei voi olla verojen tarkoitus missään tapauksessa. Sama tilanne voisi olla sukupuolenvaihdoksessa jossain yrityksessä.

Käteisen perintöverottamisen voisi ymmärtää, mutta toki siitä pitäisi luopua samalla jos perintöverosta luopuisi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #41

Minusta siinä ei ole mitään "perustavanlaatuisesti väärää", että maksaa osuutensa yhteisistä menoista. En ymmärrä, miten käytännössä noin 10 % vero reaaliarvosta on tilan ulosmittaamista. En myöskään ymmärrä, miksi kauan suvun hallussa ollut tila tai muu omaisuus olisi jotenkin arvokkaampaa kuin vähän aikaa ollut.

Verotuksesta voidaan luopua, jos luovutaan sillä rahoitetuista menoista. Mutta oikeudenmukaisuudesta ei voi eikä saa luopua: verot peritään maksukyvyn mukaan. Perussyy on, että maksukykyisemmät myös hyötyvät verotuksella maksetuista toiminnoista ja palveluista sekä suhteellisesti että absoluuttisesti mitattuna enemmän.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #43

"En ymmärrä, miten käytännössä noin 10 % vero reaaliarvosta on tilan ulosmittaamista."

Käsittääkseni asuntoja joudutaan useinkin myymään verojen maksun takia? Tilassa voisi periaatteessa olla sama tilanne (en tiedä onko käytännössä usein).

Lainasta tulisi lainanhoitokulut, ja niitä varten taas tarvittaisiin käteistä/tuloja, joten se ei ole aina mahdollinen vaihtoehto.

Ulosmittaaminen on vähän väärä sana, mutta jos se asunto/tila menetetään, ei se 90 % käteistä välttämättä korvaa asiaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #44

Laif saks. Vaihtoehto on, että vastaava summa verotetaan muilta kansalaisilta.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #44

Jos sadantuhannen arvoisen tilan saa perimällä ottamalla 10000 lainaa verojen maksuun ainakin minä olisin heti valmis siihen perintöön.

Käyttäjän MarjoVirtanen kuva
Marjo Virtanen Vastaus kommenttiin #48

Olet etuoikeutettujen joukossa, jos voit sanoa ottavasi sen lainan. Minä en saisi sitä lainaa vaikka polvillani rukoilisin, kun olen ollut työttömänä 7 vuotta. Enkä ole ainoa suomalainen työtön, joka ei saa lainaa. Toinen ongelma perinnön kanssa tulee osaamisessa. Jos oma ala ei edes sivua perinnöksi saamaa alaa, on epärealistista olettaa tulojen pysyvän samana jatkossa. Alennusta verotuksessa saa vain sukupolvenvaihdon kautta ja se edellyttää toiminnan jatkamista. Jos ei ala ole tuttu lainkaan, ei onnistumisen mahdollisuus ole kovin suuri. Sukupolven vaihto edellyttää myös kuulumista yhtiön hallintoon tietyn ajan ennen tuota vaihtoa. Kyseisessä jutussa mainittiin selkeästi, että se ei ole mahdollista heidän tapauksessaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #53

Todellakin, tuo osaaminen on se perusonelma. Lainaa saa, jos pankki katsoo vakuuden (perinnön) kattavaksi ja on edes pieni mahdollisuus, että laina joskus maksetaan.

Mutta jos ei osaa, miksi haluaa ylipäätään pitää perinnön, jos se on pelkkä riesa? Myy pois ja nauti rahoista!

Mikä siis on ongelma?

Käyttäjän MarjoVirtanen kuva
Marjo Virtanen Vastaus kommenttiin #37

Veronmaksukyky nousee vai?

Jos lapseni perii isänsä maatilan eikä pysty vielä viljelemään, ei ole oikeutettu maataloustukeen, ei ole työelämässä (14 vuotias koululainen)ja hän joutuisi maksamaan perintöveroa saamatta mitään tuloa mistään, on aika kohtuuton vaatimus. Jos hän saisi lykkäystä veron maksamiseen, ei hän kuitenkaan selviydy velvoitteestaan opiskelemalla ammattiin saman aikaisesti, koska maataloustukiakaan ei saa viljelemättä niitä peltoja. Viljely edellyttää asumista tilalla tai sen läheisyydessä. Paikkakunnalla ei ole opiskelumahdollisuuksia lainkaan. On vain alakoulu ainakin vielä. Hänen veronmaksukykynsä on kuitenkin noussut maatilan arvon verran. Myös maatilasta on menoja ja ainoa tulolähde on perhe-eläke täysi-ikäisyyteen asti. Eläke riittää tomeentuloon ja vuokraan opiskelupaikkakunnalla, mutta talon ylläpitoon ja viljelyyn se ei riitä. Maataloustuet jää saamatta myös myöhemmin, kun oikeudet niihin menetetään, jos ei viljellä peltoja lainkaan. Maatilan myynti on ainoa vaihtoehto, mutta sitä ei saa kaupaksi, kun ei ole elinkelpoinen tila. Millä tavoin se veronmaksukyky on siis noussut?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #52

"Veronmaksukyky nousee vai?"

Kyllä. Katsotaanpa:

"Jos lapseni perii isänsä maatilan eikä pysty vielä viljelemään, ei ole oikeutettu maataloustukeen, ei ole työelämässä (14 vuotias koululainen)ja hän joutuisi maksamaan perintöveroa saamatta mitään tuloa mistään, on aika kohtuuton vaatimus."

Näin on. Jos maatilaa, perintöä, ei jaeta, ja se pidetään perikunnan nimissä, perintöveroa ei peritä.

" Hänen veronmaksukykynsä on kuitenkin noussut maatilan arvon verran."

Näin on.

" Maatilan myynti on ainoa vaihtoehto,"

Ei ole. Maat voi myös vuokrata määräajaksi, joka kattaa opiskeluajan.

"mutta sitä ei saa kaupaksi, kun ei ole elinkelpoinen tila."

Kaiken saa kaupaksi, kun hinta on oikea. Jos tila ei ole elinkelpoinen, ei sen verotusarvokaan ole kummoinen. Näin maksettava perintöverokin jaa minimaaliseksi, ehkä jopa nollaksi.

" Millä tavoin se veronmaksukyky on siis noussut?"

Reaaliomaisuuden isääntymisellä.

On muistettava, että laki on aina yleinen ja kaikille yhteinen. Kohtuuttomiin lainsovelluksiin voi aina hakea muutosta. Siksi meillä on oikeusjärjeselmä. Siksi lakeja ei voida säätää yksittäistapauksiin, sen enempää rikkaille kuin köyhillekään erikseen.

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri Vastaus kommenttiin #17

Tästä juuri Jouko lienee kysymys. Perilliset eivät halua jatkaa liiketoimintaa, vaan halunnevat pistää firman lihoiksi (lue: myyvät) ja muuttaa sen riihikuivaksi rahaksi.

Tällöin joutaakin maksaa kunnolla perintöveroa. Ei se sen kummempaa tuloa ole kuin muidenkaan ihmisten tulot. Ja tässä nyt on turha jankuttaa, että onhan siitä tulosta jo aikaisemmin maksettu verot;-( Maksun on nimittäin suorittanut joku muu - ei perijät!

Itse olen yleisellä tasolla sitä mieltä, että mikäli perinnön saajat jatkavat yrityksen toimintaa, vero voisi olla hyvinkin nolla. Mutta siinä vaiheessa, kun yritys sitten pistetään lihoikasi, kuten edellä totesin, veron pitäisi olla jotakin aivan muuta kuin nykyinen 20 %. Silloin pitäisi siirtyä suoraan henkilökohtaiseen progressiiviseen tuloveroon!

Käyttäjän mikael kuva
Mikael Lönnroth

1. Arvopaperissa (kesäkuu 2013) arvioitiin karkeasti, että 54% osuuden arvo olisi n. 330 M€. 8-20% tästä on n. 26-66 M€.
http://issuu.com/talentum-media/docs/ap34_39

2. Että menestyminen ja rikastuminen tarkoittaa samalla painavampaa velvollisuutta osallistua julkisyhteisöjen kassojen kerryttämiseen, on minusta hyvä asia, mutta miten tämä "progressio" pitäisi esim tällaisissa tilanteissa laskea ja suhteuttaa, ja onko prosenttilaskuille jotain kohtuullista absoluuttista ylärajaa?

3. Onvestin liikevaihto oli 2013 n. 1,7 miljardia, josta n. 200 miljoonaa meni henkilöstökuluihin ja 1,3 miljardia materiaaleihin ja palveluihin. Miten paljon suoraa ja välillistä verotuloa tästä on syntynyt julkisyhteisöille? Mikä on ollut 54% omistaneen rooli tämän synnyttämiseksi? Pitäisikö sillä olla jotain merkitystä? Onko jotain ideaa arvioida, paljonko ihminen on elinkaarensa aikanaan tuottanut yhteiskunnalle, ja jossain vaiheessa olla sitä mieltä, että ok, riittää?

4. Ehkä se onkin hyvä asia, että valtiot joutuvat yhä enemmän kilpailemaan kansalaisistaan. Keskustelun pitäisi kuitenkin jotenkin suuntautua siihen suuntaan, että _miksi_ valitaan verojen maksaminen Suomeen, eikä muualle, tai kokonaan maksamatta jättäminen.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

"Onko jotain ideaa arvioida, paljonko ihminen on elinkaarensa aikanaan tuottanut yhteiskunnalle, ja jossain vaiheessa olla sitä mieltä, että ok, riittää?"

Hyvä kysymys, joka usein unohtuu, kun verenmaku mielessä yrittäjän kimppuun hyökätään. Se panee miettimään, kannattaako (valtiolle hyvin) lypsävää lehmää tappaa tai ajaa toisille laitumille.

Kyllä verotuksellisetkin vinoutumat vakuttavat yrittämisen ilmapiiriin.

Mikko Laaksonen

Suomen valtion budjetti on tällä hetkellä alijäämäinen. Näin ollen kaikkein tärkein puheenaihe ei ole se voimmeko ottaa veroja pois. Budjetin tasapainon kannalta tärkeintä olisi miettiä miten saamme virtaviivaistettua julkista sektoriamme.

Samalla pitäisi tietysti miettiä miten saamme talouskasvua.

Sitä tuskin saadaan jos ajamme yritteliäät ja menestyvät (eli yleensä vauraat) ihmiset pois maasta.

Viesti poliitikoille onkin:

Järkeistäkää verotus ja julkinen sektori.

Jalkaranta Lahti

On se % 20 tai 8 ja maksuaika 1-7 vuotta totuus on FI jokatapauksessa se, että Suomessa verotetaan yli 60. % ja kaikkea ja sitten tätä rahaa jaetaan laiskoille sun muille, rakenteitten purusta nyk hallitus vain puhuu, Sippi Sipilälle tulee kauhea urakka keväällä hoitaa kaikki asiat kuukaudessa kuntoon ja lopettaa tulevien polvien velkaantuminen. JA TOTUUS ON PORTUGALISSA PERINTÖ JA LAHJAVERO ON NOLLA,!!

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Saattaa olla että Portugalissa lasketaan eläkeläisten tuovan lisää maksukykyisiä käyttämään ja makselemaan palveluita. Silti paikalliset joutuvat maksamaan heidänkin edestään veroja. Tätä ei voi oikein muuten ymmärtää kuin että siellä on asuntoja tyhjillään ja halutaan niihin käyttäjiä. Espanjassa ainakin on tämänlaatuinen asuntokupla. Tässäkin siis suomalaiset maksavat EU-kuluja kun eläkeläisten raha siirtyy hyödyttämään etelän maita. Köyhät eläkeläiset tuskin pystyvät siirtymään sinne.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Suomessa on sama tilanne. Täällä on kuitenkin valtiosta ja veroista saatu demoni, jota vastaan urhea yksityisyrittelijä yksin kappailee, kuin Ykä louhikärmestä vastaan muinoin.

Suomessa on yli 400 000 (!)tyhjää asuntoa. Vasta muutama kunta on tajunnut tilanteenja ryhtynyt tietoisesti maanittelemaan juuri eläkeläisiä kunnan asukkaiksi, täkynä ylivertaiset palvelut. Esimerkiksi Kainuussa eräät kunnat ovat saaneet tällä taloutensa kuntoon.

Suomen suurin ongelma onkin kansan ja päättäjien heikot perustiedot kansantalouden mekanismeista, mikä on johtanut massiivisiin "säästöihin" taloudelliseen itsemurhaan. Muualla opit näyttävät tulleen päivitetyiksi.

Siinä vaiheessa, kun meillä tajutaan, että yrittäjä on vain ihminen siinä kuin duunari tai viranhaltijakin, ei jumala, joka elättään muita, Suomella on mahdollisuus kääntää kehityksen suunta taas positiiviseksi.

Ei ennen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Vihdoinkin joku puhuu asiaa: "JA TOTUUS ON PORTUGALISSA PERINTÖ JA LAHJAVERO ON NOLLA,!!"

Portugalissa meneekin sitten hvyin. Siitä meillekin malli!

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Media hs etunenässä yrittää taas ajaa taustavaikuttajiensa asiaa puutteellisin argumentein. Verotus on kokonaisuutena ohjausväline eikä sen yksittäiseen osaan tulisi puuttua ilman kokonaistavotteen hahmottamista. Poliitikoillemme ei ole opetettu sitä että verotuksen ensisijainen tavoite on ohjata yhteisöä valittuun suuntaan. Toissijainen tavoite on säädellä liikkeellä olevan rahan määrää tasapainottamalla valtion verotuksen ja velkaantumisen tasoja.

Käyttäjän mikael kuva
Mikael Lönnroth

"ohjaamaan yhteisöä valittuun suuntaan", eli Portugaliin? :)

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Omalla kelluvalla valuutalla tällaisella veropakolaisuudella ei olisikaan merkitystä, mutta eurossa pääomat pääsevät karkaamaan maasta talouden transaktioita välittämästä.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Siis eihän poliitikot ymmärrä tätä verotuksen ohjausfunktiota vaan keskittyvät keittiötaloustieteen opeilla velkaantumisen pällistelyyn :-(

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #25

Juuri näin. Viittaamassani kirjoitussarjassa onkin kokonainen luku aiheesta pitääkö valtion ulkomaanvelka maksaa.

Suosittelen kaikille köksäyrittäjille.

Jarkko Laitinen

Itse olen Maarit Toivanen-Koivistolla töissä ja olen sanonut kavereille sen olevan paras yhtiö missä olen ollut töissä. Sen mitä olen huomannut, niin demarit/vasurit haluaisivat verottaa tämänkin pörssiyhtiöksi/sijoutusrahaston huomaan.

Tämänkin jälkeen olen töissä Maarit Toivanen-Koivistolla Ja tuen hänen ratkaisua, jotta yhtiö pysyy kotimaisena perheyhtiönä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Jarkko Laitinen

Aivan oikein. Tuossa joku Carlo väittää, että Maarit Toivanen ei ole mitään tehnyt vain perinyt. Tätä mieltä on ihmeen moni suomalainen. Suomalainen ei saa vaurastua edes jatkamalla sukupolvenvaihdoksessa suvun yritystä. No, Carlo ei kai ole perimässää mitään.

Jopa ammattiyhdistysliike ei ymmärrä suomalaisen omistuksessa olevan yhtiön arvoa työllistäjänä ja yhteiskunnallisen vastuun kantajana muiden mukana.

Tuntuu siltä, että ollaan enemmän tyytyväisiä siitä, jos kotimaisessa omistuksessa oleva yhtiö myydään ulkomaalaiselle. Siinä samassa rytäkässä menee päätösvalta, osinkotulot ja verot ulkomaille. Ulkomaisen sijoittajan tai omistajan kynnys lopettaa yritys kannattamattomuuden tai poliittisten päätösten seurauksena on erittäin matala.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mielenkiintoista tässä "keittiötaloustieteilijöiden" marinassa on, että

samaan aikaan, kun valitetaan, että suomalaiset yritykset myydään ulkomaille, valitetaan, että maahan ei tule ulkomaisia sijoituksia, ts. kukaan ulkomaalainen sijoittaja ei osta suomalaisia yrityksiä.

Toisille ei mikään ole hyvin.

Juhani Penttinen

"...Tuntuu siltä, että ollaan enemmän tyytyväisiä siitä, jos kotimaisessa omistuksessa oleva yhtiö myydään ulkomaalaiselle. Siinä samassa rytäkässä menee päätösvalta, osinkotulot ja verot ulkomaille. Ulkomaisen sijoittajan tai omistajan kynnys lopettaa yritys kannattamattomuuden tai poliittisten päätösten seurauksena on erittäin matala...."

Olen samaa mieltä tuosta asiasta. Mutta ulkomaisia ostajia tuntuu fanittavan varsinkin hallituksessa Jan Vapaavuori jota ei voida kovin vasemmistolaisena pitää.

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/vapaavuori+eritt...

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Yhtiöt ovat joka puolella maailmaa vältelleet veroja, tavalla tai
toisella. Jokainen maa on menettänyt liiketoiminnan eri syistä.
Pienyrittäjyys tulee palauttaa, siinä on kaikkien toiminta periaate.
On hassua jos joutuu maksamaan veroa omasta kotiyrityksestä, vaikkapa
maatilan pitämisestä. Siinä ei ajatella koko yhteisön etua.

Richard Wolff selittää, kuinka suurimmat laki ja asianajaja toimistot
ohjaavat globaalin maailman verohelpotuksia, kuten Luxemburgissa kaikilla merkittävillä toimijoilla on siellä osoitteensa.

Ehkä systeemi sallii tämän, joten pienemmillä ei ole mahdollisuuksia.
Suurilla on erikoisryhmittymät, ovat vähän niinkuin samaa firmaa.

Ehdotus:
Perintöveroon uudet rajat ja säännöt, riippuen tulojen käytöstä.
Pieni yksityinen omistus ei tulisi olla perintöveron piirissä.

https://www.youtube.com/watch?v=geKZITRUhLo

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"sallii" on ongelman avain. Voisi olla sallimattakin. Politiikassa on kyse tahdonvallasta, ei mistään objektiivisesta "hyvästä".

Liikeyrityksen, niin pienen kuin suurenkin, ainoa olemassaolon tarkoitus on tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle. Totta kai kaikki lailliset keinot käytetään tuon voiton maksimoimiseksi ja kilpailuaseman parantamiseksi. Miksi EI käytettäisi? Kuten K. Marx totesi, pääomalla ei ole isänmaata. Sillä ei ole myöskään moraalia. Isänmaa ja moraali voi olla vain ihmisillä.

Kuten totesin, "kaikki lailliset". Se, mikä on laillista, on kasanvaltaisessa oikeusvaltiossa meidän itsemme, itse kunkin yhteisesti ja yhdessä, vallassa. Ei minkään tai kenenkään muun.

Käyttäjän RikuRantanen kuva
Riku Rantanen

Yritän prosenttien sijaan laskea asiaa euroissa.

Ensin pitää arpoa Onvestin arvo. Arpakuutio näyttää 500.000.000 EUR.

Oletetaan, että perillinen perii 10 %. Perintöveroprosentti on 20 % (huojennusta ei Onvestin toimialalla saa). Maksettavaa veroa lankeaa 10.000.000 EUR.

Viimeisen viiden vuoden keskimääräinen vuositulos on ollut 8.237.000 EUR. Oletetaan, että tämä on tulevien vuosien voitto lamasta huolimatta. Veroa voitosta peritään 20 %, yhtiölle jää 6.590.000 EUR.

Yhtiö lopetaa investoinnit tyystin ja jakaa kaiken voiton osinkoina. Edelleen oletan, että tase on niin vahva, että osingosta vain 25 % on veronalaista. Vähän yksinkertaistan ja käytän osinkoveroprosenttina 33 %:a.

Perilliselle jää käteen omasta osinkosiivustaan siis 659.000 * (1 - 0,25 * 0,33) = 604.632 EUR.

10.000.000 EUR keräämiseen kuluisi aikaa 16,5 vuotta.

k k

Jos arvo on 500 meur , niin sen kirjanpitoarvo lienee jotain 300 meur, josta huojennoksen jälkeen jää 150 meur, josta 10 % on 15 meur, josta 20 % vero on 300 000 e. Jonka voi maksaa viidessä vuodessa eli 60 000 meur, jonka voinee suorittaa osingoilla kevyesti. Mistä tässä itketään siis?

Käyttäjän RikuRantanen kuva
Riku Rantanen

Mikä ihmeen kirjanpitoarvo? 500 MEUR oli ihan hihasta heittämäni luku. Joku näköjään aikaisemmin viittasi Arvopaperilehden arvioon reilusta 600 MEURsta. Arvon määrittelevät ostaja ja myyjä kauppaa tehdessä. Ja verottaja määrittelee minulle tuntemattomalla tavalla arvon, josta perintövero lasketaan.

Huojennus ei koske tätä perintöä.

20% 15 miljonasta olisi 3 miljoonaa.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #46

"Huojennus ei koske tätä perintöä."

Miten niin ei koske, perustele.

Käyttäjän RikuRantanen kuva
Riku Rantanen Vastaus kommenttiin #51

Perustelut löytyy täältä http://bit.ly/1x5G3Jx eli verottajan 71-sivuisesta ohjeesta sukupolvenvaihdoksiin.

Sitä paitsi tilanne on niin päin, että oletusarvoisesti maksetaan täysi perintöero. Huojennuksen saa, jos kaikki vaaditut perusteet täyttyvät.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #55

Verottaja: "Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n mukaan lahjana tai lahjanluonteisella kaupalla saaduista osakkeista maksettava lahjavero voidaan jättää panematta maksuun joko kokonaan tai osittain.

Osittaisen huojennuksen edellytyksenä on, että

1) veronalaiseen saantoon sisältyy yritys tai sen osa, ja
2) luovutuksensaaja jatkaa yritystoimintaa lahjana saadussa yrityksessä, ja
3) huojennettavan veron määrä on yli 850 euroa.

Täyden huojennuksen saaminen edellyttää, että

1) luovutuksen kohteena on yritys tai sen osa, ja
2) luovutuksensaaja jatkaa yritystoimintaa saamassaan yrityksessä, ja
3) luovutuksensaaja maksaa vastiketta yli 50 prosenttia yhtiöosuuden käyvästä arvosta."

Kerropa nyt sitten mitkä ehdot eivät tässä tapauksessa täyty osittaisen huojennuksen edellytyksistä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #58

Hyi sinua, Mika!

Kehtaatkin sotkea tosiasioita keskusteluketjuun, jossa libertaarit valittelevat verotuksen julmuudesta, koska heistä nyt vain siltä tuntuu.

Häpeä sinulle!

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Maarit Toivasen menettely osoittaa vertaansa vailla olevaa lapsellisuutta ja typeryyttä. Tai oikeastaan sen, että hän ei olisi koskaan edes ansainnut vuorineuvoksen titteliä. Eikä muunkaan neuvoksen titteliä.

Maarit Toivanen on perinyt valtavan omaisuuden, jota hän itse ei ole pystynyt kartuttamaa, vaan päin vastoin on osaamattomuudellaan ajanut yhtiön kriisiin. Mahtaakohan seuraavakaan sukupolvi pystyä parempaan? Voi olla etteivät halua edes yrittää.

Se, että hänestä tehtiin vuorineuvos, on Tarja Halosen ansiota. Halonen myönsi Maarit Toivanen-Koivistolle vuorineuvoksen arvonimen ainoastaan sen vuoksi, että vuorineuvoksina on niin vähän naisia. Mitään todellisia ansioita Maarit Toivanen-Koivistolla ei ole koskaan ollut. Yhtiön omaisuuden ja johtajuuden periminen ei ole ansio.

Sauli Niinistön pitäisi ottaa häneltä vuorineuvoksen titteli pois.

k k

Voisiko olla, että ulostulo oli suunniteltu yhdessä Vanhasen kanssa? Huolestuttavaa kyllä jos noin tunnettu yritys on niin heikoissa käsissä että laskuvirhe on näin keskeisessä asiassa 400 %. Niille, jotka nyt sanovat, että 4-8 % on liikaa, kannattaa tutkia missä jamassa Portugalin talous on kun se ei kerää veroja. Sitä taloutta tukevat ne jotka hoitavat velvoitteensa.

Kalervo Palonen

Jostain syystä kuitenkin uskon vuorineuvoksen sanomisiin enemmän kuin näihin sinun hatusta vedettyihin arvioihin. Tämän sorttinen päätös on sen verran kova ettei sitä nyt ihan heppoisin perustein tehdä. Sinun ja Ojaniemen kommenteissa paistaa läpi suuri kateus ja vahingonilo, sehän se voittaa jouluilonkin!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mikä tuossa päätöksessä on se "kova"? Ihminen, jolla on omaisuutta ja rahaa muutamankin ihmisiän tarpeiksi, muuttaa ja siirtää kirjansa Portugalin aurinkoon.

Tosi kovaa, oikein säälittää.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

"Mitä isot edellä,sitä pienet perässä", voisi muuttaa muotoon; mitä rikkaat edellä, sitä köyhemmät (pikkuvarakkaat) perässä.

Käyttäjän SamuliVapaasalo kuva
Samuli Vapaasalo

No sittenhän selvisi, ettei Onvestissa ole tarkoitustakaan tehdä nk. sukupolvenvaihdosta. Tarkoituksena on siirtää omaisuus ilmaiseksi toiselle.
Pienenä spekulaationa seuraava. Näyttää hyvin selvältä, ettei Onvest ole kovin tuottoisa sijoitus. Perinnönjaon jälkeen yhdellekään pesän osakkaalle ei jää enemmistöpositiota, eikä omistus tuota kovin ihmeellisiä osinkoja. Sellaisessa tilanteessa vaihtoehtona on ainoastaan yrityksen myyminen ja pääoman sijoittaminen tuottoisampaan kohteeseen - siis sellaiseen, josta on hyötyä omistajan lisäksi myös sijoituskohteelle sekä valtiolle. Tämä ei ole pelkästään perillisen talouden kannalta fiksua, vaan myös yhteiskunnan kannalta hyvä ja perityn yhtiön kannalta välttämätöntä. Viedä siis pääomaa sellaiseen yritykseen, joka sitä parhaiten voi käyttää kasvaakseen - eli asiakkaidensa ja työntekijöidensä hyväksi. Onvest vuorostaan saa samalla uuden omistajan, jonka intresseissä on kasvattaa omaa markkinaosuuttaan fuusion keinoin. Jos näin ei tee, niin peritty yritys kuihtuu kasaan omstajien välisten intressierojen ja enemmistöomistajan puutteen takia.
Nyt sitten tähän perintöruikutukseen tuleekin uusi kulma. Kun yritys pesänjaon jälkeen kuitenkin myydään (sitä ei oikein voi välttää) niin miksi tätä saatua tuloa ei saisi verottaa perittäessä?
Mutta on toki myös heitä joihin perintövero oikeasti todella sattuu, ja joille tilanne on epäreilu. Siinä tosin on kyseessä aivan toisen mittakaavan perillinen, eikä näitä mittakaavaeroja pidä koskaan sekoittaa toisiinsa.

Toimituksen poiminnat