Valtteri Aaltonen

Lomarahan puolittaminen vaihtoehtona työelämän pakkolaeille

 

Sipilän hallituksen suunnitelmat leikata pakottavalla lainsäädännöllä mm. sairasloma-ajan palkkaa, ylityö- ja sunnuntaikorvauksia, sekä lomia, ovat ylihuomenna johtamassa laajaan palkansaajapuolen mielenilmaukseen. Tulossa näyttää olevan iso, kallis ja katkera riita hallituksen ja palkansaajien välillä. Sipilän hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa leikkauksilla 5 % pudotusta työnantajien työvoimakustannuksiin, (joista suorat palkansaajien ansiotasoon kohdistuvat leikkaukset edustavat siis vain osaa). Ay-liike vastustaa, osin leikkauksia itsessään, mutta erityisesti tapaa jolla niitä ollaan toteuttamassa.

Voidaan kysyä, ovatko palkansaajien ansiotasoon suunnitellun leikkaukset kuinka tehokkaita tässä tilanteessa. Monet taloustieteilijät ovat ilmaisseet syvän epäilyksensä siitä, että palkanalennuksilla saavutettaisiin merkittävää etua taloudelle. Toisaalta hallitus on ajanut 5 % työvoimakustannusten leikkaamista niin päättäväisesti, ettei se oikein voi enää kokonaan perääntyä kasvojaan menettämättä. Siksi pragmaattisesti ajatellen lienee syytä hyväksyä se, että jollain tavalla hallitus aikoo palkansaajien ansioita leikata oli se sitten viisasta tai ei.

Toinen kysymys sitten on, ovatko hallituksen suunnittelemat leikkaukset hyvä tapa toteuttaa suunniteltu työvoimakulujen alentaminen.

Tähän lienee helppo vastata, että ei. Huonompaa tapaa on melkein vaikea keksiä.

Vaikka leikkauslistassa kyllä puututaan joihinkin oikeisiinkin ongelmiin, niin ilmeisen hätäisesti kokoon parsitut leikkaukset kohdistuvat hyvin epätasaisesti. Toisia työntekijöitä ne tuskin koskettavat ja toiset menettävät paljon. Hallituksen malli on siis hyvin epätasa-arvoinen tapa vähentää palkkakustannuksia ja osuu erityisen raskaasti monille ennestään matalapalkkaisille aloille.

Toisaalta lakiteknisesti tapa, jolla hallitus aikoo muutokset toteuttaa on parhaimmillaankin epäselvä. Suomen arvovaltaisimmat asiantuntijat ovat kommentoineet, että hallituksen suunnitelmat ovat hyvin kyseenalaisia niin perustuslain, kuin Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta. On siis suuri kysymysmerkki, voiko hallitus oikeasti koskaan kunnolla toteuttaa näitä suunnitelmiaan.

Hallituksen suunnitelmien ehkä tulenarin kohta on, että ne puuttuvat vahvasti työntekijöitä edustavien järjestöjen sopimisoikeuteen ja näin rajoittavat palkansaajajärjestöjen mahdollisuutta hoitaa tärkeintä tehtäväänsä. Oli työmarkkinajärjestelmästä nykymuodossaan poliittisesti mitä mieltä tahansa, niin hölmömpikin tajuaa, että palkansaajajärjestöt tällaiseen reagoivat ja kovaa. Jos oikeasti halutaan talouteen nopeasti kestäviä pitkäaikaisia ratkaisuja, ei hallituksen valitsema linja ole järkevää. Kun ay-liikkeeltä tulee väistämättä vastapalloon, niin siinä leikissä lopulta häviävät kaikki. Työmarkkinaosapuolten riitautuminen tarkoittaa, että seuraavalla työehtosopimuskierroksella tullaan näkemään korkeita palkankorotusvaatimuksia ja niistä seuraavia työtaisteluita. Erityisesti kun seuraava neuvottelukierros tulee melkoisella varmuudella olemaan keskitetyn ratkaisun sijasta liittokierros (eikö nyt ihan oikeasti voitaisi edes hetki muistella miten loistavasti se harjoitus viimeksi meni), niin luvassa on melkoinen sirkus, jossa palkkamaltti jää haaveeksi.

Jos siis hyväksytään, että hallitus tulee jollain tavalla palkkoja leikkaamaan ja nykyinen malli on sieltä surkeimmasta päästä, niin olisiko Vaihtoehtoja? Viime aikoina useammalta taholta on väläytelty hallituksen leikkauslistan vaihtoehtona, että vastaavat säästöt haettaisiin leikkaamalla lomarahat esim. puoliksi.  Palkansaajaliike ei ole suoraan tyrmännyt tätä vaihtoehtoa ja hallituskin on ollut varovaisen kiinnostunut. Olisiko lomarahojen leikkaaminen siis parempi tapa säästää työvoimakustannuksissa?

Siinäkin mallissa työntekijöiden ansiotasoa siis lasketaan. Edelleen tämän fiksuudesta voi olla montaa mieltä, mutta kuten sanottu, lienee realismia hyväksyä, että tavalla tai toisella nykyinen hallitus niin tulee tekemään. Tällöin lomarahan leikkaamisessa olisi monta hyvää puolta verrattuna tämänhetkiseen tilkkutäkkiratkaisuun.

Ensinnäkin lomarahan leikkaaminen kohdistuisi varsin tasapuolisesti suureen osaan palkansaajista. Lomaraha  toki ei ole ihan kaikilla, mutta selkeästi suurimmalla osalla kuitenkin. Se puraisisi samalla tavalla koneellaan näpyttelevään lakimiehenrenttuun (ei, en kirjoita tätä työajalla) kuin poliisiin tai kätilöön.

Jos palkansaajien tuloja pitää leikata, voisi lomarahan leikkaamisen arvella olevan kansantalouden kannalta vähemmän haitallinen tapa. Kyseessä on useimmille kerran vuodessa tuleva erä, joka tulee säännöllisen palkan päälle. Useimmat kotitaloudet kuitenkin mitoittavat taloutensa kuukausipohjalta ja harva meistä varmaan laskee toimeentuloaan lomarahan varaan. Tällöin lomarahan puolittamisen voisi odottaa aiheuttavan paljon vähemmän ongelmia kotitalouksille, kuin normaalien kuukausiansioiden tippumisen. Kesäkaudella lomarahan väheneminen toki vaikuttaisi kulutukseen ja kotimaiseen kysyntään. Optimistisesti ajatellen tuota vaikutusta voisi lieventää se, että kesäaikaan tulevan ylimääräisen rahaerän pieneminen voisi vähentää kesäaikaan ulkomaille suuntautuvaa matkailua ja suunnata lomailua ja siihen liittyvää kulutusta enemmän kotimaahan (kotimaassa lomailu on nyt isänmaallinen teko).

Lomarahan leikkaaminen ei ole käytännössä mahdollista muuta kuin sopimalla siitä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Sovun saavuttaminen tarkoittaisi, että säästöt eivät aiheuttaisi ylimääräistä lakkoilua, eivätkä vaarantaisi palkkamalttia seuraavalla työehtosopimuskierroksella. Ehkä kiilusilmäisimpiä facebook-mesoajia ei miellyttäisi, että hallitus suostuu neuvottelemaan ay-liikkeen kanssa, mutta kansantalous kyllä kiittäisi.

Vastaavasti edellä mainituilla syillä olen sitä mieltä, että palkansaajajärjestöjen kannattaisi nyt avata keskustelu lomarahan leikkaamisesta. Pienimmän pahan tie voisi tässä kohti olla kaikkien etu.

 

 

EDIT: Selvennys terminologiasta: Lomaraha tarkoittaa työntekijälle loma-ajan palkan päälle maksettavaa korvausta, jonka määrä on yleensä 50 % loma-ajan palkasta. Usein puhutaan myös lomaltapaluurahasta ja joissain työehtosopimuksissa käytetään termiä lomapalkan korotuks. Kyse ei siis ole loman ajalta saatavasta säännöllisestä palkasta ("lomapalkka" tai "loma-ajan palkka")

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (71 kommenttia)

Jukka Laine

Sipilä odottaa ehdotuksia omien sanojensa mukaan. Jos ei niitä kuulu, niin hallituksen esitykset etenevät.

Ansiotulojen veroprogressiokin on kiristymässä. Se leikkaa kyllä tehokkaammin ansioita, mutta se ei ay-liikettä haittaa lainkaan.

Palkankorotuksista on aina valtaosa mennyt julkistaloudella ja työnantajien maksutaakka kasvanut jokaisen palkkakierroksen jälkeen, mutta suomalaisten ostovoima pysynyt heikkona. Suomalainen malli on tullut tiensä päähän. Lakolla tai ilman.

http://www.taloustaito.fi/Tyo-palkka/Ansiotulojen-...

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Mielenkiintoinen blogi. Teimme asiasta pienen jutun.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/114858-lakimies-su...

t. Linda / US

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Ehdin tuossa välissä lyhentelemään blogikirjoitusta, kun aloin pitää sitä liian pitkänä ja raskaana, mutta päätynyt alkuperäisessä muodossaan tuohon juttuun. Ihan ok näin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Hyvä että lyhensit, se on parempi näin. Tuo pakkolaki-sana askarruttaa minua käsitteenä. Kukaan ei oiken tunnu osaavan selittää miksi hallituksen esitystä kutsutaan pakkolaiksi. Onko sinulla tiedossa joitakin Suomen lakeja, joiden noudattaminen olisi vapaaehtoista?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #5

Hallitus itse tiedotti ehdottavansa "pakottavaa lainsäädäntöä". Siis siinä samassa tilaisuudessa, jossa pääministeri jorisi jotakin palkattomista arkipyhälomista. Yhtä käsittämätöntä puhetta sekin.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #5

Merkittävä osa siviilioikeudellisesta lainsäädännöstä, erityisesti sopimusoikeuden puolella, on dispositiivista, eli tahdonvaltaista. Se tarkoittaa, että oikeussuhteen osapuolet voivat sopia laista poikkeavasti (esim. kauppalaissa on säädetty vaaranvastuun siirtymishetkestä irtaimen kaupassa, mutta osapuolet voivat sopimuksella sopia siitä poiketen). Sen lisäksi on semidispositiivista lainsäädäntöä (tyypillisesti esim. Työoikeus ja kuluttajaoikeus), jossa voidaan sopia laista poiketen heikomman osapuolen eduksi, mutta ei vahingoksi.

Sitten on pakottavaa lainsäädäntöä, josta ei voi sopia toisin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #9

Kiitos, periaate selkisi. Nyt taas askarruttaa mihin lokeroon tuo hallituksen esitys loksahtaa. Ymmärsin että osapuolet paikallisesti voisivat sopia laista poikettavan, joten kyseessä lienee siis dispositiivinen laki, vai onko se semidispositiivinen koska liitot (vahvat osapuolet) eivät voi poiketa, mutta paikallisesti (heikot osapuolet) voivat poiketa? Pakottava se ei siis liene kuitenkaan, vaikkakin retoriikka on luonnollisesti vahvempaa kun retostellaan pakottamisella?

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #17

Max, on vähän epäselvää miten hallitus tarkkaan ottaen aikoo tuon lainsäädännön toteuttaa.

Hallitus itse puhuu pakottavasta lainsäädännössä, jolloin kukaan ei voisi poiketa sopimuksella.

Veikkaisin kuitekin, että hallitus tarkoittaa poistaa vain työmarkkinaosapuolten mahdollisuuden sopia ko. asioista ja jättää sen kuitenkin työsopimusosapuolille.

Tällöin kyseessä olisi edelleenkin semidispositiivinen lainsäädäntö (voidaan sopia laista poiketen työntekijän eduksi, mutta ei vahingoksi) sillä erotuksella nykyiseen, että työmarkkinaosapuolten sopimusoikeus ko. asioita poistettaisiin tekemällä työehtosopimuslakiin asiaa koskeva rajaus.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #38

Kiitos Valtteri vastauksestasi. Voimme sitten jossain muussa yhteydessä pohtia tuota työntekijän etua ja kenellä on oikeus, tai edes loogisesti katsoen edellytykset, määritellä se. Tuntuisi riittävän ihmisiä jotka tietvät itseäni paremmin mikä on etuni.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #5

Se johtunee siitä, että puututaan työmarkkinajärjestöjen oikeuteen kaskenään sopia työehdoista. Mutta olen kuullut ristiriitaisia käsityksiä tarkoitaako nämä minimivaatimuksia vai kattoa.
Milloin laki on tarkoitus tulla voimaan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #5

Kyllä on ja se on perustuslaki, koska sen noudattamattajättämistä ei ole sanktioitu.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Valtteri, kyllä tuo korkeasudanteen "lomaraha" on syytä poistaa väliaikaisesti kokonaan, niin sillä olisi jo merkitystä kokonaistalouteemme.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Ay-liike vastustaa, osin leikkauksia itsessään, mutta erityisesti tapaa jolla niitä ollaan toteuttamassa." Niinpä. Ulkopuoliselle vaikuttaa, ettei palkansaajan etujen leikkaaminen ole ay-liikkeelle mitään, ainoastaan tuo "tapa." Sipilä ohittaa järjestöt, jotka ovat ryhtyneet taisteluun murenevan valtansa puolesta.

Professori Liukkunen tiivistää linkittämässäsi artikkelissa näin:

"Työmarkkinajärjestöjen neuvottelu- ja sopimisoikeuden oikeudellinen asema on vahva. Suomi on kansainvälisissä ihmisoikeusvelvoitteissaan sitoutunut turvaamaan oikeuden työehtosopimusneuvotteluihin ja kollektiiviseen työehdoista sopimiseen. Tällaisia sitoumuksia ei voida kollektiivisen työoikeuden perusteisiin puuttumalla purkaa."

Ovatko aivan kaikki eri maissa eri tavoin saavutetut edut siis kansainvälisiä ihmisoikeuksia? En usko. Kyllä Suomen eduskunnalla on lähtökohtaisesti oikeus puuttua "kollektiivisen" ja minkä tahansa muunkin työoikeuden perusteisiin Suomessa. Eduskunnan säätämiin lakeihin täällä hommat kuitenkin perustuvat.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Kysehän ei ole saavutetuista eduista, vaan siitä, että ne on saavutettu vapailla neuvotteluilla työmarkkinaosapuolten kesken. Tämänlainen neuvottelu taas on paitsi ILO:n kansainvälisissä sopimuksissa taattu asia, myös olennainen elementti sellaisessa pikkujutussa kuin vapaa markkinatalous.

Mikä on neuvottelemalla sovittu, voidaan toki myös neuvottelemalla purkaa, jos niikseen tulee, sopimusosapuolten kesken. Mutta siinä kohtaa kun valtio puuttuu näihin asioihin yksipuolisesti, niin kyse alkaa olla aivan jostain muusta.

Jukka Laine

Entä kun maa menee maksukyvyttömäksi kuten Kreikka? Miten EU, IMF ja EKP ovat voineet polkea kreikkalaisten oikeuksia?

Tässä ei nyt aatteet ja idealismi auta. Kun velkaantuu menee itsemääräämisoikeus ja pankinjohtajan sana on laki.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Voinko siis tehdä työsopimuksen 50 h säännöllisellä työajalla?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #39
Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #47

Olet siis sopimusvapauden rajoittamisen kannalla. Niin näyttäisivät liitotkin olevan, mutta silti valheellisesti väitetään perjantaina mielenilmaisulla juuri sopisvapautta puolustettavan. Mikäköhän todellinen tavoite on, kun sitä ei voi ääneen sanoa?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #51

Viittaan alustajan kommenttiin #9:

"Sen lisäksi on semidispositiivista lainsäädäntöä (tyypillisesti esim. Työoikeus ja kuluttajaoikeus), jossa voidaan sopia laista poiketen heikomman osapuolen eduksi, mutta ei vahingoksi."

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #52

Ei tuo muuta peruskysymystä sopimusoikeuden rajoittamisen hyväksyttävyydestä, se on periaatekysymys. Joko se on ok, tai sitten ei. On eri keskustelu mitkä rajoitukset ovat OK.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #53

Et voi vakavissasi väittää kenenkään kannattaneen tilannetta, jossa mitkä tahansa kaksi osapuolta voisivat sopia mitä tahansa, vaikkapa perustuslain vastaista.

Kyse on siitä, pitäisikö sallia nykyisen sopimusoikeuden kaventaminen pakottavalla lainsäädännöllä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #54

Pointtini on että on epärehellistä vaahdota sopimusoikeudesta jos pitää joitakin rajoituksia hyvinä. Silloin pitää vain keskustella niistä ehdotetuista rajoituksista. Perusideologiana mielestäni rajoituksia tulee välttää. Mielestäni olisi hallitukselta fiksumpaa poistaa lisät lainsäädännöstä kokonaan, kuin näperrellä näin.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Työehtosopimukset ovat laillinen kartelli, jolla ei ole mitään tekemistä "vapaan markkinatalouden" tai "vapaiden neuvottelujen" kanssa. Työehtosopimukset sitovat yleisesti niitäkin työnantajia ja työntekijöitä, jotka eivät ole neuvotteluihin valtakirjaansa antaneet.

Kysymys on vain liittojen "ihmisoikeuksista" säätää eduskunnan toimivaltaan kuuluvista asioista. ILO:n juristit tällaista tietysti mielellään puolustavat. Kenenkään etu ei ole, että ihmisoikeus-käsitettä vesitetään tällä tavalla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Joillekin hallituksen esittämät leikkaukset vähentäisivät palkkatuloja melkein puolella. Siis saman verran tai ennemmän kun jos joutuisi työttömänä ansiosidonnaiselle. Uusi kannustinloukku?

Jukka Laine

Miten ihmisoikeudet toteutuvat nykyjärjestelmässä, kun ay-liike ajaa palkankorotuksia, joista reilusti yli puolet valuvat julkistaloudelle ennen kulutusta työnantajamaksun kanssa?

Valtiososialismia parhaimmillaan, jossa työntekijää riistetään ja pidetään kansa köyhänä. Miten lomarahojen leikkaus sitten lisää tuottavuutta ja taloudellista aktiviteettiä? Kannattaako tehdä enemmän töitä lomarahat puolittamalla?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Hyvä kirjoitus bloggaajalta.

Kun nyt tässä kerran lähdetään tuota hallituksen pakettia auki repimään, voisiko lomarahan puolitukseen liittää sen, että seitsemäs lomaviikko kuitenkin poistettaisiin niin julkiselta kuin yksityiseltä puolelta, ansiosidonnaisen kestoa supistettaisiin kaikilta esim. 100 päivällä mutta alkupäässä sitä annettaisiin vähän nykyistä isompana ja sairaslomapalkka olisi ensimmäisestä päivästä eteenpäin vaikka se 80 % ilman nyt esiin heitettyä karenssipäivää.

Mitä mieltä bloggaaja on, voisiko siinä olla sellainen paketti yhteiskuntasopimukseksi, että työntekijäpuolikin voisi sen mahdollisesti hyväksyä?

Toki tämä on teoreettista heittelyä, mutta nähdäkseni tuolla paketilla saisi paikattua julkista taloutta ja samalla yritysten kilpailukykyä, eikä tarvitsisi puuttua työntekijäpuolelle vaikeisiin sunnuntailisiin ja ylityökorvauksiin.

Ajatus pakottavasta lainsäädännöstä olisi tuollaisen mallin myötä ehkä mahdollista unohtaa, eikä niin ollen tarvitsi enää perustuslakiongelmiakaan kenenkään miettiä. Mutta kuten sanottua, tämä on puhdasta teoriaa siltä pohjalta, kun tätä riitelyä on sivusta katsonut ja siitä vähän huolestunutkin.

Jukka Laine

Entä EU, EKP ja IMF. Sopisiko heille korporatismin keskenään koplaama ratkaisu lomarahojen puolittamisesta riittävänä Suomen kilpailukykyä nostavana uudistuksena.

Suomen velka-aste nousee sitä vauhtia, että rahoittajia kuunnellaan varmuudella ja heillä on omat ehtonsa Suomen talousuudistuksille aivan varmasti.

Isot työnantajat haluavat varmasti tästä jotain lisätukia tai verohelpotuksia, jos Suomen rakenneuudistus jää pelkkiin lomarahojen puolittamisiin.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Noita lomaviikkoja ei mielestäni pidä tarkastella erillään palkasta. Ne ovat yleensä joillekkin aloille tulleet aikanaan vaihtoehtoina korkeammille palkoille työehtosopimusneuvotteluissa. Erityisesti julkisella puolella niitä vastaa usein yksityistä heikompi palkkataso, jolloin voi olla harhaanjohtavaa tarkastella niitä "ylimääräisenä" etuna. Pitää siis olla vahvat perusteet, jos vain joiltain leikataan.

Oma suhtautumiseni 500 päivän ansiosidonnaiseen on vähän ristiriitainen. Niille, joilla on reaaliset mahdollisuudet työllistyä, tuo on turhan pitkä ja sitä voidaan perustellusti lyhentääkkin. Toisaalta, kun puhutaan 55+ työntekijöistä, joiden uudelleentyöllistyminen on keskimäärin heikkoa, ei lyhentäminen toisi yhtään lisää "kannustavuutta", vaan olisi vain pois niiltä, joilla menee muutenkin heikommin. Joka tapauksessa jos työttömyystuista leikataan, niin mieluummin ansiosidonnaisesta kuin perusturvasta.

Luulen, että ansiosidonnaisen lyhentäminen 400 päivään olisi palkansaajajärjestöille vaikea pala, mutta olisi ehkä mahdollinen, jos ikääntyneempien työttömien kohdalla tehtäisiin pehmentäviä joustoja ja toisaalta jos olisi selvää, että samaan aikaan myös kaikilta muilta ryhmiltä leikatataan.

Tuo sairasajan palkan laskeminen vaatisi tuekseen ainakin vahvaa taustatietoa siitä, miten on vaikuttanut muualla. Esim Ruotsista jotkut lähteet kertovat pitkien sairaslomien lisääntyneen, kun ihmiset ensin tulevat kipeinä töihin välttääkseen palkanmenetykset. Yksittäisten poissaolojen kohdalla tuo ei olisi iso leikkaus, mutta vähän huolestuttavat vakavammin sairastuvat. Toki palkallisen sairasloman kesto ylipäänsä vaihtelee suuresti alakohtaisesti.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos vastauksesta. Entä mitä ajattelet esillä olleiden arkipyhien siirrosta viikonloppuun? Olisiko työntekijäpuolen hyväksyttävissä?

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #37

Luulen, että periaatetasolla se on niitä vähemmän vaikeita. Kyse on kahden päivän palkasta, eli n 0,7 % palkanalennuksesta, joka kohtelee vieläpä kaikkia työntekijöitä aika samalla tavalla.

Toki on taas epäselvää tarkoittiko hallitus todella, että nuo päivät oltaisiin vapaalla, mutta palkatta. Olisi melkoinen rumba palkanlaskennalle.

Toinen mahdollisuus on, että hallitus tarkoitti tehdä niistä palkkalisia työpäiviä, jolloin kyse on työajan pidennyksestä. Mutta en usko, että tuokaan on se suuri kysymys.

Näkisin, että jos neuvotteluihin mennään ja haetaan vähiten huonoa lopputulosta, niin nämä kaksi arkipyhää ovat sopiva liikkuva osa, jolla lopputulosta voitaisiin säätää osapuolille hyväksyttäväksi suuntaan tai toiseen.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tällä hetkellä tehtyjen työtuntien ero on noin 200 vuodessa meillä ja,julkisilla. Eli,siellä mennään noin 1510 tehdyllä työtunnilla vuodessa. Suurin osa erosta tulee työehttosopimusten työajoista. Sen jälkeen on erittäin suuri sairastavuus. Ja joitakin muita asioita.

200 tuntia on todella paljon. Yli kuukauden työtunnit.

Liian lyhyt työaika merkitsee hankaluuksia töiden järjestelyissä. Valtavasti kaikenlaista sijaistamista jne... väkeä,tuntuu olevan koko ajan vähän. Käytännössä sitä on paljon.

Lisäksi on ollut helppo antaa kaikenlaista löysää työajan sisälle.

Kyllä nämä ovat merkittäviä kysymyksiä julkisen kalleuteen ja tehottomuuteen. Nämä koskevat myös piilojulkista. Eli,kaikenlaisia julkisia yhtiöitä. Siis kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Voi myös ajatella, että en maksa veroja pelkästään palveluista. Merkittävä osa veroistani meneekin toisten lomailun jne... maksamiseen. Minulle se vaihdetaan pitkiin,päiviin ja ylitöihin. Ei tässä,ole mitään järkeä.

Mobiili laite hakkaa noita pilkkuja jokaiseen väliin,voi,voi.

Reino Jalas

"Lomarahan leikkaaminen ei ole käytännössä mahdollista muuta
kuin sopimalla siitä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Sovun
saavuttaminen tarkoittaisi, että säästöt eivät aiheuttaisi
ylimääräistä lakkoilua, eivätkä vaarantaisi palkkamalttia
seuraavalla työehtosopimuskierroksella."

Pikainenkin laskutoimitus kertoo että lomarahan puolikkaan, eli 1 viikon palkan pois jääminen alentaisi kustannuksia vain 1/50 eli noin 2% verran.

Se ei riitä lähellekään haettuun 5% tasoon saakka. Ei riitä, sanoi Stubb itsekin tänään YLE:n haastattelussa.

Toisekseen, ensi kesänä käytävät työmarkkinaneuvottelut näyttävät kallistuvan liittokohtaisten neuvottelujen suuntaan. SAK ei siis tuota yhden lomaviikon leikkausta ole neuvottelemassa ja määräämässä.

Siksi AKT/Merimiesunionin puolelta riittää kun he ykskantaan sanovat, että he eivät tule lomaviikkoansa ilmaiseksi luovuttamaan.
Luovuttaako sitä viikkoansa silloin kukaan muukaan SAK:n alajärjestöistä?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Vähän turhan pikainen laskutoimitus. Eikö lomaraha ole 8,5% vuositulosta. Miten se olisi vain 1 viikon palkka?

EDIT: Itse olin turhan hätäinen. En tajunnutkaan, kuinka huonosti asiat keskimäärin ovat jo nyt. Lomaraha on tavallisesti vain 50% kuukausipalkasta. Ja ei kun huonontamaan entisestään :)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Eikö lomaraha ole puhtaasti sopimusasia?

Reino Jalas

" Lomaraha on tavallisesti vain 50% kuukausipalkasta.
Ja ei kun huonontamaan entisestään :)"

Näin on, Wikipedia tietää asiasta saman kuin sinäkin nyt tiedät.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lomaraha

Jos kesälomaa on 4 viikkoa, niin lomaltapaluuraha eli lomaraha on silloin 2 viikon palkkaa vastaava raha, eli juuri se 2% verran. Tuosta blogisti ehdottaa 1 viikon palkkaa neuvotteluihin, yhteiskuntasopimuksen tekijäisiksi.
Oikeasti pitäisi luvata molemmat viikot, että päästäisiin edes lähelle.

Sitä en tiedä miten ruhtinaallisia lomarahohja Valtion virkapalkoilla saa, ja on neuvoteltu. Kun sitä lomaakin on 38 päivää eli noin 7,5 viikon verran.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Lomaraha vastaa keskimäärin hiukan alle 2,5 viikon palkaa. Eli sen puolittaminen vastaisi hiukan yli 2 % palkanalennusta.

Sipilän hallituksen suunnittelemat leikkaustoimenpiteet vastaisivat keskimäärin jonkun verran yli 3 % palkanalennusta. Loput katetaan työnantajan sosiaaliturvamaksun alentamisella (siitä miten hallitus aikoo sen julkistalouteen aiheuttaman vajeen paikata minulla ei ole aavistustakaan).

Reilun prosentin verran jää siis klappia, mutta osaltaan se voisi myös olla Sipilän puolelta myönnytys, että koko 5%:a ei ole pakko saada kerralla, kun ei tuo 5 % lukukaan oikeasti perustu mihinkään. Onpahan vain kiva pyöreä luku.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiva. Ehdotin samaa reilu viikko sitten kommenttiketjussa: "Lomarahan asteittaista poistoa neljän vuoden kuluessa."
Perusteluni kuului: Sen alkuperäisen syntytilanteen poistuminen ja sen väliaikaiseksi tarkoitettu luonne ovat tehneet siitä Suomen oloissa ns. kreikkalasen kummajaisedun, jossa vain roikutaan ns. vanhasta muistista.

Jos työpaikan omaavat haluavat olla jalomielisiä, he eivät kosta tätä työttömille ja sellaisille keskituloisille (tai alle) eläkeläisille jollain keksityllä sivupotkulla... :-)

Käyttäjän pirjoviitasaari kuva
Pirjo Viitasaari

Mihin kansainvälisen lainsäädännön tai perustuslain kohtaan muuten kuuluu työmarkkinajärjestöjen oikeus sopia sellaisenkin henkilön puolesta, joka ei työmarkkinajärjestöihin kuulu ja joka ei puolestaan sovittavan halua?

Jos vaihtoehtoa jäädä ulkopuolelle ei ole, niin olisikohan mahdollista perustaa työmarkkinajärjestö, jonka TES olisi sama kuin Suomen laki?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Työnantajajärjestöt halusivat aikanaan tämän yleissitovuuden, ilmeisesti hidastaakseen järjestäytymisasteen kasvua. Työntekijäjärjestöille se sopi, koska järjestäytymisaste oli Suomessa muutenkin korkea.

Reino Jalas

"Työnantajajärjestöt halusivat aikanaan tämän yleissitovuuden,
ilmeisesti hidastaakseen järjestäytymisasteen kasvua."

Noin historia tosiaan muistaa ja tietää asian suunnilleen olevan.

Nykytilanen vain on selalinen että Työehtojen Yleissitovuus tällaisenaan on koko maailmassa olemassa vain Suomessa.

Edes missään muussa pohjoismaassa sitä ei ole. Eikä entisen sosialistileirin maissakaan, ei Kuubassa ei missään. Vain meillä.

Juuri tällä hetkellä ko. yleissitovuus on kohtuuttoman jäyttä taakka talouselämän nilkassa.

---
Nalle Wahlroos lohkaisi että "Suomen työmarkkinat ovat 5 hengen kokoiset."

Noin 5 henkeä, yhteensä neuvottelutiskin molemmin puolin, sopii koko maan palkoista ja työehdoista aina 2..3 vuoden jaksoissa eteenpäin.

Toveri Brezhnewin Politbyroossakin sentään oli 9 henkeä päättämässä maan asioista.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Hallituksen ehdotuksen mukainen leikkaaminen on siinä mielessä järkevää, että se kohdistuu erityisen vahvasti julkiseen sektoriin, jolta nimenomaan olisi aiheellista leikata.

Lomarahojen leikkaaminen puolestaan johtaisi siihen, että palkkoja leikattaisiin suhteessa vähemmän julkiselta sektorilta ja suhteessa enemmän myös menestyviltä vientiyrityksiltä, mikä taas sellaisenaan sataisi pelkästään osakkeenomistajien pussiin ihan vanhasta kokemuksesta.

Huolimatta kaikesta uutisoinnista, Suomessa kuitenkin on vielä merkittävä määrä vientiyrityksiä, joilla on varaa maksaa työntekijöilleen kunnon palkkaa niitä lomarahoja myöten. Niinpä näkisin, että lomarahojen leikkaaminen edellyttäisi vielä vahvempaa kannustusta paikalliseen sopimiseen, jotta palkkamenetykset voitaisiin yrityskohtaisesti kompensoida ja siten turvata tuottavien työntekijöiden ostovoima.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Sipilän leikkausten julkilausuttuna perusteena on juuri ollut Suomen viennin hintakilpailukyvyn parantaminen. Silloin olisi vähän ristiriitaista jättää vientiyritykset ulkopuolelle.

Julkisen puolen lomien leikkaamisen tehoa säästökeinona heikentätä se, että lomien leikkaaminen itsessään ei vielä laske kustannuksia yhtään. Säästöä syntyy vasta, jos kunnat ja valtio lisääntyneen vuosityöajan seurauksena alkavat vähentää väkeä. Tällöin taas lisääntyneen työttömyyden kustannukset syövät ihan merkittävän osan irtisanomalla saaduista säästöistä.

Jukka Laine

IMF toteaa, että hallituksen kilpailukykytoimet, muun muassa ylityökorvausten madaltaminen ja vapaapäivien vähentäminen, auttavat osaltaan parantamaan kilpailukykyä, mutta "eivät poista tarvetta kattavampiin työmarkkinauudistuksiin".

http://www.verkkouutiset.fi/talous/imf%20suomi-40916

Mitä Herra Aaltonen haluaa sanoa IMF:n näkemyksiin. Sipilä puhuu ja IMF pitelee hevosta?

Kreikassa saatiin hallitus, joka pyllisti. Onko se ay-liikkeen pelastus Suomessa? Suomi on niin velkaantunut, että kaikkien pitää puhua nyt rehellisesti siitä että kolmikannassa on nyt neljäs taho, Suomen rahoittajat.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Siis sitähän hallituksessa on yritetty sönköttää, että kyse on kokonaispaketista, josta ehdotetut leikkaukset ovat vain yksi osa. En nyt muista oliko se eduskunnan kyselytunnilla tai jossain Ylen hiljattain tulleessa keskusteluohjelmassa, missä yritettiin nimenomaan tolkuttaa, etteivät nämä leikkaukset yksinään riitä, mutta niistä seuraavat laskevat julkisen sektorin kustannukset vähentävät verotuspainetta yrityksille ja sitä kautta parantavat niiden kannattavuutta. Tämä tietysti edellyttää veronkevennyksiä, mikä on sitten se loogisesti seuraava osa pakettia.

...ja niinhän se Sipilä justiinsa sanoi myös puheessaan.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Hyvä kirjoitus! Olen itsekin pitkään puhunut lomarahojen puolittamisen puolesta, koska se kohtelisi palkansaajia tasavertaisesti :)

Mutta, mutta, ennen vaaleja EK ja kaupppakamari lupasi leikata elinkeinotukia jopa puolella, jos palkansaajat suostuisivat palkkojen laskuun. Voisiko palkansaajat nyt vaatia tätä elinkeinoelämältä? Elinkeinoelämän liian runsaat tuet sitä paitsi vääristävät kilpailua ja saattavat keinotekoisesti pitää pystyssä huonojakin yrityksiä.

Liian monet poliitikot ovat myös unohtaneet ettei tukia ja tukiaisia pidä jakaa varakkaille henkilöille, oli hän sitten palkansaaja, yrittäjä tahi mataloustuottaja. Tuet kuuluvat köyhille. Tästä periaatteesta pidän kiinni kynsin hampain. Ainoana poikkeuksena pidän lapsilisiä, koska palkansaajien progressio on erittäin kova. Ja yhteiskuntamme maksujärjestelmä lisää progressiota vielä ns. palvelumaksuilla, jotka määräytyvät palkan mukaan. Es. päivätarhamaksut

Kari Ahveninen

Unohdat kirjoituksessasi täysin sen että ay-liikkeelle tarjottiin kahteenkin kertaan mahdollisuutta antaa esitys joka olisi tasapuolisempi, mutta se tyrmättiin kokonaan sillä perusteella ettei saavutetuista etuuksista voida tinkiä, noin yksinkertaistetusti selitettynä.

Ay-liike olisi voinut tehdä esityksen joka olisi kohdellut palkansaajia tasapuolisemmin, mutta kun ei, niin hallitukselle jolla on paljon vähemmän keinoja käytettävissään jäi vain vähän vaihtoehtoja, kaikki huonoja. Mutta kun jotain pitää tehdä, niin jotain pitää tehdä oli ay-liike mitä tahansa mieltä.

Nyt kuitenkin ay-liikkeen johto haluaa lakkoilla, muka syynä se että hallitus puuttuu työntekijöitten vapaaseen sopimusoikeuteen, mutta milloin se on kolmikannan aikaan ollut vapaata? Ei koskaan.
Ay-liike määrittelee kaikki kaikkien puolesta, eikä paikalliseen sopimiseen saati työntekijän/työnantajan väliseen sopimiseen ole mitään mahdollisuutta, tai ay-liike on taas lyömässä persettä penkkiin.

Tosiasiassa on kyse ay-liikkeen johdon pelosta siitä että he menettävät saneluoikeutensa ja vaikutusvaltaansa, ei mistään muusta. Ay-johtajat pelkäävät etteivät he enää jatkossa voikaan hallita työmarkkinoita tai ainakaan ole enää merkittävä tekijä asiassa, ja saattaisi vieläpä korkeapalkkainen duunikin olla eilistä, joten aletaan sitten häiriköimään ja koettamaan painostaa hallitusta pois korjauslinjalta, aiheuttaen enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

Pasi Harjamäki

Lomarahojen leikkauksen olisin valmis hyväksymään, vaikka se kirpaisee henkilökohtaisesti paljon enemmän kun tämä hallituksen malli. Se kuitenkin koskisi lähes kaikkia ja tasapuolisemmin.

Toinen juttu sitten on se, mikä vaikutus tällä "kilpailukykyloikalla" on. Hallituksen mukaan 50 - 60 tuhatta uutta työpaikkaa. Yhteisöveron laskemisen piti tuoda valtavasti työpaikkoja ja valtiolle lisätuloja. Kelamaksun poiston piti tuoda valtavasti työpaikkoja ja valtiolle lisätuloja. Missä ne nyt ovat? Työttömyys on kasvanut tappavan tasaisesti ja kyseisistä toimista tuli valtion kassaan tulojen sijaan 2,5 miljardin aukko.

Pelkäämpä, että nämäkin palkanalennukset jaetaan bonuksina yritysjohdolle ja osinkona sijoittajille. Työttömyys kasvaa ja valtion kassaan syntyy entistä suurempi aukko paikattavaksi.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Uskon että olet oikeassa. Nyt AY-liikkeen pitäsi sopimuksessa vaatia kirjallinen lupaus työpaikoista, ja ellei työpaikkoja synny, tulee sanktioita.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Näpertelyllä Suomi nousuun??? Aikuiset ihmiset viitsii tuosta vääntää. Toivottavasti pääministerillä on paremmat keinot.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Jos lomarahan puolittamisella on tuollainen vaikutus, niin miksi ihmeessä sitä ei toteuteta?? Mitä SAK + kumppanit ajattelevat? Ei luovuta mistään saavutetuista eduista, ei sitten millään - ennen kuin on pakko. Eiköhän tuo "pakko" ole jo aika lähellä?

Jos lomaraha on täysin luovuttamaton etu, niin meille eläkeläisille se erillisenä kanssa!

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Antti Rinne kertoi kympin uutisissa tänään, ettei Suomen ongelma ole hintakilpailukyky vaan se, että meillä ei ole sellaisia tuotteita, joilla on kysyntää ulkomailla.

Hallituksen toimet ovat siis aivan vääriä.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Mistä lähtien Antti Rinne on mistään mitään ymmärtänyt?

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander

Lomarahan leikkaus koskisi useimpia palkansaajia tasapuolisesti. Minulla vuositulot vähenisivät suhteellisesti vähemmän kuin useimmilla muilla, sillä lomaraha vetää kyseisen kuukauden tulot yli 300 euron suojarajan, jolloin työmarkkinatukea leikataan. Toki sillekin sataselle olisi käyttöä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

300 euron säännöllisessä kuukausitulossa lienee yleensä kyse lomakorvauksesta eikä lomarahasta. Todennäköisesti Valtteri on kuitenkin tarkoittanut sekä lomarahan että lomakorvausten puolittamista.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Näin. Lomakorvaus toki muodostuu loma-ajan palkasta ja lomarahasta (mikäli sellainen alalla on käytössä), joten lomarahan puolittaminen ei puolittaisi lomakorvausta, vaan laskisi sitä vähemmän.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Lomarahojen osittainen tai kokonaan poistaminen on jo saanut hyväksynnän melkoiselta osalta kansaa. Tätä voitaisiin mielestäni hyvin täydentää tai ehkä paremmin korvata kaukomaille suunnattujen lomamatkojen jonkinmoisella haittaverolla, jolloin lomarahoihin ei tarvitsisi välttämättä kajota. Kun kotimaanmatkat tulisivat hinnaltaan kilpailukykyisemmiksi, matkat suuntautuisivat Suomeen ja hyödyttäisivät koko budjetillaan meidän kansantalouttamme.

Valtionhallinnon ja yritystenkin on syytä karsia reippaasti turhempia ulkomaanmatkoja ja suosia niissäkin kotimaisia lentoyhtiöitä ja matkanjärjestäjiä. Yhtään turhaa ei-välttämätöntä lähiseminaaria ja voimaantumisvetäytymispäivää yms. ei pitäisi järjestää henkilöstölle ainakaan ulkomailla, kun kerran verkkoyhteyksiäkin on käytettävissä. Puolityömatkailutoimistona toimiminen loppukoon ja maksakoot julkisen sektorin elämäntapaworkshoppailijat ja viihdeverkostokonsultoijat kulujaan enemmän itse.

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Mielenkiintoista on puhua lomarahoista, jotka kuuluvat lakisääteisesti kaikille sensijaan, että puhuttaisiin lomaltapaluurahoista, jotka kaiken järjen mukaan voidaan poistaa. Nehän olivat vain poliittinen tapa kalastaa äänestäjiä.
Julkisella puolella palkkakustannukset juuri sosiaalipuolella ja kasvatus- ja opetuspuolella lohkaisevat suurimman osan budjeteista. Olen aloittanut työni 1970, jolloin vielä lauantait olivat työpäiviä. Kuitenkin työurastani vain vuoden olen ollut tuntiopettajana, jolloin palkkaa tuli vain osalta kesästä vaikka työssä olin ollut yhtä pitkään mitä virassaolevatkin. Lisäksi taisin tehdä työtä täydellä palkalla ja koko kesät lomarahalla ennen lomaltapaltapaluurahaa jopa 15 vuotta. Kun kuntatasolla budjetit kiristyvät ruvetaan palkkaamaan määräaikaisia työntekijöitä, joille ei sitä koko kesän palkkaa ja lomaltapaluurahoja tarvitse maksaa. Pitäisi nyt SAK:in ymmärtää muitakin työntekijäryhmiä kuin niitä metallimiehiä ( joihin miehenikin kuuluu) sillä oikeudenmukaisin ja reiluin tapa säästää on lomaltapaluurahojen poisto sillä se poistaa erilaiset keplottelut myös työnantajilta. Kaikki saisivat perustellusti samaa palkkaa samasta työstä!!!!

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Lomaraha ja lomaltapaluuraha ovat sama asia. Loma-ajan palkka on toinen asia ja lomakorvaus kolmas asia.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Valtteri on siinä mielessä ihmeellinen demari, ettei saanut sisälletettyä persuhaukkuja blogiinsa ja vielä esittää mielekkään vaihtoehdon vaikutuksineen, aivan toista luokkaa kuin itkupillit Koskela, Hippelä ja vähän Kinnunenkin. Sehän on selvää , että ennen paska irtoaa Junttilan tuvan katosta ennekuin Rinne keksii suurlähestystöagendan tilalle jotakin konkreettista. Mies on kävelevä , punakkanaamainen vitsi, jonka ei luulisi naurattavan ainakaan Valtterin tapaisia järkidemareita.
Voisiko esimerkiksi periaatteellinen ateisti tehdä työsopimuksen tyyliin tuntipalkka 13 euroa , 40 tuntia/viikko, ylitöistä 50% , sunnuntai arkipäivä omantunnon mukaan, kuukauden (4Vk) kesäloma ja 1 vk puolella palkalla talvilomaa? Sehän olisi ota tai jätä mahdollisuus kummallekin osapuolelle ja tosipaikallista sopimista.

ps Kannattaisiko miettiä tuota puoluetaustaa, olisi varmaan ottajia pilvin pimein, hyvää päivänjatkoa.

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Jari-Pekalta juuri sitä viisastelua, jolla ei haluta ottaa kantaa todellisiin virheisiin ja epäoikeudenmukaisuuksiin. SIIS rautalangasta! Olen ollut niin alkuvaiheessa opetustyössä, että tiedän opettajilla olevan itse asiassa olevan loma-ajan palkkaa. Alkuvuosina siihen kuului mm. ehtojen hoitaminen. Eli tarvittaessa joutuu hoitamaan myös lomallaan työhön kuuluvia asioita. MUTTA niin joutuu myös se määräaikainen opettaja, joka palkataan vain 10 kuukaudeksi. Hän menettää osan kesäajan korvauksista mm. sen lomaltapaluurahan vaikka saapuukin taas syksyllä töihin.
SAK ei aja naisten ja naisvaltaisten alojen palkkausten oikeudenmukaisuutta. Ihan sama mitä sanaa käyttää sillä arkinen elämä kyllä paljastaa todellisuuden!

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Puhut ihan eri asiasta kuin luulet puhuvasi. Ei yhdelläkään ammattiliitolla varmasti olisi mitään sitä vastaan, että määräaikaisuudet olisivat aina vähintään kokovuotisia. Kun itse olen tehnyt elämässäni sekä opettajan että toimittajan töitä, aina määräaikaisilla sopimuksilla, ongelma on varsin tuttu.

Tämä ei liity mitenkään siihen kysymykseen, mitä voitaisiin saavuttaa lomarahan ja lomakorvauksen puolittamisella.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Valtteri Aaltonen kirjoittaa: "Jos palkansaajien tuloja pitää leikata, voisi lomarahan leikkaamisen arvella olevan kansantalouden kannalta vähemmän haitallinen tapa."

Kansantalouden ja työtätekevien kannalta palkkojen leikkaus on AINA haitallista. Ja erityisesti, jos leikkaus tehdään "vapaaehtoisella pakolla".

Palkkojen leikkaus on edullista kapitalisteille ja rikkaille. Siitä ei ole kahta sanaa!

Metalliliiton vuoden 1971 seitsemän viikon lakon lopettamisen yhteydessä sovittiin erillisestä lomaltapaluurahasta. Se oli osa palkkasopimusta.

Palkkaa ja palkanlisiä on puolustettava yleislakolla!

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Keskusteluja seuraamalla on mukava sisvistää itseänsä. Omassa kuplassani olen luonut kuvitelman, että rikkauksia luodaan yleisemmin nousukaudella kuin taantumassa. Autatko Rauno korjaamaan harhani, kiitos. En vielä ymmärtänyt, miten kansantalouden kärsiminen olisi kapitalisteille ja rikkaille edullista?

Reino Jalas

“Antti Rinne kertoi kympin uutisissa tänään, ettei Suomen
ongelma ole hintakilpailukyky vaan se, että meillä ei ole sellaisia
tuotteita, joilla on kysyntää ulkomailla.”

Oikeustieteen kandidaatti Antti Rinteen ainoa kokemus järjestötoiminnan ulkopuolisesta työelämästä on se kun hän toimi 2 vuotta autonkuljettajana näyttelijä Veikko Sinisalolle.

Mihinkään vientikauppaan tuotteiden laatutasoon liittyen, en tässä mielessä pitäisi kansanedustaja Rinteen antamia lausuntoja kovinkaan asiantuntevina. Meni höpönlöpön puolelle Antin lausunto tässä kohtaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Jos oletamme, perustellusti, että Rinne oli kysynyt kansantalouden asiantuntijoiden kantaa, muuttuuko lausunnon sisältö jotenkin. En nyt viitsi panna tuohon edes kysymysmerkkiä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Kyllä minulle sopii lomarahojen poisto 50...100%.sti. Mutta...

Yhteiskunta menettää verotuloja. Paljonko?

Työnantaja saa käyttöönsä varoja investointiin, tuotekehittelyyn ja tietenkin osinkoihin.

Kuka tekee ja mitä.

Ari Lainevuo

Kyllä lomakorvausten supistamisella olisi negatiivisia vaikutuksia kotimarkkinakysyntään, asuntovelallisille ja työttömyyteen. Myös työmarkkinarauhan rikkomisella on negatiivisia vaikutuksia. Vaikea uskoa, että palkansaajat suostuvat ihan vapaaehtoisesti mihin tahansa. Vaikka no niin, olihan meillä varallisuusveron poistot, yhteisöveron alennukset ym., jotka menivät sukkana läpi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Lomarahan puolittaminen kaikilla aloilla ei muuttaisi alijäämää tai velkaantumista suuntaan tai toiseen, vaan todennäköisimmin ehkä jopa laskisi hiukan verotuloja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset