Valtteri Aaltonen

Ministeri Berner ja Finavia

Valtiontalouden tarkastusvirasto on ilmoittanut ottavansa syyniin Finavian ja liikenneministeriön toimet  selvittääkseen, miksi Finavia on luopunut hakemasta yhtiön entiseltä hallitukselta sekä tilintarkastajilta vahingonkorvausta 34 miljoonan tappioista, jotka riskipitoiset johdannaiskaupat yhtiölle ovat aiheuttaneet.

Finavian sotkujen selvittäminen onkin erittäin tervetullutta. Tapa, jolla Finavia pyörsi päätöksensä hakea vahingonkorvauksia, ei ollut millään tavalla siisti tai hyvän osakeyhtiön hallintotavan mukainen.

Kaiken taustalla ovat Finavian johdannaiskaupat vuosilta 2009-2011. Nämä spekulatiiviset johdannaisjärjestelyt ovat ilmeisesti olleet hyvin kaukana siitä, miten vastuullisen valtionyhtiön voi odottaa toimivan. Yhtiön silloinen hallitus ei julki tulleiden tietojen mukaan ole osallistunut johdannaiskauppoja koskevaan päätöksentekoon. Osakeyhtiössä hallitus kuitenkin vastaa että yhtiön hallinto, toiminta, kirjanpito ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja mikäli tätä on laiminlyöty, voi hallitus olla yhtiölle vahingonkorvausvastuussa aiheutuneesta vahingosta.

Johdannaissopimukset aiheuttivat valtionyhtiölle (ja siis viime kädessä meille veronmaksajille, kiitos kaunis!) lopulta 34 miljoonan euron vahingot. Tappioiden konkretisoiduttua 2015 Finavian istuva hallitus katsoi, että aikaisempi hallitus oli laiminlyönyt tehtävänsä niin vakavasti, että sillä oli vahingonkorvausvastuu yhtiötä kohtaan ja käynnisti toimet korvausten hakemiseksi oikeusteitse. Käytännössä tällaisessa päätöksessä on aina taustalla juristien tekemä arviointi, todennäköisesti ulkopuolisen asianajotoimiston toimesta. Loppuvuodesta ministeri Berner kuitenkin puuttui yhtiön hallituksen toimintaan ja pysäytti prosessin. Virallisen meriselityksen mukaan kyse oli siitä, että ministeri halusi hallituksen ”selvittävän asian huolellisesti”. Tosiasiassa vaikka asiaa katsoo miltä kantilta on vaikea nähdä muuta, kuin että ministeri on puuttunut hallituksen tekemään päätökseen muuttaakseen sen. Käytännössä hallituksen on käsketty odottaa asiaan ministeriön kantaa, jota ei koskaan tule, samalla kun vahingonkorvausvaatimusten kanneoikeus on vanhenemassa tämän vuoden loppuun. Lopulta hallituksen puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä kyllästyi ja erosi (heidän lisäkseen on äskettäin eronnut vielä neljäs, mutta hänen kohdallaan kyse oli ilmeisesti muusta kuin johdannaiskauppojen käsittelystä). Jäljelle jääneet kolme jäsentä (joista vain yksi on varsinainen hallitusammattilainen, yksi on LVM:n edustaja ja yksi henkilöstön edustaja) ovat sitten kiltisti päättäneet luopua kanteista.

Jos ohitetaan virallinen selitysliturgia, niin ministeri Berner on siis estänyt Finaviaa haastamasta entistä hallitustaan oikeuteen. Onko ministerin tällainen toiminta sitten asianmukaista?

Osakeyhtiössä ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön omistajat yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksen päätettäväksi on osakeyhtiölaissa säädetty tiettyjä asioita. Yhtiökokouksen valitsema osakeyhtiön hallitus taas käyttää yleistoimivaltaa. Se vasta kaikista niistä asioista, joita ei ole nimenomaisesti määrätty laissa tai yhtiöjärjestyksessä yhtiökokouksen tai operatiivisen johdon (toimitusjohtaja) päätettäväksi.

Osakeyhtiölain nojalla omistajat voivat yhtiökokouksessa aina erottaa hallituksen ja yksimielisinä myös ottaa yksittäisen hallituksen toimivaltaan kuuluvan asian päätettäväkseen. Niinpä pelkästään yhtiöoikeudellisesti katsottuna omistajaohjauksesta vastaava ministeri käyttää valtion kokonaan omistamassa yhtiössä suvereenia valtaa. Hyvän hallinnon vaatimukset kuitenkin rajoittavat tämän vallan käyttöä olennaisesti. Esimerkiksi oikeuskansleri on omistajaohjausta koskevissa ratkaisuissaan katsonut, että omistajaohjausta toteuttavat virkamiehet ja myös ministeri ovat velvollisia noudattamaan omistajavallan käytössä tarkoitussidonnaisuutta. Heidän toimintansa omistajaohjauksessa tulee perustua yhtiön etuun. He ylittävät toimivaltansa, jos ryhtyvät käyttämään omistaja-asemaa ajaakseen jonkin muun tahon etua ohi yhtiön edun.

Tämän vuoksi valtiolla on tarkat pelisäännöt omistajaohjauksessa. Valtio-omistaja, ja ministeri sen edustajana, nimittää hallituksen ja asettaa tavoitteet sekä suuret strategiset suuntaviivat. Yhtiön toimintaa koskevat yksittäiset päätökset kuuluvat kuitenkin yhtiön hallitukselle ja operatiivisella johdolle, eikä valtio-omistaja puutu tällaisiin johdon päätöksiin.


Nyt Anne Berner on selkeästi toiminut vastoin tätä periaatetta. Bernerin toiminnan syitä voidaan arvailla. Taustalla voi olla pelko epävarman oikeudenkäynnin yhtiölle tuomasta maineriskistä. Tai ajatus, että valtionyhtiön voi olla vaikea tulevaisuudessa rekrytoida parhaita ihmisiä hallitukseen, jos se käynnistää oikeustoimia aikaisempia hallituksen jäseniä vastaan. Toisaalta ministerin toiminta myös väkisin nostaa epäilyjä hänen motiiveistaan: Onko liike-elämän sisäpiiriläinen Anne Berner asettanut toisten sisäpiiriläisten suojelemisen valtion ja veronmaksajien edun edelle?

Vastauksia voi olla vaikea saada. Erityisen ongelmalliseksi Bernerin toiminnan nimittäin tekee juuri se, että hän on pyrkinyt vaikuttamaan hallituksen päätöksiin taustalla. Jos omistaja on eri mieltä hallituksen toiminnasta, sillä on valta erottaa hallitus. Yksittäistapauksissa valtio-omistajalla on poikkeuksellisesti myös mahdollisuus ottaa hallituksen toimivaltaan kuuluva asia yhtiökokouksessa päätettäväksi (valtion kokonaan omistamissa yhtiöissä ylimääräinen yhtiökokous on hyvin nopea ja simppeli muodollisuus). Jos ministeri olisi käyttänyt näitä omistajan keinoja, hän olisi samalla ottanut avoimesti vastuun ratkaisusta. Tällöin Berner olisi myös saanut julkisesti selittää miksi vahingonkorvausvaatimuksista luopuminen hänen mielestään on yhtiön ja siis viime kädessä veronmaksajien edun mukaista. Nyt taas ihan liian paljon jää hämärän peittoon, ja Berner väistelee vastuutaan sillä verukkeella, että päätöksen vahingonkorvausvaatimuksista luopumisesta teki muodollisesti jäljelle jäänyt yhtiön tynkähallitus, eikä Berner itse.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kiitos tästä seikkaperäisestä selvityksestä tapahtumasta josta medioista on saanut varsin ylimalkaisen käsityksen.
Millä perusteella Berner on valittu ministeriksi? Liike-elämän sisäpiiriläisenäkö?

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Mielestäni Anne Bernerin ministerivalintaan liittyy piirteitä, joita tavallinen kansa kummastelee. Bisnesnainen, joka on toiminut mm. veroparatiiseissa, on aina mielenkiinnon kohteena.
Mahdollisesti liiketoimintaälyllisenä, Bernerin merkitystä, pääministeri Sipilä on tarkkaillut jo kauan ennen eduskuntavaaleja. Lastenklinikan 'Enkelinä' hänen merkityksensä saattoi antaa mielikuvan, jonka perustalta ko. nainen ilman poliittista arvoperustetta oli ostettavissa Keskustaan.

Lastenklinikan rakennusprojekti on sitten aivan oma tarinansa.

Käyttäjän kirstityoton kuva
Kirsti Era

EU-vaaleissa Berner tietääkseni tuki Stubbia taloudellisesti mutta eduskuntavaaleissa asettui kepun ehdokkaaksi näiden luvattua ministerinsalkun. EK:n johtoon hän kuulunee edelleen.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Finavian vuodesta 2010 toimineen hallituksen puheenjohtaja oli vuorineuvos Seppo Paatelainen, mm. Atrian ja Keskon hallituksissa hyvin marinoitunut konkari... jonka suojelemiseen kepuhallituksella ei varmaan olisi mitään intressejä? :)

Käyttäjän MarcusWestermark kuva
Marcus Westermark

Lienee hyvä ymmärtää, että Valtiontalouden tarkastustusvirasto on ollut sotkun selvityksissä mukana vuodesta 2013 ja jatkuvassa yhteydenpidossa LVM:n kanssa. Uutta asiassa on vain kohu. http://www.lvm.fi/-/finavian-valtasuhteissa-ei-ole...

Finavian vanha hallitus on ollut syvästi erimielinen. Ei tämä ole normaali tilanne suuren yhtiön hallituksella. 10 vuoden oikeusprosesseja ei käynnistetä äänestämällä, vaan yhteisymmärryksessä tosiasioista. On ollut aivan oikein, että Berner on vaatinut asioiden (poikkeavien kantojen) selvittämistä eikä toimimista kuin Eduskunnan välikysymysäänestyksissä.

Tilintarkastusyhtiön osalta kanne olisi ollut katastrofi. Sillehän tilintarkastusvaliokunta antoi viikko sitten täyden synninpäästön.

Muiden kanteiden osalta kaikki on edelleen pöydällä. Tappiot syntyivät pääosin 2011 ja jälkeen. Kanneoikeus vanhenee vain vuodesta 2010.

Mikä sitten on demaripoliitikon vihjailla Bernerin väärinkäytöksistä? Sitä voi jokainen pohtia.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

- Osakeyhtiölain mukaisen vahingonkorvausvaatimuksen kanneaika lasketaan sen tilikauden lopusta, jolloin vahingon aiheuttanut toimenpide on tehty, ei siitä milloin vahinko aiheutui. Nyt vanhenevat vuonna 2009 tehtyihin johdannaiskauppoihin perustuvat vaatimukset, vaikka kuinka niistä vahinko aiheutui vasta myöhemmin. Enkä muuten pidättelisi hengitystä odotellessa, että niistä jäljelle jäävistä kannekelpoisista vahingoistakaan nostetaan kanne.

- VTV on ollut mukana asian selvittelyssä jo pitempään. Laillisuustarkastuksen Finavian ja LVM:n toimista VTV kuitenkin käynnisti vasta nyt kanteista luopumisen seurauksena. Alunperin osin juuri VTV:n kehotuksesta LVM ja Finavia ovat selvittäneet korvausvastuita ja tähän asti asia on kai edennyt hyvässä yhteisymmärryksessä. Tilanne muuttui, kun ministeri Bernerin aikana Finavia käänsi kelkkansa ja päätti vastoin aikaisempia päätöksiä luopua vaatimuksista hallitusta kohtaan.

- Osakeyhtiön hallitus ei toimi niin, että päätöksiin pitää olla yksimielisyys ja jos ei olla yksimielisiä, niin sitten ei tehdä mitään. Toki hyvä olisi olla tällaisessa yksimielinen, mutta enemmistöpäätöksiäkin tehdään, jotta kukaan ei voi pysäyttää päätöksentekoa. Erityisesti Finavian kaltaisissa yhtiössä, joissa hallitukseen kuuluu myös muitten tahojen edustajia (pitää muistaa, että hallituksessa istuu myös Bernerin alainen LVM:n virkamies). Ylipäänsä ei ole niin, että toimimatta jättäminen olisi jotenkin luonnollisempi vaihtoehto kuin toimiminen.

- Oli siis olemassa päätös, sen jälkeen Berner puuttui asiaan, suurin osa hallituksesta (juuri ne kanteen nostamista kannattavat) erosi ja jäljelle jäänyt tynkähallitus tekikin päinvastaisen päätöksen. Ja sinä olet sitä mieltä, että Berner oikeasti vain kehotti huolelliseen harkintaan? Mahdollista toki, mutta sanoisin, että voi myös olla aika sinisilmäinen tulkinta.

- Ja mitään vihjailujahan ei tässä tarvita. Kirjoitin suoraan, että minusta Bernerin toiminta rikkoo valtionyhtiöiden hyvän hallinnoinnin tapaa. Mitä hänen toimintansa motiiveihin tulee, niin niistä ei tietenkään ole tietoa, mutta varmasti aika monelle asiaa ulkopuolelta seuranneille on mieleen tullut epäilys vähemmän päivänvaloa kestävistä syistä ja Bernerin toimintatapa on omiaan tällaisia epäilyjä luomaan. Siksi hänen olisi pitänyt tässä tilanteessa avoimesti toimia itse ja myös kertoa päätöksen perustelut, eikä vaikuttaa taustalla.

Käyttäjän MarcusWestermark kuva
Marcus Westermark

Kiitos faktatarkennuksista. Ollaan toki edelleen eri mieltä monin kohdin, mutta hyvä näin. Asiasta todella tietävät eivät taida yksityiskohdista puhua. Hyvää hallintotapaa tämäkin. Asiakokonaisuus kuitenkin selvinnee.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #7

Periaate tosiaan yleensä on, että osakeyhtiön hallituksissa toimivat eivät kauheasti puhu erimielisyyksistä ulos jälkeenpäinkään. Varsinkinkaan jos erimielisyys on ollut omistajan kanssa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kommentoin samasta asiasta jo Antti Koskelan blogissa, mutta laitanpa omaa käsitystäni tännekin.

HS:ssa kirjoitettua; "Männikko muistuttaa, että liikenneministeriö on selvästikin ollut kanteista luopumisen kannalla.

”Liikenneministeriö hallitsee sataa prosenttia osakkeista, joten liikenneministeri olisi voinut tehdä päätökset myös yhtiökokouksen kautta. Se olisi ollut läpinäkyvää”, Männikkö sanoo.

Männikkö ihmettelee sitä, että Finavian hallitus jätti päätöksenteon kanteista aivan vuoden loppuviikoille, vaikka aikaa valmistella asiaa oli useita vuosia. Kanneoikeus vuoden 2010 johdannaisten tappioista päättyy vuoden lopulla, minkä jälkeen Finaviailla ei käytännössä ole mahdollisuuksia saada korvauksia." (lihavoinnit kommentoijan)

http://www.hs.fi/talous/a1450675501630

Edelleen kyllä minua siis hämää se että kun vuoden 2014 lopussa oli jo tiedossa laskennallisten tappioiden olevan jo 63 milj.euroa, niin miksi tuolloin ei heti ryhdytty todellakin viimeistään keväällä 2015 kannetoimenpiteisiin. Eihän kanteen nostaminen nyt pitäisi kestää koko vuotta.

Finavian yhtiökokous on pidetty 12.3.2015 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2014 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle.

https://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtai...

Miksi asiaa ei käsitelty tuossa yhtiökokouksessa, vaikka se oli jo tiedossa vaan vastuuvapauskin myönnettiin niin hallitukselle kuin toimitusjohtajalle? Ihmettelen myös miksi demarit nyt yrittävät laittaa kaiken syyn tästä "sopasta" ministeri Bernerin taakaksi?

Käyttäjän MarcusWestermark kuva
Marcus Westermark Vastaus kommenttiin #9

Sirpa, en lähtisi liian tarkkoihin johtopäätöksiin Tuomo Pietiläisen jutun lainauksista eilisen episoodin jälkeen.

Pietäläisen jutun kärki ja otsikko oli Raimo Sailaksen vaatimus ylimääräisestä yhtiökokouksesta valta- ja vastuukymysten epäselvyyksien takia: http://www.hs.fi/talous/a1450763756920

Tämän Sailas itse kieltää 2 tuntia myöhemmin LVM:n tiedotteessa:
http://www.lvm.fi/-/finavian-valtasuhteissa-ei-ole...

Syytä tutkia Sailas vai Pietiläinen, VTV vai JSN?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #10

Marcus, kommentointini perustuu yksin omaan Valtiontalouden tarkastusviraston ylijohtaja Marko Männikön lausumiin HS:lle. En ole ottanut minkäänlaista kantaa Finavian hallituksen uuden puheenjohtaja Harri Sailaksen kantoihin.

Linkkini viittaa mainitsemaani Männikön lausuntoihin, ei Sailaksen.

http://www.hs.fi/talous/a1450675501630

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #11

Sirpa, olet ilmeisesti käsittänyt nuo VTV:n männistön kommentit vähän väärin ja se on ehkä johtanut sitten laajempiin väärinkäsityksiin asiassa.

Ensinnäkin vahingonkorvauskannetta oli valmisteltu Finaviassa hyvän aikaa (lehtitiejen mukaan jo keväästä). Johdannaisjärjestelyn todellinen tulos syntyy vasta kun järjestely realisoidaan. Noiden Finavian johdannaisten tappio realisoitiin vasta kevällä 2015 (tuloksen perusteella oikea ratkaisu), jolloin kanteenkin valmisteltu voitiin vasta toden teolla aloittaa. Sitä ennen vahingonkorvausvaatimusta olisi ollutkin paljon vaikeampi esittää. Samasta syystä kanne ei perustu mainitsemiisi 63 miljoonaan, koska se oli vain laskennallinen, ei realisoitunut tappio.

VTV:n Männistön kommentit LVM:n korvausvaatimuksia vastustavasta kannasta viittaavat nimenomaan ministeri Bernerin toimintaan (ministeri linjaa ministeriön kannan). Lisäksi hänen ihmettelynsä siitä, miksi kanteen nostamisessa ollaan näin myöhässä liitty myös ministeri Bernerin toimintaan. Finavia olisi nostanut kanteen jo aikaisemmin syksyllä, jos Berner ei olisi pysäyttänyt prosessia.

Vuoden 2015 yhtiökokous taas ei oikeastaan liity asiaan. Nyt puhutaan vuosina 2009-2011 tehdyistä ratkaisuista. Vuonna 2014 ei kukaan epäile tehdyn mitään väärää, joten ei ole mitään syytä, miksi tuolta tilikaudelta ei olisi hallitukselle myönnetty vastuuvapautta.

Valtion erityistehtäväyhtiöt pitävät vastuuministeriötä sen verran kartalla tekemisistään, että LVM:ssä on kyllä tiedetty kanteen valmistelusta koko matkan. Kuitenkin vasta Bernerin noustua ministeriksi LVM puuttui kanteen valmisteluun. Voidaan siis melko varmaksi sanoa, että ilman Bernerin toimintaa kanne olisi tällä hetkellä vireillä. Siksi mielestäni on täysin oikein kohdistaa huomio juuri Bernerin toimintaan.

P.s. tämä on minun käsitykseni enkä edusta asiassa millään tavalla sosialidemokraatteja tai mitään muutakaan ryhmää.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #12

Valtteri, kiitos vastakommentistasi. On minulla vara antaa periksikin tässä asiassa kun en todellakaan tunne tapahtumia kaikkinensa. En lahde myöskään arvailemaan tämän enempää, joten odotetaanpa mitä perästä kuuuu.

Hyvää Joulua!

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #13

Ei minullakaan ole sellaista tietoa, että osaisin sanoa onko Bernerin kanta asiassa oikea tai väärä. Mutta olosuhteet huomioon ottaen hänen toimintansa näyttää pahalta ja siksi hänen olisi mielestäni pitänyt ehdottomasti tehdä ratkaisunsa avoimesti ja kertoa sen perusteet julkisesti.

Hyvää joulua!

Käyttäjän MarcusWestermark kuva
Marcus Westermark Vastaus kommenttiin #14

Näihin sanoihin. Hyvää Joulua Valtteri!

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #15
Käyttäjän MarcusWestermark kuva
Marcus Westermark

Heitetään tuorein tänne loppuun - tässä aika paljon yksityiskohtaa: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ministeri-berner...

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Luin saman. Ministeri väistelee semanttisesti vaikeita kysymyksiä ja näin muodollisesti samaan aikaan puhuu totta, kun luo lukijalle vääriä mielikuvia.

Ensinnäkin tuossa puhutaan vain vahingonkorvausvaatimuksista tilintarkastusyhtiötä vastaan ja sen kanssa tehdystä sopimuksesta. Siinähän ei kai ollutkaan mitään käsittääkseni mitään kovin ihmeellistä. Hallituksen enemmistö sitä kannatti ja TVT:kin kai on pitänyt sitä ihan ok:na.

Varsinainen pihvi kuitenkin ovat entistä hallitusta kohtaan valmistellut korvausvaateet ja niitten poisvetäminen. Niistä Berner ei vastineessaan viittaa sanallakaan, vaan yrittää luoda kuvan, että kyse olisi ollut juuri tästä tilintarkastusyhtiön korvaussopimuksesta.

Toiseksi Berner saivartelee puhumalla ristiin omistajaohjauksesta ja yhtiökokouksesta: "Hallitus on tehnyt kaikki päätökset, eikä hallitus ole pyytänyt yhtiökokoukselta linjausta"

Tämän on nimenomaan kokoajan tiedetty. Omistaja (Berner) ei ole käyttänyt omistajan valtaa yhtiökokouksessa niinkuin omistajan kuuluu. Sen sijaan kysymys on siitä, onko Berner omistajan edustajana puuttunut epävirallisesti hallituksen toimiin. Sitähän Berner ei siis tuossa kiistä, vaan väistää aiheen puhumalla yhtiökokouksesta ja siitä, että päätösten tekijänä on muodollisesti hallitus.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Valtteri kirjoitat "Omistaja (Berner) ei ole käyttänyt omistajan valtaa yhtiökokouksessa niinkuin omistajan kuuluu.Sen sijaan kysymys on siitä, onko Berner omistajan edustajana puuttunut epävirallisesti hallituksen toimiin. Sitähän Berner ei siis tuossa kiistä, vaan väistää aiheen puhumalla yhtiökokouksesta ja siitä, että päätösten tekijänä on muodollisesti hallitus."

Onko ministeri Berner ollut tai edes tilaisuus olla valtion, omistajan edustajan, valvomassa hallituksen toimia? Eihän SSS-hallitusta oltu muodostettu ja siten ole ollut vielä valvomassa Finavian toimia aikana jolloin viimeisin yhtiökokous on pidetty. Finavian yhtiökokous on pidetty 12.3.2015 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2014 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Siis Stubbin hallituksen aikana. Onko siis kuitenkin kannanottosi mukaan kohdistettava katse ex-ministeri Risikkoon?

https://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtai...

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #19

Sirpa, vastuuvapaus myönnetään aina vain edellinen tilikauden toiminnasta. Vuonna 2014 ei ole kukaan väittänyt tehdyn mitään väärää, joten oli täysin oikein myöntää vastuuvapaus tuon tilikauden hallitukselle. Vuoden 2014 hallitukselle ei edes teoriassa olisi voitu olla myöntämättä vastuuvapautta sillä perusteella, että vuosien 2009-2011 hallitus (joka koostui ihan eri tyypeistä) oli ehkä tehnyt virheitä. On myös tärkeää tiedostaa, että vastuuvapauden myöntäminen ei tarkoita täyttä vapautusta. Vastuuvapaus ei estä yhtiötä nostamasta kanteita, jos se on myönnetty vääriin tietoihin perustuen.

Koko asia on siis tiivistettynä ja kohtuullisen paljon yksinkertaistettuna seuraava:

Vuosina 2009-2011 jotkut yhtiön johdossa tekevät hämäriä johdannaiskauppoja, joihin liittyy suuri tappioriski. Näihin ei omistaja (valtio, LVM) pääse puuttumaan, koska johto ei niistä omistajalle raportoi, eikä myöskää tilintarkastaja huomauta poikkeuksellisesta riskistä. Johdannaiskaupat tulivat omistajan (eli valtion, eli LVM:n) tietoon hiukan myöhemmin, kun tapioita alkoi ilmaantua. Omistaja vaihtoi tämän seurauksena yhtiön johdon. Uusi johto alkoi, niinkuin kuuluukin, selvittää johdannaiskauppojen taustoja ja kuka niistä on vastuussa. Uusi johto tulee selvittelyssä siihen tulokseen, että vanha johto on tehnyt niin vakavia virheitä, että se on korvausvastuussa yhtiölle aiheutuneesta vahingosta. Se käynnistää prosessin vahingonkorvausten hakemiseksi oikeusteitse. Yllättäen uusi liikenne- ja viestintäministeri Berner kuitenkin puuttuu selvästi normaalista poikkeavalla tavalla asiaan ja estää kanteiden nostamisen.

Kukaan ei siis ole tietenkään edellyttänyt Bernerin voineen valvoa ennen virkakauttaan tapahtuneita asioita. Huomio siis tässä kiinnittyy Berneriin, koska vahingonkorvausten hakeminen yhtiön ex-johdolta Pysähtyi hänen puuttumiseensa . Ei Risikon, Stubbin tai kenenkään muun poliitikon.

P.s. Yhtiökokouksen pitäminen on valtion kokonaan omistamassa yhtiössä (toisin kuin esim pörssiyhtiössä) on hyvin nopea ja kevyt toimenpide, joka voidaan toteuttaa milloin vain halutaan.

Toimituksen poiminnat