Valtteri Aaltonen

Mitä Talvivaaralle pitäisi tehdä?

Talvivaaran katastrofikaivoksen rahat ovat jälleen kerran lopussa ja hallitus pohtii lisärahan laittamista kaivokseen.

Talvivaara on ollut monella tapaa poikkeuksellinen yritys. Suuren ja mukaansatempaavan tarinan luoman kuplan alla on ollut heikosti toimiva kaivos, joka ei ole parhaimmillaankaan tuottanut kuin murto-osan tuotantotavoitteestaan. Ja siinä ohessa valtavan kalliit ympäristövahingot. Todellisuuden ja tarinan ristiriita toisaalta ei ole tuon tarinan käsikirjoittajia mainittavasti häirinnyt. Vuodesta toiseen on kerrottu, kuinka toiminta on juuri alkamassa sujua ja kääntymässä kannattavaksi. Tänä keväänä syyttäjä onkin päättänyt nostaa Talvivaaran pörssiyhtiön vastuuhenkilöitä vastaan syytteet useista tiedottamisrikoksista, koska heidän katsotaan antaneen julkisuuteen niin katteettoman positiivisia tietoja kaivoksen toiminnasta.


Terrafame Oy

Kaivosta pyörittävän Talvivaara Sotkamo Oy:n (pörssiyhtiö Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n tytäryhtiö) mentyä konkurssiin valtio perusti valtio-omisteisen Terrafame Oy:n hoitamaan Talvivaaran kaivosta. Aluksi Sipilän hallitus haki yhtiölle eduskunnalta 197 miljoonaa rahaa, jonka kai useimmat kansanedustajat käsittivät tarkoitetun riittämään kahdeksi vuodeksi ja olevan vain väliaikainen ratkaisu. Siinä missä vanhan Talvivaaran kestotarina oli, että toiminta on ihan kohta kääntymässä voitolliseksi, on verorahoin tekohengitetyn Talvivaaran kestotarina ollut, että ihan kohta on tulossa mukaan yksityisiä sijoittajia, jotka ottavat kaivoksen hoitaakseen.

Pian kävi ilmi, ettei yksityistä rahaa tule, eivätkä eduskunnan myöntämät rahat riittäneet edes vuodeksi. Nyt huhtikuussa eduskunta myönsi lisärahoitusta 38,5 miljoonaa, jolla kaivos on pärjännyt alle kolme kuukautta. Ja nyt kesällä tarvittaisiin taas muutama sata miljoonaa lisää. Koska näkyvissä ei ole tekijöitä, joidan valossa kaivoksen voisi realistisesti odottaa lähivuosina alkavan pärjäämään omillaan, on tätä uusintakin rahaa rehellisyyden nimissä pidettävä taas kerran väliaikaisena rahoituksena. Sillä pärjättäisiin jonkin aikaa. Kunnes taas tarvitaan lisää rahaa.

(Mittakaavan vuoksi: Kaivos polttaa verorahaa tällä hetkellä noin 240 miljoonan euron vuosivauhdilla. Sipilän hallituksen suurta kritiikkiä herättäneet leikkaukset korkeakoulutuksesta olivat tänä vuonna kaikkineen n. 110 miljoonaa.) 

Viimein myös nykyistä kaivosyhtiötä pyörittävät myöntävät sen, ettei yksityisiä sijoittajia ole näköpiirissä. Kaikki markkinatoimijat kun tuntuvat olevan yksimielisiä, ettei kaivoksella ole toimintaedellytyksiä. Se, ettei kukaan kaivosalasta ymmärtävä sijoittaja ole valmis kaivokseen omaa rahaansa laittamaan ei ole kuitenkaan vienyt kaivoksen proponentteilta uskoa, etteikö sinne veronmaksajien rahaa silti kannattaisi pistää. Luonnollisesti kaivoksen prosessi on jälleen kerran juuri lähtemässä toimimaan paremmin ja Nikkelin hintakin on nousemassa ihan kohta...

[Reality check: Todellisuudessa maailmanpankki on tämän vuoden aikana jo kahdesti veivannut ennustetaan nikkelin hintakehityksestä alaspäin. Se on nyt n. 20 % matalampi kuin ne maailmanpankin viime syksyn ennusteet, joiden pohjalta Terrafame oli toimintansa laskenut. Sellaisia hintoja, joilla kaivoksen toiminta voisi edes päästä omilleen ei ole näkymissä ainakaan vuosiin. Terrafamen johto on reagoinut muuttuneisiin ennusteisiin lähinnä koettamalla löytää jostain muualta kannaltaan suotuisampia ennusteita.]

Jos kerran yksikään kaivosalan yksityinen sijoittaja ei näe Talvivaaran kaivoksella edellytyksiä menestyä, niin miksi sitten hallitus tuntuu yhä olevan valmis kippamaan sinne rahaa?

Uponneiden kustannusten harha

Julkisen vallan toimintaa kaivoksen suhteen tuntuu leimaavan tällä hetkellä sijoittajille hyvin tuttu ns. uponneiden kustannusten harha. Kaivoksen tekohengittämistä ei haluta lopettaa, koska siihen on jo uhrattu niin paljon rahaa.  Niinpä mieluummin heitetään "hyvää rahaa huonon perään" kuin tunnustetaan, että aikaisemmat rahat on tosiasiassa menetetty. Niin kauan kuin tappioiden realisoimista voi lykätä eteenpäin, voi elätellä toivetta (tai ainakin väittää äänestäjille) ettei tappioita lopulta synnykään. 

Tähän liittyy myös Talvivaaraa koskevassa keskustelussa usein esiintyvä ajatusvirhe eli alasajamisen kustannukset. Kaivoksen toiminnan alasajo ja sen sotkujen siivoaminen maksaa. Yleismpien arvioiden mukaan kai noin 200-300 miljoonaa. Tuo kustannus usein asetetaan vastakkain jatkamisen kustannusten kanssa, mikä on kuitenkin virhe. Kyseinen kustannus kun pitää ainakin suurelta osalta joka tapauksessa maksaa. Maito on maassa, ja sotku on siivottava lopetettiin toiminta nyt, vuoden päästä tai kymmenen vuoden päästä. Sellaista yksityistä rahoittajaa ei Talvivaaraan ole optimistisimmissakaan visioissa tulossa, joka nuo kustannukset ottaisi omalle kontolleen, eivätkä ne poistu sillä, että toimintaa vielä tekohengitetään. Kyseessä on siis jo syntynyt (vaikka ei vielä realisoitunut) kustannus, jota voidaan parhaimmillaankin vain lykätä. Jatkamisen kustannukset eivät siis ole lopettamisen kustannusten vaihtoehto, vaan tulevat niiden päälle.

Työllisyys ja aluepolitiikka

Kaivoksen ylläpitämistä perustellaan myös työllisyydellä. On totta, että Kainuussa Talvivaaran työpaikoilla on iso merkitys ja hallitus varmasti pelkää Kainuun äänestäjien reaktioita. 

Huoli työpaikoista on ymmärrettävä. Se ei kuitenkaan ole kestävä perustelu tappiollisen kaivoksen pyörittämiselle julkisella rahalla. Talousjärjestelmäämme kuuluu, että kannattamaton liiketoiminta loppuu, eikä tappiollista toimintaa ole tarkoitus pelastaa verovaroin. Se, että poliitikot ovat aikaisemmin laittaneet kaivokseen julkista rahaa, ei tarkoita, että he olisivat nyt vastuussa sen ylläpitämisestä. Pohjimmiltaan kyse on edelleen kannattamattomasta liiketoiminnasta, jonka kuuluu markkinataloudessa konkurssimenettelyn piiriin.

Kyse on myös oikeudenmukaisuudesta. Kainuussakin menee säännöllisesti yrityksiä nurin ja ihmiset menettävät tällöin työpaikkojaan. Näiden konkurssiyritysten työntekijöillä on täysi oikeus kysyä, että jos valtio pelastaa verovaroin työpaikkoja Talvivaarassa, niin miksei valtio sitten pelasta verovaroin heidänkin työpaikkaansa? Harvassa konkurssiyrityksessä työpaikkojen ylläpitäminen sitä paitsi maksaisi yhtä paljon kuin Talvivaarassa, jossa yhden työpaikan hinnaksi veronmaksajille tulee laskutavasta riippuen n. 22000-33 000 euroa kuukaudessa.

Talvivaaran tukeminen on siis äärimmäisen kallis ja huono tapa tehdä alue- tai työllisyyspolitiikkaa. Silläkin rahalla, joka kaivokseen on kaadettu, olisi saatu Kainuussa aikaan ihan valtavan paljon enemmän, jos se olisi käytetty johonkin muuhun. Eivätkä toki Kainuussakaan läheskään kaikki Talvivaaraa kovin varauksetta diggaile


Summa Summarum:

Kaivokseen tehtyjen panostusten odotukset ovat siis hyvin heikot. Kun yksikään kaivosalan sijoittaja yksityisillä markkinoilla ei näe Talvivaaran kaivoksessa toiminnan edellytyksiä, on todella vaikea keksiä Sipilän hallituksellekaan perusteita lähteä enempää lottoamaan veronmaksajien rahoilla. Kaivoksen alasajamisen aloittaminen ei varmasti ole helppo päätös. Vastuun kantaminen tekee joskus kipeää. Tässä kohti sille on kuitenkin harvinaisen hyvät perusteet.

____

 

P.s. Valtio Terrafamen kautta tekohengittää verorahoin paitsi kaivosta, niin myös Talvivaaran pörssissä olevaa konkurssikypsää emoyhtiötä, jonka johto nostaa zombie-yhtiöstään verovaroin kustannettuna edelleen aika mukavia korvauksia.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Jukka Laine

Kun Suomen capo di tutti capi vaihtuu insinööristä juristiin löytyy varmasti ratkaisut talouden moniin kysymyksiin. Joten arvoisa capo bastone voi olla rauhallisin mielin kun liikemies Rinne alkaa hoitamaan consiglierinsä kanssa näitä Sipilän hallitukselle niin vaikeita liiketaloudellisia kysymyksiä.

Maito kaatui siis jo ennen Sipilän hallitusta. En nyt muista mitä liikemies Rinne ollessaan valtiovarainministerinä teki asioille. Muistaakseni hän riitautti useamman asian kunnes koko hallitukselta meni puhevälit.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

6.11.2014 klo 17:39 YLE uutiset

Antti Rinne Talvivaaran konkurssihakemuksen jälkeen: Mineraalit hyödynnettävä ja työtä saatava ihmisille.

Antti Rinne oli valtiovarainministeri ja piti tärkeänä, että ennen vaaleja ei Talvivaaralle tehdä mitään. Pelkäsikö hän äänestäjiä. Kyllä kai, kun valtiovarainministerillä oli piikki auki.

18.2.2016 klo 20:21

Rinne vaatii hallitusta selvittämään Talvivaaran kannattavuuden. Rinne ei poissulje kaivoksen sulkemistakaan.

– Jos tuo prosessimalli, joka siellä on käytössä, ei ole Suomen olosuhteissa toimiva, ja jos kaivos ei löydä liiketoiminnallista pohjaa, on ainoa vaihtoehto ajaa kaivos hallitusti alas.

No nyt ei ole vaaleja lähellä. Kaivos voidaan sulkea ja perua koulutuksen leikkaukset !

Demarit ovat ottaneet taas käyttöön tämän korvamerkityn rahan budjetissa.

Minullakin on ehdotus. Poistamalla säätiöiden osinkojen verottomuuden ja ay-jäsenmaksujen vähennyskelpoisuuden verotuksessa voimme perua koulutusleikkaukset ja säilyttää Talvivaaran työpaikat. Rahaa jää vielä ylikin.

Käyttäjän hannuhyvonen kuva
Hannu Hyvönen

Terrafame harhauttaa päättäjiä. Kannatta katsoa stop talvivaara- liikkeen tiedote asiasta. Media näyttää tyytyvän terrafamen vedätyksen uutisointiin ilman minkäänlaista kritiikkiä. www.stoptalvivaara.org

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Eli kaikki alasajoon liittyvät kustannukset sisältyisivät joka tapauksessa normaalin tuotannon kustannuksiin. Pääkkösen mainitsemia investointejako ei tarvita, vaikka Vaasan hallinto-oikeus määräsi hakemaan uuden ympäristöluvan, jota ei voi kaivoksen tämänhetkisillä ratkaisuilla saada?
Kyllä tässä vähän on vedätystä teilläkin. Minä tulkitsen Ratian puheet niin, että alasajo on valtiolle 100 % kustannus. Ylösajo taas pitää yllä mahdollisuutta tulevaisuuden tuottoihin. Jos toiminta pyörisi joskus tulorahoituksella, kasanpeittämiset ja muut ympäristölupien velvoittamat ympäristöinvestoinnit sisältyisivät tuotannon kustannuksiin. Alasajon tapauksessa ne maksaisi valtio kokonaan. Myönnän, että tämä on optimismia, mutta yritysmaailmassa sitä tarvitaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ylösajo taas pitää yllä mahdollisuutta tulevaisuuden tuottoihin."

Kyllä tuohon kannattavuuteen pitäisi olla jotkin määriteltävissä olevat perusteet, muuten optimisti saa leikkiä omilla rahoillaan.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Tuokaan vertailu ei ole ihan yksioikoinen. Ratia koettaa suurennella alasajamisen kustannuksia saadakseen hallituksen tukemaan kaivostaan. Siksi hän asettaa vastakkain bruttokustannuksia ja nettokustannuksia.

Ratian kertomista alasajamisen kustannuksista (jotka ovat ilmeisen spekulatiivisia) on tarkoituksella jätetty pois jo toiminnassa olevien malmikasojen myyntitulot (kuulemani arviot, joiden pätevyydestä en osaa sanoa, ovat 100-150 milj.). Eli ilmaistaan bruttokustannukset.

Sitten taas toiminnan jatkamisessa nämä tuotot on luonnollisesti laskettu mukaan.

Samoin Ratian esiin nostamat vedenpuhdistusinvestoinnit on ilmeisesti tehtävä joka tapauksessa.

Siivoamiskustannukset eivät siis ole itsessään yhtälössä erityisen relevantit, vaan kysymys on vain siitä, saadaanko kaivoksen operatiivinen toiminta voitolliseksi.

Touko Aalto on hyvin avannut asiaa tuolla: http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217342-p...

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #10

"Ratia koettaa suurennella alasajamisen kustannuksia saadakseen hallituksen tukemaan kaivostaan."

Tietenkin. Hänet on palkattu johtamaan kaivoksen ylösajoa.

Mistä tiedät, että alasajon kustannuksista on jätetty myyntitulot? Kainuun Ely ainakin pitää nämä asiakirjat salassa. Niin kauan kuin metalleja näillä hinnoilla erotetaan, tuotantokustannusten jälkeen myynnistä ei paljon netota. Alasajon tapauksessa metalliliemi käy koko ajan laihemmaksi, mikä nosta tuotanto kustannusta tuotettua metallitonnia kohti. Lisäksi prosessiin pitää jossain vaiheessa tehdä muutoksia, mikä edelleen nostaa tuotantokustannuksia.

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Hyvä kirjoitus, mitä nopeammin faktat myönnetään, sitä nopeammin järkeviä toimenpiteitä voidaan tehdä ja tällä hetkellä EI ole muita kuin hallittu kaivoksen alasajo. Maksaa toki mutta maksaa enempi olla ajamatta...

Timo Lehtonen

Valtteri kysyy: Mitä Talvivaaralle pitäisi tehdä?
Mielipide: Talvivaaran kaivostoiminta pitäisi lopettaa pikimmiten ja sinne veronmaksajien rahaa myöntäneet pitää saada vastuuseen teostaan.

talvivaara 2010 site:puheenvuoro.uusisuomi.fi
https://www.google.com/search?q=talvivaara+2010+si...

talvivaara 2011 site:puheenvuoro.uusisuomi.fi
https://www.google.com/search?q=talvivaara+2011+si...

talvivaara 2012 site:puheenvuoro.uusisuomi.fi
https://www.google.com/search?q=talvivaara+2012+si...

talvivaara 2013 site:puheenvuoro.uusisuomi.fi
https://www.google.com/search?q=talvivaara+2013+si...

talvivaara 2014 site:puheenvuoro.uusisuomi.fi
https://www.google.com/search?q=talvivaara+2014+si...

talvivaara 2015 site:puheenvuoro.uusisuomi.fi
https://www.google.com/search?q=talvivaara+2015+si...

talvivaara 2016 site:puheenvuoro.uusisuomi.fi
https://www.google.com/search?q=talvivaara+2016+si...

Matti Korhonen

"On totta, että Kainuussa Talvivaaran työpaikoilla on iso merkitys ja hallitus varmasti pelkää Kainuun äänestäjien reaktioita." ... ja "Silläkin rahalla, joka kaivokseen on kaadettu, olisi saatu Kainuussa aikaan ihan valtavan paljon enemmän, jos se olisi käytetty johonkin muuhun."

Kaksi politrukille tyypillistä heittoa ilman analysointia.

Aivan varmaa on, ettei Talvivaaran kaivosta perustettu sen paremmin demareiden tai kokoomuslaisten mielistelyksi ja äänten kalasteluun. Perustaminen on johtunut kallioperässä olevan nikkelin hyödyntämisestä vientiteollisuudeksi.
Nikkelin hinta ei tällä hetkellä ole häävi, mutta antaa ajan kulua, niin maapallon akkuistuminen nostaa takuuvarmasti metallin hintaa.

Toinen hatusta vedetty väittämä osoittaa, ettei Valtteri ole tainnut samoilla Kainuun maisemissa. Hän ei konkretisoi ainuttakaan ajatusta vaihtoehdoiksi kaivostoiminnalle. Sotkamosta on loppunut seutukunnan suurin meijeri, talotehdas on lopettanut, vain puutavaran myynti, Katinkullan ja Vuokatin matkailukokonaisuus tuo rahavirtaa seudulle.

Poliittisen broilerin kannattaa perehtyä sanojen todelliseen merkitykseen ennen enterin painamista.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Sotkamosta on loppunut seutukunnan suurin meijeri"

Hallitus varmaan voisi perustaa Valtion Meijerin Sotkamoon niin saisivat työtä.

Matti Korhonen

Luit yksioikoisesti ja tarkoitushakuisesti ! Halusin sanoa vain sen, että Sotkamosta ja koko Kainuusta on työpaikkoja kadonnut pysyvästi ja ne työpaikat ovat olleet rakennusalan ja teollisuuden työpaikkoja.
1500 työpaikan nettolisäys ei ole helppo tehtävä, toisin kuin Aaltonen on sanonut sen olevan.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Matti, Jarmon hiukan ivallinen vastaus sinun on syytä ymmärtää sitä taustaa vasten, että avauskommenttisi oli sävyltään niin... no, urpo.

Mitä itse asiaan tulee, niin kannattaa lukea teksti vielä kerran huolella. En sano, että työpaikkojen luominen Kainuuseen olisi helppoa. Mutta sanon, että suhteessa rahamäärään se voitaisiin tehdä paljon tehokkaammin, kuin Talvivaaraa tukemalla.

Jos kaivoksen hinta valtiolle on 240 miljoonaa vuodessa, se on 900 työntekijällä (ml. alinhankkijat) n. 22 000 per työntekijä, per kuukausi. Ja tähän ei vielä ole huomiotu ympäristövahinkojen kustannuksia, eikä esim. matkailuelinkeinolle aiheutuneita vahinkoja.

Jos vastaava summa käytettäisiin ihmisten palkkaamiseen 3000 euron kuukausipalkalla (+ 2000 sivukulut) teoreettiseen esimerkkityöhön, joka ei tuota mitään, mutta ei myöskään aiheuta ylimääräistä vahinkoa, saataisiin sillä 4000 työpaikkaa. Nämä sitten tuottaisivat vielä välillisiä työpaikkoja, niinkuin toki Talvivaarakin.

Elävässä elämässä ihmisiä ei tietenkään palkata tekemään nollatyötä, vaan pyritään tukemaan sellaisten töiden syntymistä, jotka tuottavat, vaikka eivät ehkä olisi taloudellisesti kannattavia täysin ilman tukemista. Ennen kaikkea alueiden kestävä tukeminen voi perustua vain siihen, että niihin pyritään luomaan sellaista elinkeinotoimintaa, joka alkaa vähitellen pärjätä omillaan. Olisiko Talvivaara tällainen? Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, eikä sinulla tai minulla ole riittävää asiantuntemusta sen arviointiin. Mutta kaivosalan sijoittajat, joilla on laajin asiantuntemus käytettävissään, tuntuvat olevan johdonmukaisesti sitä mieltä, että kaivoksella ei ole tulevaisuutta.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #13

"Ja tähän ei vielä ole huomiotu ympäristövahinkojen kustannuksia, eikä esim. matkailuelinkeinolle aiheutuneita vahinkoja."

Ympäristövahingot maksavat, mutta mitä haittaa on ollut matkailulle? Vuokattiin rakennetaan tämänhetkisten 3000 vuodepaikan lisäksi 1000 uutta.

"Mutta kaivosalan sijoittajat, joilla on laajin asiantuntemus käytettävissään, tuntuvat olevan johdonmukaisesti sitä mieltä, että kaivoksella ei ole tulevaisuutta."

Tämän voi selittää niinkin, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös määräaikaisista luvista tuo niin paljon epävarmuutta, että sijoittajat eivät edes pysty arvioimaan riskejä. Ja pysyvät tietenkin erossa.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #14

Ainakin matkailuyrittäjien mielestä vahinkoa on tapahtunut. http://yle.fi/uutiset/matkailuyrittajat_vaativat_t...

Matkailuun vaikuttavat myös voimakkaasti mielikuvat, jotka nykyisessä vapaan tiedonvälityksen maailmassa leviävät nopeasti. Kainuun matkailu ei ehkä suoranaisesti halua ensimmäisen mielikuvan alueesta olevan haiseva ilma tai kuolleet linnut. Tällaisen vaikutuksen määrällinen dokumentointi toki on vaikeaa. Mutta eipä myöskään Vuokatin vuodepaikkojen nykyinen määrä kerro mitään siitä, mikä tilanne olisi ilman Talvivaaraa.

Hallinto-oikeuden päätös ei sinällään ihan hirveästi muuttanut Talvivaaran vallitsevaa tilannetta. Terrafame itse kyllä tuntui laskeneen kaiken sen varaan, että se saa hallinto-oikeudessa jonkinlaisen vapautuksen ympäristönormien noudattamisesta. Lupien määräaikaisuuden toki voi sanoa lisäävän vielä epävarmuutta. Mutta oli kyllä enemmän julkisuuspeliä, että tuota yhtä hallinto-oikeuden päätöstä koetettiin syyttää kaivoksen moniongelmaisuudesta.

Joka tapauksessa sama ympäristöoikeudellinen lainsäädäntö ja samat riskit ja epävarmuudet koskevat tuolla niin valtiota kuin niitä potentiaalisia yksityisiä sijoittajia. Valtiolla toki on enemmän huomioon otettavia asioita yhtälössä. Mutta vastaavasti yksityiset sijoittajat olisivat tuonne päässeet mukaan ehdoin, jotka ovat normaalia markkinaehtoista toimintaa paremmat.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #15

Osa pienemmistä matkailuyrittäjistä on tosiaan kärsinyt mielikuvahaitoista. Se on tietysti yksiselitteisesti huono asia. Vuokatissa ei enää haise rikkivety. Prosessin ajotapa ja prioriteetit ovat toisenlaiset nykyään.

Terrafame sai kaikki ongelmat perintönä. Se on totta, että hallinto-oikeuden päätös ei muuttanut tilannetta. Päätös varmistaa sen, että vesitase ei korjaannu. Aika näyttää oliko päätös oikea ympäristön kannalta, toisin sanoen mikä tulee olemaan sulfaatin ja muiden vaikutus Nuasjärveen.

Osaatko lakimiehenä sanoa, mikä on se ympäristönormi, johon hallinto-oikeuden päätös perustui? Niissähän on kaiketi liikkumavaraa. Ympäristöä ei saa pilata, mutta yksittäiset määräykset ja raja-arvot ovat harkinnanvaraisia.

Jos asiaa mietitään sijoittajan näkökulmasta, yksityinen sijoittaja voisi menettää kaikki rahansa, mutta valtio saa noin 40 % takaisin verotuloina. Suurin riski sijoittajan kannalta on ollut ja on yhä poliittinen.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #16

Käsittääkseni hallinto-oikeus sovelsi tuossa pohjimmiltaan vesilakia (3 lukua). Ympäristöoikeudelliset lupanormit ovat tyypillisesti kokonaisharkintaa ja eri suuntaan vaikuttavien tekijöiden punnintaa. Toisaalta niissä on myös ehdottomat rajansa.

En ole ko. hallintokeissiin yksityiskohtaisemmin tutustunut, mutta Terrafame haki aika merkittävää muutosta ELY:n luparatkaisuun. Eikä ainakaan julkisuudessa ollut mitään sellaista perustetta, millä ELY:n linjausta olisi voinut pitää jotenkin poikkeavan tiukkana, niin että suuren helpotuksen saaminen lupaehtoihin olisi tuntunut todennäköiseltä.

Valtion sijoituksessa on tosiaan useita sellaisia tekijöitä, jotka eivät vaikuta yksityisen harkinnassa. Yhteen suuntaa juuri nuo verotulot (palkkojen osuus Terrafameen laitetusta rahasta vain jotain 15 % eli varsinaisina tuloveroina siitä palautuu aika vähän. Muitten verotulojen osuus onkin sitten vaikeampi laskea). Samoin valtion on huomioitava, että lopetettaessa toiminta osa työntekijöistä jollain aikavälillä päätyisi työttömiksi, mistä aiheutuu myös valtiolle kuluja. Toisaalta valtion ja yhteiskunnan kannalta kaivostoiminnan jatkamisen vaihtoehtoiskustannuksena myös on, että kaikki 900 työntekijää ovat silloin pois sellaisista töistä, jotka voisivat oikeasti tuottaa.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Millä perusteella valtio on laittanut kiinni Outokummun pelastamiseen viidessä vuodessa 500 milj. euroa ? Nyt laitetaan tämänpäivän uutisen mukaan SSAB:n pelastamiseen 92 miljoonaa euroa.

Kaiken kaikkiaan valtio on laittanut viimeisen kymmenen vuoden aikana miljardi euroa omistuksiensa pelastamiseksi.

Lähes aina selityksenä on ollut aluepolitiikka ja työllisyyden ylläpitäminen. Se on aina käynyt demareille ykkösselitykseksi. Oppositiossa työllisyyden ylläpitäminen ja aluepolitiikka on rahojen tuhlausta.

Valtion ja valtion osaomisteisten yhtiöiden omistus on kokonaisuus eikä yhden yhtiön epäonnistuminen. Yksityinen sijoittajakin sietää mahdollisia tappioita paremmin kun omistus on hajautettu.

Jos valtio ei omistuspolitiikassaan siedä tappion mahdollisuutta on syytä luopua heikoimmista yrityksistä ja sijoittaa myyntituotto uuden kehittämiseen ja vahvojen yhtiöiden kehittämiseen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kannattaa huomioida että mikäli Talvivaara tuottaisi voittoa, hallitus myisi sen alta aikayksikön jollekin yksityiselle yhtiölle eikä siitä tulisi edes verotuloja koska aiemmat hallituksemme ovat viisauksissaan päättäneet ettemme verotuksella kiusaa kaivostoimintaa. Kullat ja muut Suomenmaan rikkaudet lahjoitetaan halukkaille.

Toimituksen poiminnat