*

Valtteri Aaltonen

Palkan ja sosiaaliturvan yhdistämisestä

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson kirjoitteli äskettäin kauppalehden kolumnissaan näkemyksiään Suomen korkeasta ja työttömyydestä ja miten sitä hänen mielestään pitäisi hoitaa. Kodinhoidon tuen lyhentämistä, vuorotteluvapaajärjestelmän alasajoa, markkinaehtoisemmin määräytyviä palkkoja yms. Ehkä eniten reaktioita, ja erityisesti vasemmistossa joitakin suhteellisen kiukkuisia, näyttää kuitenkin aiheuttaneen Gustafssonin esittämä ajatus siitä, että työstä saatavaa palkkaa pitäisi Suomessa voida joustavammin yhdistää sosiaaliturvaan, niin että ihminen voisi saada elantonsa sekä työstä, että sosiaaliturvasta.

Näin vasemmistolaisemmasta maailmankuvasta käsin on Gustafssonin kirjoituksesta suhteellisen helppo löytää asioita, joista olen eri mieltä. Silti minusta monet ovat turhan suoraan torjuneet juuri tuon ajatuksen työn ja sosiaaliturvan yhdistämisestä. Itse konsepti ei nimittäin ole mitenkään uusi ja sitä ovat maailmalla kehitelleen myös monet vasemmistolaiset talousajattelijat. Ehkä tunnetuin tämän ajatuksen varaan rakentuva malli on perustulo.

[Palkan ja sosiaaliturvan yhdistämisen sijaan olisi varsinaisesti osuvampaa puhua palkan ja yhteiskunnan tuen yhdistämisestä, koska ei ole suurtakaan merkitystä sillä maksetaanko tuki työntekijälle palkan päälle, vai työnantajalle käytettäväsi palkan maksamiseen].

Suomessa käytössä oleva hyvinvointivaltiomalli lähtee siitä, että jokaiselle pyritään tarvittaessa tulonsiirroin ja verovaroin kustannetuilla palveluilla turvamaan aineellisesti kohtuulliset elämän edellytykset. Tämä on inhimillisestä näkökulmasta ehdottomasti oikea ratkaisu ja sillä on myös vahvoja positiivisia vaikutuksia talouteen. Miinuspuolella systeemi kuitenkin myös johtaa siihen, että merkittävästi matalatuottoista työtä jää tekemättä. Kukaan työnantaja ei lähtökohtaisesti maksa työstä palkkaa enempää kuin on sen tuotto työnantajalle, oli kyse sitten voittoa tavoittelevasta yrityksestä, kolmannen sektorin toimijasta tai valtiosta. Ja jos työn tuotto ja tätä kautta suurin mahdollinen palkka jää alle sen (tai lähelle sitä), mitä työttömänä saa sosiaaliturvajärjestelmästä, niin tällainen työ jää yleensä tekemättä, kun kannustimet sen vastaanottamiseen ovat heikot. Ja ei, pakottaminen työttömyysturvan menettämisen tms. uhalla ei toimi erityisen hyvin ihmisten motivoinnissa.

Tekemätön työ, erityisesti samaan aikaan kun on runsaasti työttömiä, tarkoittaa yhteiskunnalle menetyksiä. Työttömyys itsessään on usein yksilölle raskas taakka ja aiheuttaa yhteiskunnalle suorien kulujen lisäksi myös monia välillisiä kuluja esimerkiksi syrjäytymisriskin kautta.  Suomen nykyisessä taloustilanteessa tärkein tavoitteemme pitäisi olla saada Suomeen lisää työtä. Palkan ja sosiaaliturvan entistä joustavampi yhdistäminen tarkoittaisi mahdollisuutta saada tuota matalatuottoista työtä kannattavaksi, nostaa työllisyyttä ja samalla yhteiskunnan kokonaistuotantoa, joka on kuitenkin kaiken aineellisen hyvinvoinnin perusta.

Ajatus on pohjimmiltaan yksinkertainen: Kuvitteellisessa esimerkissä meillä on työ, jonka korkein mahdollinen palkka on 900 (dinaaria, oravannahkaa, whatever). Vastaavasti työttömän saama työttömyyskorvaus on 1000. Tällöin työttömän ei kannata ottaa työtä vastaan. Jos sen sijaan tilanteessa olisi mahdollisuus yhdistää työtä ja sosiaaliturvaa, niin valtio voisi maksaa työntekijälle tämän työssä ollessa tukea esim. 600, jolloin 900 palkalla työntekijän kokonaisansio olisi 1500. Palkan ja valtion tuen yhdistelmä siis mahdollistaisi työntekijän palkkaamisen työhön, työntekijän ansiotaso nousisi, työnantajan tekisi voittoa ja valtio säästäisi rahaa.

Todellisuus ei tietenkään koskaan ole noin yksinkertainen. Mutta hyvä syy olla kovin ehdottomasti tyrmäämättä työn ja yhteiskunnan tukien yhdistämistä on myös, että sitä tehdään jo nyt. 

Erityisesti pääkaupunkiseudulla moni pienituloinen työssäkäyvä saa palkan lisäksi asumistukea. Asumiskustannukset ovat niin korkeat, että monella pienipalkkaisella ei olisi muuten mahdollisuutta täällä asua. Jos asumistuen mahdollisuutta palkansaajalle ei olisi, niin joidenkin matalapalkkaisten hommien palkat pk-seudulla toki nousisivat, jotta työnnantajat saisivat houkuteltua tänne välttämättä tarvitsemansa työntekijät. Mutta vastaavasti taas osa nyt tehtävästä matalatuottoisesta työstä jäisi vain tekemättä.

Palkkatuki on toinen esimerkki palkan ja yhteiskunnan tuen yhdistämisestä. Palkkatukea voi saada vaikeasti työllistyvän työttömän palkkaamiseen. Työntekijän saama palkka on täysi palkka, mutta osan siitä maksaa valtio palkkatukena, joka toki kyllä muodollisesti kierätetään työnantajan kautta. Palkkatuessa varsinaisena perusteena on siis yksilön heikko työmarkkina-asema, ei itse työn matala tuottavuus. Käytännössä vaikutus on kuitenkin samansuuntainen, koska työntekijä palkataan usein tehtävään, johon ei palkkattaisi ketään täydellä palkalla. Palkkatuen turvin on esim. palkattu ihmisiä kolmannelle sektorille, kuten urheiluseuroihin, tehtäviin, joihin ei olisi ollut varaa muuten ottaa työntekijöitä. Työnantaja saa työvoimaa, työntekijän saa työn täydellä palkalla ja valtion kannattaa enemmin maksaa osa tuosta palkasta kuin työttömyyskorvausta.

Lisäksi mainittakoon, että viimeksi kaksi viikkoa sitten oma puolueeni SDP esitti työllisyystoimenpidepaketin osana käyttöön otettavaksi verovähennystä pienyrittäjille, jotka palkkaavat ensimmäisen työntekijän. Tämäkin on siis pohjimmiltaan julkista tukea työntekijän palkkaan.

Tietenkin työn tukemisessa julkisella rahalla on ongelmakohtansa ja riskinsä. Se ei saa johtaa ansioiden alenemiseen olemassaolevissa työsuhteissa, vaan tarkoituksena on luoda uutta kysyntää työlle ja parantaa tätä kautta nyt työttöminä olevien asemaa. Matalatuottoisen työn määritteleminen voi olla vaikeaa ja aina on vaarana, että tällaisilla tukijärjestelmillä luodaan kieroja kannustimia esim. alentaa palkkoja valtion tukien toivossa. Ja sellaista järjestelmää ei olekkaan, mitä ei voisi käyttää myös väärin. Kuten jo käytössä olevatkin järjestelmät kuitenkin osoittavat, voidaan julkisen tuen ja työnantajan maksaman palkan yhdistelmillä saavuttaa hyötyjä. Tämän kaltaisia malleja pitäisi aktiivisesti tutkia, koska niillä on mahdollisuus lisätä tarjolla olevan työn määrää. Varsinkaan periaatteen tasolla vasemmiston ei pitäisi tämän suuntaisia ajatuksia automaattisesti torjua. Työvoiman kysynnän lisääminen yhteiskunnan aktiivisin toimin on mitä vasemmistolaisinta politiikkaa.



 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (65 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Palkan ja sosiaaliturvan entistä joustavampi yhdistäminen tarkoittaisi mahdollisuutta saada tuota matalatuottoista työtä kannattavaksi, nostaa työllisyyttä ja samalla yhteiskunnan kokonaistuotantoa, joka on kuitenkin kaiken aineellisen hyvinvoinnin perusta."

Tästä kiteytyksestä on pakko kumartaa kiitokset, erityisesti blogistin puoluetausta huomioiden!

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Palkan ja sosiaaliturvan yhdistäminen
-tuottaa Piikoja ja Renkejä uudestaan?
Vai mihin perustuu 40v"työharjoittelu" lannanluonti tilalla?

11.11.2014 Yle
Yli 35 000 suomalaista tekee jo töitä sosiaaliturvansa eteen. Forssalainen Minna Linna tekee viisi päivää viikossa töitä maatilalla.
Linna ajaa forssalaiselle hevostilalle joka arkiaamu.

39-vuotias Linna on työkokeilussa. Hän ei saa työstään palkkaa,
-vaan 9 euron kulukorvauksen,matkoihin. Omien laskujensa mukaan hänelle jää kuukaudessa käteen 600 euroa.
(20e kulukorvauksista/kk)

Hevostilan yrittäjä Veikko Leinonen joutuisi maksamaan Linnalle
- noin 8-14 euroa tunnilta, jos Linna olisi töissä alan keskipalkalla.
-Päälle tulisivat vielä verot ja muut maksut.

Nyt Linnan työpanos maksaa Leinoselle 0 euroa.

Leinonen on iloinen järjestelystä.
nyt elokuussa on jo 110 000 yrittäjää hyvin ,hyvin iloisia "taksvärkki" työväestä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Niin, tuolla kuvaamallasi orjatyöjärjestelyllä ei ole mitään tekemistä tämän ehdotuksen kanssa.

Tällä ehdotuksellahan Linna saisi itse päättää, millä hinnalla suostuu menemään Leinoselle töihin. Jos ansiot jäisivät rajan alle, hänen toimeentuloaan täydennettäisiin sosiaaliturvasta. Jos Leinonen ja Linna pääsisivät keskenään sopimukseen palkasta, olisi syntynyt yksi uusi työpaikka.

Jännä juttu kuitenkin, että tuo kuvaamasi orjatyöjärjestely ei näytä ahdistavan suurinta osaa niistä, jotka nyt messuavat näitä työmarkkinoiden vapauttamispuheita vastaan. Voisiko syy olla siinä, että velvoitetyöllistettyjen orjuuttaminen ei vaikuta oman taustaryhmän nautintaoikeuksiin?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #28

Tällä ehdotuksellako poistetaan -08-10-14 Lait ?

Luin jo-10 lakivaliokunta-92 (kepukok,rkp,Krst)

"Keskeinen periaate täällä on se, että jos pyydät hallitukseltasi sosiaalietuutta, hallituksellasi on oikeus, kenties jopa velvollisuus, pyytää vastavuoroisesti jotakin sinulta.
-Tämä on sosiaalisen sopimuksen perustavalaatuinen sisältö. Jokaisen oikeuden takana on velvollisuus."
1. Globalitalous hyvinvointijärjestelmän muokkaajana

-Väitteemme politiikan muutoksesta saa empiiristä tukea esimerkiksi Euroopan Komission julkaisemasta Employment in Europe –julkaisusta. Siinä eurooppalaisen työllisyysagendan keskeisimmiksi kysymyksiksi määritellään joustavuus työnteon malleissa, joustavuus palkoissa, (työvoiman) maantieteellinen liikkuvuus
lisääntynyt kontrolli työttömän työhalukkuutta kohtaan;

-sosiaaliavustusasiakkaiden pakottaminen tekemään työtä etuuksiensa saamiseksi.
pyrkimykset kasvattaa työtä tekevien ja työttömsien välistä tuloeroa ja
pyrkimykset yksinkertaisesti saada palkkatyö tuottamaan enemmän (toimeentuloa)

- lyhentämällä etuuksien kestoa sekä tiukentamalla järjestelmäkohtaisia sisäänpääsykriteereitä.
Tässä sovelletaan ns. työntöstrategiaa (push strategy) velvoittamalla etuuksien saajat aktiivisesti ilmoittautumaan työnhakijoiksi
-sekä lisäämällä uusia ehtoja etuuksien saamiselle –

"Näin Suomi päätti:Matalat palkat -Huonot työehdot"!(-90 luvulla)
TS/ Kananen väitöskirja

Uusi Suomi
30.5.2013
Osa-aikaiset, verovapaat halpatyöt vakiintuivat miljoonien ihmisten työllistymisen keinoksi Saksassa.
Lehden mukaan lähes viidennes Saksan työssäkäyvistä, noin 7,4 miljoonaa ihmistä, työllistyy niin sanotun ”minityön” avulla. Nämä osa-aikatyöläiset
-tienaavat korkeintaan 450 euroa kuussa,
mutta saavat palkkansa verottomana.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Tällä reviirillä käytän sanaa "kansankapitalismi". Nouseeko hiukset pystyyn, alkaako pää punoittamaan.

Tällä Suomimallisella liikkeellä siirtyy duunari kaksoispalkkaukseen. Osa palkasta maksetaan normaalisti työsuoritteesta ja toinen osuus tulee yrityksestä pääomatulona. Miten niin.
Toteutuu niin, että yrityksen henkilöstö on "ostanut" yritykseltä työpaikkansa. Toisin sanoen duunari omistaa yrityksen sisäisiä osakkeita, tai osuuksia. Niillä on asetettu arvo, joka muuttuu yrityksen toiminnan tuloksen mukaan. Osinkoja niistä jaetaan myös tuloksen mukaan. Määräysvalta säilyy kuitenkin A-osakkeiden tapaan, mutta henkilöstön osallistumista päätöksentekoon lisätään tietyin osin.

Samassa yhteydessä käynnistyy kansalaisturvavakuutustoimi, joka syrjäyttää muut tuet ja on oikeudenmukaisempi kaikille.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jepulis. Ja vaikka mitä periaatteita olisi vastassa, tilanne jossa ihmisen tulotaso kasvaa merkittävästi, veronmaksajat maksavat entistä vähemmän tukia ja joku yrittäjä tekee vielä voittoakin, ei yksinkertaisesti ole keneltäkään pois. Joka ainoa taho voittaa. Lähinnä tuossa pitää kehittää metodi jakaa se kokonaispotin lisäys fiksusti.

Ellei sitten ajattele kuten Spede Pasanen: "Suomalainen on maailman ainoa ihminen joka maksaa viisikymppiä jotta naapuri ei saa satasta".

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Gustafssonin ehdotuksessa on perääkin, mutta toisaalta se kulminoituu toiveeseen siitä, että veronmaksajat subventoisivat työnantajien toivomaa halpaa työvoimaa maksamalla osan heidän toimeentulostaan.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Missä se subventio työnantajalle on, jos rahaliikenne on välillä veronmaksaja-työntekijä?

Ei siinä mitään työnantajaa subventoida, vaan myönnetään että on olemassa paljon työtä, joista ei ole mahdollista maksaa niin korkeaa palkkaa kuin nyt on kartellissa sovittu. Jos hinta on liian korkea, ei niitä työtehtäviä ole olemassa lainkaan.

En oikein ymmärrä millä logiikalla on parempi pitää ihmiset poissa niistä töistä.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Jos palkat lasketaan niin alas, että työntekijät saavat osan tuloistaan sosiaaliturvasta, niin silloinhan osa työntekijän ansioista tulee sosiaaliturvan muodossa veronmaksajilta.

Kuuluuko mielestäsi veronmaksajien tehtäviin maksaa osa työntekijöiden ansioista?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #8

Yleensä ei ole tapana mennä henkilöön, mutta tässä kohtaa on pakko kysyä, kuinka väärinpäin voi ekonomistiksi itseään kutsuvan aivot olla?

1) Kukaan ei ole puhunut kategorisesta palkkojen laskemisesta. Aaltonenkin aivan oikein kirjoittaa siitä, miten on olemassa työtehtäviä, jotka jäävät nykyisillä palkkatasoilla tekemättä, koska niistä ei yksinkertaisesti pysty maksamaan niin paljon. Taloustiede 0.0, harvemmin kukaan on valmis maksamaan enemmän kuin itse siitä saa.

2) Se, että työntekijä saa osan _toimeentulostaan_ sosiaaliturvasta on ihan eri asia kuin se että osa hänen palkastaan maksettaisiin sosiaaliturvasta. Vähän sama asia kuin osa-aikaisenkin työn tapauksessa. Vai subventoidaanko sinusta myös osa-aikaisen työntekijän kohdalla työnantajaa, jos työntekijä saa lisäksi vaikkapa asumistukea palkkatulojen jäädessä alhaisiksi?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Todennäköisesti osa-aikaisuuksista tässä onkin kyse. Silloin kun työtä saadaan myytyä eteenpäin, harvoin ollaan sellaisessa tilanteessa että siitä ei olisi varaa maksaa kunnon palkkaa. Enemmän kyse on siitä että sen luppoajan kustannukset joudutaan jyvittämään niille tuottaville tunneille jolloin hinta nousee asiakkaille kestämättömäksi. Se että työntekijä päästetään vaikka minuutin varoitusajalla kotiin silloin kun järkevää tekemistä ei ole, ja hän saa siltä ajalta täydentävää tukea julkiselta puolelta, on aika hyvä ratkaisu. Kuka haluaa olla työmaalla pyörittelemässä peukaloitaan jos vaihtamalla sen vapaa-ajaksi saisi vaikka puolet siitä ansiotasosta?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #11

Enpä usko, koska osa-aikaisuuksien osalta tukien yhdistäminen(esimerkiksi toimeentulotuki, asumistuki jne.) työtuloihin on jo nykyisellään mahdollista.

"Silloin kun työtä saadaan myytyä eteenpäin, harvoin ollaan sellaisessa tilanteessa että siitä ei olisi varaa maksaa kunnon palkkaa."

Oletan, että olet hiukan hirttäytynyt teollisuuden näkökulmaan. Minulle tulee ainakin mieleen paljon työtehtäviä erilaisilta palvelualoilta tai avustavista tehtävistä, jotka jäävät tekemättä siksi että niistä ei pysty maksamaan alan TES:n mukaista palkkaa. Tai, ainakin mitä maailmalla olen pyörinyt, niin monessa paikassa jossa suomalainen palvelee itse itseään, on monessa maassa armada palkallista väkeä touhuamassa.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #11

P.P:"Silloin kun työtä saadaan myytyä eteenpäin, harvoin ollaan sellaisessa tilanteessa .."

Kun ihan jokainen työ ei ole sitä "tee sata linnunpönttöä päivässä", jotka myymällä sitten työnantaja saa maksettua palkkasi. On olemassa paljonkin töitä joista ei voi osoittaa jotain suoranaista "tuottoa", tahi kait niidenkin laskemiseen joku metodi on, mutten sitä ainakaan itse tiedä.

Sitten tästä varsinaisesta tekemisestä..mitä se olisi, mitä siis tehdään yhteensovittamalla? Lakaisenko lehdet edestäsi, kun töihin menet, vai mikä olisi sellaista "puuhastelua" mistä voisi maksaa kympin/pari ja "loput sais fattasta?"
Jos tuo tekeminen on jotain yo. kaltaista, niin ei kait se mitään kakkua kasvata, tahi sen tekemisessä ole muuta mieltä kuin vaan saada "parempiosainen" tuntemaan itsensä vielä paremmaksi. Sitä työtöntä itseään ei asia auta mitenkään, eikä taida auttaa maatammekaan.

PS miten kontrolli sitten..kuka vahtii sen koska työntekijä päästetään kotiin ja minne laitetaan sitten poissaoloista "tuntilaput".
PS2 Juu, ei jatkoon.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #9

Vaikkei minulta kysyttykään...

1) Jos firmassa on tekemistä kaipaavia töitä, tulos tulee jakaa siten, että se "tuottamatonkin" työntekijä saa riittävän osuuden potista. Kiusaus palkkojen alentamiseen voisi seurata, jos osa palkoista maksetaan yhteisistä varoista; kukapa ei haluaisi haluaisi palkata halvemmalla jos siihen oikein houkutellaan? Palvelu josta ei makseta, lienee turha ("harvemmin kukaan on valmis maksamaan enemmän kuin siitä itse saa").

2) Asumistuki subventoi pääasiassa vuokranantajia (eli sijoittajia, omistajia) ja sen onkin nähty korottavan asuntojen vuokratasoa.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #8

Onko mielestäsi oikein että veronmaksajat maksavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #10

ON .Katsos kun valtion osuus on tasan sama kuin muillekkin työttömille.
Eli työmarkkinatuen 580e/kk verran.

Eli 400pv jälkeen valtio yhä maksaa tuon 580e/kk.
Siitä etenkin Akavalaiset tiploomi-insinöörit ja muut korkeastikoulutetut tulevat kovasti pitämään kun tippuu työmarkkinatuolle.(58 000+AKK 65 000 työtöntä)

Loput tulee yrityksestä,palkansaaja itsemaksaa ja osa liitosta.

Mitä taas sosiaaliturvalla työllistämisestä ollaan ,niin onko oikein että Kansan sosiaaliturvaa siirretään yritysten tai julkisenpuolen työtehtävien maksuun ?

Siirretään sitten
lapsilisät päivähoitajien,
luopumistuet,lomittajien,
omaishoitajien tuet käsiparien maksuun vanhuspalveluun .

Eli puretaan sosiaaliturva kokonaan ja valtio palkkaa kunnille sillä työntekijöitä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #14

Kaikilla työntekijöillä on työttömyysvakuutusmaksu palkassaa, 1,15%, josta maksetaan ansio-osuus ansiosidonnaisella oleville. Riippumatta siitä onko henkilöllä oikeutta ansio-osaan eli ansiosidonnaiseen. Liitto maksaa ansio-osasta jonkun 5% ja juuri sen takia YTK voi tarjota ansiosidonnaisen vain 120 eurolla vuoressa. Mikä muuten sekin on vielä verovähennyskeloinen summa, samoin liittojen kassojen suuremmat maksut.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #24

YTK voi tarjota ansiosidonnaisen vain 120 eurolla vuoressa.

Ja YKT puolesta palkat ym. neuvottelee EK Häkämies ja Vartiainen Kok.

Nämähän roikkuu siivellä keräten hyödyn SAK jäsenien maksuista,mitkä SAK ajaa kaikille palkansaajille.

Vahinko kyllä myös EK sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin korotukset.

Hallitus ja EK ei niitä ilmaiseksi anna,maksumiehenä ellei SAK niitä vaadi.

Vai YTK /EK on ajanut lapsilisät,äitiys,isyysrahat ja lomat? ym.edut.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #8

Eikös se ole parempi, että henkilö saa osan tuloistaan palkasta ja osan sosiaaliturvasta sen sijaan, että hän saisi kaiken sosiaaliturvasta eikä lainkaan palkkaa. Silloin nimittäin ne työt jäisivät tekemättä ja veroja pitäisi kerätä enemmän sen sosiaaliturvan maksamiseen.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #20

Hyvää on että työllisyys paranisi ehdotuksen kautta. Sitä tarvitaan ehdottomasti.

Huonoa on että se tapahtuu sääntelyn ja suunnitelmatalouden ehdoilla. Ihmiset ovat sosiaaliturvasta riippuvaisia, lisäansioiden verotus tulee olemaan mielipuolista ja kannustavuus puuttuu täysin. Toisin sanoen näköalat ovat lähes lohduttomat. Tässä käy kuten Sotessa. Ehdotus kaatuu poliittisiin ristiriitoihin.

Matalapalkka-ale ei ole terve markkinaehtoinen malli vaan ruokkii nykyistä byrokratiaa ja holhousta. Kannustavuus on yhtä suurta kuin Neuvostoliitossa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #26

Olet todennäköisesti oikeassa noiden haittojen kohdalta, koska ei uskalleta tehdä suuria muutoksia ja rakennetaan nykysysteemin päälle. Haitat ovat kuitenkin sidottuja toteutustapaan ja todennäköisesti ratkaistavissa. Kuten blogistikin totesi on ajatus hyvin lähellä perustuloa (tai miksi ikinä sitä kukin kutsuukin).

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #27

Ei muuten etujärjestöt ja puolueet ikinä löydä sopua. Ja kun meillä on vielä kekkostraumaa potevat sukupolvet vallassa, niin tästä arpomisesta ei tule ikinä loppua. Vallankäyttöä ja vastuuta pelkäävät ihmiset ovat ajaneet Suomen Euroopan surkeimpien talouksien joukkoon. Meiltä on viety parhaat palat jo aikaa sitten. Jos suomalaiset johtaisivat Venäjää, niin siellä olisi luonnonvarat lahjoitettu amerikkalaisille jo aikaa sitten ja maa velkaantunut konkurssikuntoon.

Jukka Laine

Sosialistit eivät saa markkinoita toimimaan. Työmarkkinoiden sääntely ja jäykkyydet eivät poistu pieniä palkkoja leikkaamalla. Jo pienikin lisäansio nostaa veroprogressiota.

Sosiaalituet, kuten asumistuki ovat tulonsiirtoa veronmaksajilta vuokranantajille. Kuka tälläisen idiotismin on keksinyt. Eräskin kansanedustaja kehuskeli harjoittavansa sosiaalista asuntovuokrausta. Ostaa halvan vuokramurjun, laittaa sinne deekun asumaan ja yhteiskunta maksaa vuokran ja hän tienaa. Parhaassa tapauksessa sossu vielä kunnostaa hänen asunnon kun deeku delaa (whatever ylimielisyyttä).

Virossa toimii asunto-ja työmarkkinat. Heillä ei ole ollut varaa rakentaa raskaita esteitä ja verottaa itseään hengiltä.

Talousviisaat riitelevät johtuuko investointilama köyhien palkoista vai rikkaiden palkoista. Jos rikkaiden palkkoja leikattaisiin syntyisi investointeja. No ainakin verorasite kevenisi. Miten sitten sosialismi ja suunnitelmatalous toimii avoimessa taloudessa.

Jos köyhän palkkaa leikataan, niin sitten tarvitaan lisää sosiaalisia tulonsiirtoja. Muuten rikas ei saa vuokraa ja myy vuokramurjun paniikissa, mistä seuraa hintojen leikkaus asuntomarkkinoilla, mikä suututtaa pankkilobbarit. Käsiin jää asunnot ja syntyy pankkikriisi.

Verotus on avainsana. Verohelvetistä on tullut itsensä räjäyttävä taloustuhoaja. Ei tule työvoimaa Suomeen ja eläkepommi räjähti. Kansa laitetaan töihin orjapalkoilla ja verotetaan hengiltä. Ei ole mahdollisuuksia Suomessa työllä elintasoa nostaa. Sitä saa mitä tilaa. AY-liike voitti sodan. Onnea.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
"Sosialistit eivät saa markkinoita toimimaan.

Siis porvarit ei saa enemmistönä -87 jälkeen .

Mikä ihme se on ? -92 Maasrichtin -sopimus voimaan 1.11-93
-94 EU ,kepu,kok.
Palkat alas.
Työttömistä pakkotöitä sosiaaliturvalla.Alkoi -94
Kiristettiin lisää-08-10-16

joulukuu-14 Sormeiltiin perustuslakia.Yhdenvertaisuuslaista poiketen työttömiä voidaan pakottaa töihin 0 eurolla,vastoin työehtosopimusten palkkoja.
Työmatka saa olla 3t edestakaisin ja työpaikka vaikka Inarissa.
Jos ei käy tukea leikataan 20%-40%.

Ghettossa asuminen ja hihamerkki puuttuu vielä irtisanotuilta,työttömiltä palkansaaja veronmaksajilta.

lähteet
EU asiakirjat/Stvm /lakivaliokun.asiakirja-10-14

Jukka Laine

Eteläranta ja Hakaniemi neuvottelivat kohta kymmenen vuotta miten finanssikriisistä selvitään ja lopulta laitettiin kansliapäälliköt sanomaan:-leikataan matalapalkkoja. Etujärjestöjen kasvot säilyivät ja valtio maksaa. Veroja kun vähän kiristetään niin saadaan maksuun kasvavat tulonsiirrot ja kansa töihin. Naurattaako vai itkettääkö.

Johannes Virolainen opasti Esko Ahoa aikanaan, kyllä EU huolehtii. Veroprofessori Kari Tikka totesi, tasaveroihin mennään. He aliarvioivat suomalaisen kolmikannan sitkeyden pahasti.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Monissa maissa joissa on matala veroaste otetaan vakuutuksia, maksetaan opinnoista maltaita ja lopputulema on, että saadakseen saman sos.turvan, koulutusen, terveydenhuollon kun Suomessa, palkasta lohkeaa suurempi osuus mitä suomalainen maksaa veroina. Oleellista ei ole kuinka paljon maksamme veroa vaan se mitä sillä maksamallamme verorahoilla saa vastineeksi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Okei, eli veronmaksajat maksavat työttömyyskorvaukset ja mitä niillä saadaan vastineeksi? Matalan tuottavuuden työn subventiolla tuota taakkaa voitaisiin hiukan keventää ja veronmaksajat saisivat esimerkiksi 10€ panostuksella 20€ lisää kotimaista tuotantoa - ja sitä aineellista hyvinvointia.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
eli veronmaksajat maksavat työttömyyskorvaukset

Kuten maksaa muunkin sosiaaliturvan Kelan ja Stvm kirstuun .

Perustuslaki /sosiaaliturva:
Valtion vastuulla on elanto tukena :
Työttömyyden,työkyvyttömyyden,vanhuuden aikana.

Kutenlapsen elannon takaaminen lapsilisillä,Lesken elannon leskeneläkkeellä,Takuueläkkeellä pientä eläkettä saavien elantoa.

Mikä tuossa on epäselvää? Turvata työttömän,perheen ja hänen lapsiensa elanto työttömyystukena?

(vai onko hän tuloton ja ilman työtä irtisanomisen jälkeen ?)

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Kansallinen tulorekisteri tulisi saada nopeasti käyttöön, se olisi yksi keino saada sovitettua tukia ja palkkoja yhteen. Pitäsi päästä siihen, että jokainen pienikin työ on mahdollista ottaa vastaan, eikä se automaattisesti johtaisi pitkään ajanjaksoon, jolloin rahaa ei tule mistään.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kansallinen tulorekisteri tulisi saada nopeasti käyttöön,

Normi sama joka tukeen kuin toimeentulotuessa on nyt.

Jo Sosiaalinentuki kertoo mikä kohderyhmän pitäisi olla. Tuloton ja köyhä.

Ei miljonääri jolle menee tuet kaikki mihin hän on oikeutettu ,varallisuudesta riippumatta.
-Mutta jotka on tulottomilta työttömiltä leikattu pois jo -94.
Kotihoidontuki,lapsilisät,elatusmaksut,lapsiperheen muut tuet. Kepu,kok,Krst,Rkp -94
On yhä pois toimeentulotuesta.
-Lasketaan tuloksi myös asumistuki ja vähennetään työmarkkina ja toimeentulotuesta.Käteen yhdelle 480,20e/kk.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

P.R:" että jokainen pienikin työ on mahdollista ottaa vastaan, eikä se automaattisesti johtaisi pitkään ajanjaksoon, jolloin rahaa ei tule mistään."

Tähän nyt voin laittaa esimerkiksi itseni, koska siitä jotain tiedän ja tilanteesta selvä käsitys. Olin reilut puoli vuotta palkkatuetussa osa-aikaisessa työssä..potkut kesäkuun 3s pv. Kelalta sain 300 euroa heinäkuun puolen välin jälkeen..omasta liitosta en ole saanut vielä latiakaan. Neuvottelevat Kelan kanssa paljonko olen saanut liikaa ja paljonko tuosta kolmesta sadasta pitää periä takaisin.
Tämä nyt siis vaan esimerkkinä näistä pitkähköistä ajanjaksoista ja siitä, että systeemi ei oikein toimi kunnolla.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Mielenkiintoinen kirjoitus! Teimme siitä jutun Uuden Suomen uutispuolelle:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/202074-sdp-lainen-...

t. Linda / US

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Tuohon on selvä vastaus. Valtio ja kunnat on irtisanonut tuhansia jo -08 lähtien .

Mikä nokkelempaa palkata ammattitaitoiset takaisin sosiaaliturvalla .
Ei lomia,ei ikälisiä,ei vakinaista työsuhdetta.
Sama pätee yksityisellä puolella . Ammatinkirjo on laaja.Joka alalta löytyy ammattitoinen työmarkkinatuella,veronmaksajien piikkiin .

Ennenkuin huomataankaan tekee kohta 85% työtä edm.tavalla.
Tuoko se veroja kirstuun?
-Tuo "palkkojen" verran.Muu sosiaaliturva ajetaan alas.
A LA USA ,terveyspalvelut,eläkkeet,koulu maksat itse.Ne keillä on varaa siihen.

Miksiköhän Vanhasen II tilasi USA konsulttifirman McKinsey tekemään -07-11 hallitusohjelmat?
1.Työttömyysturvan kiristäminen
2.hankkimaan oman eläkevakuutuksen ym...
2010 muistio.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

JK. Jollei joku vielä ole huomannut Kelan sosiaaliturvan purkuu on jo aloitettu.
Omavastuuosuutta lisätty pikkuhiljaa aina enemmän.Hintoja nostettu -92 lähtien. Nyt poistuu Kelakorvauksia terveydenhoidoista.
Miksi maksetaan yhä EU korkeipia veroja ?

Käyttäjän LeoCarena kuva
Leo Carena

Valtteri Aaltonen kirjoittaa: "Palkan ja sosiaaliturvan yhdistämisen sijaan olisi varsinaisesti osuvampaa puhua palkan ja yhteiskunnan tuen yhdistämisestä, koska ei ole suurtakaan merkitystä sillä maksetaanko tuki työntekijälle palkan päälle, vai työnantajalle käytettäväsi palkan maksamiseen."

Huom! TE-keskuksen myöntämä palkkatuki maksetaan ainoastaan työnantajalle. Saatu palkkatuki vähentää suoraan työnantajan henkilöstökuluja ja vaikuttaa siis yrityksen verotettavaan tulokseen parantavasti.
Kelan suoraan saajalle (työntekijälle) maksamat etuudet sen sijaan ovat veronalaisia.

Ei ole "suurtakaan merkitystä" sillä maksetaanko tuki työntekijälle palkan päälle (ei mahdollista!), vai työnantajalle käytettäväksi palkan maksamiseen?

Voisiko Aaltonen hieman täsmentää tältä osin hänen kirjoitustaan?

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Kiitos kommentista. Tarkoitin tuossa kohti puhua yleisesti eri mahdollisuuksista tukea työntekijän palkkaamista enemmin kuin nimenomaan nykymuotoisesta palkkatuesta.

Palkkatuki maksetaan työnantajalle. Vastaavasti esim. asumistuki maksetaan suoraan henkilölle itselleen. Verokohtelu toki on sen seurauksena erilainen.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Paljon tämänkin blogin yhteydessä todetaan, että on töitä joista ei voida maksaa tes:n mukaista palkkaa. Voisiko joku antaa esimerkin työstä jonka tuottavuus on niin heikkoa ettei ole mahdollista maksaa tes:n mukaista minimipalkkaa, kiinnostaa kovin.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Marja-Liisa Kalkela tuolla kommentissa 23 esittelee jonkinlaista hevostilan yleismies jantusta. Eiköhän tuo käy esimerkkinä siitä, että on olemassa työtehtäviä, joihin ei kannata "täydellä" palkalla ketään ottaa, mutta vähän alhaisemmalla voisi hyvinkin.

Noin laajemmin ajatellen voi miettiä erilaisia paikkoja, joissa suomalaiset ovat tottuneet tekemään asian itse, siinä missä monessa muussa maassa asiat hoitaa palkattu henkilökunta. Vaikka niinkin yksinkertainen asia kuin hotellin aamiaistarjoilu, jossa Suomessa pari ylityöllistettyä juoksee kilpaa puolivalmisteita syöttökaukaloihin, siinä missä monessa muussa maassa löytyy armeijan verran kokkia, tarjoilijaa, blokkaria jne. jne.

Yleisemmin Suomessa on aika onnistuneesti onnistuttu pääsemään eroon avustavasta työvoimasta.

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi

"avustavasta työvoimasta"

Palvelusväestä?
Jos kerran osan saavat toimeentulotukena täydentääkseen olemattomia saataviaan, niin tarjoudun palkkaamaan vaikeasti työllistettäviä ihmisiä kantamaan minua kantotuolissa pitkin katuja jos siihen suuntaan mennään. Jotkut laiskat tosin siitäkin hommasta kieltäytynevät...

Rapakon takana käyttävät halpoja meksikolaisia tytsyjä hoitamaan taloutta pölyhuiskalla ja varakkaat leidit palkkaavat vielä lihaksikkaita allaspoikia tyydyttämään emännän likaiset tarpeet uima-altaalla. Altaatkin kaipaavat puhdistusta nääs. Unohtamattakaan värillisiä lastenhoitajia.

Useasti lomaillessani esimerkiksi Thaimaassa olen saanut esim hotellin ravintolassa palvelua useammaltakin tarjoilijalta. Yksi kaataa kahvin, toisen tuodessa leivät, sekä salaatin ja kolmas tuo itse ruoan. Tietenkin lähistöllä kokki joka pelkästään paistaa erilaisia haluamanlaisiasi omeletteja. Keittiöväki toki vielä lisäksi. Ja näitä tarjoilijoita voi olla kymmeniä seisoskelemassa seinän vierustalla. Tarjoilijoilla ei välttämättä ansiot ole riittäviä joten joutunevat huoraamaan kadulla täydentääkseen palkkaansa jolleivät tippejä onnistu saamaan. Palveluammatti sekin silti...

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #36

""avustavasta työvoimasta"

Palvelusväestä?"

No ensimmäisenä tulee mieleen kliseinen esimerkki lautapoika, jonka tarkoitus on kait aikanaan ollut vapauttaa kirvesmies tekemään niitä töitä, joissa hänen erityisosaamisensa on.

"Jos kerran osan saavat toimeentulotukena täydentääkseen olemattomia saataviaan, niin tarjoudun palkkaamaan vaikeasti työllistettäviä ihmisiä kantamaan minua kantotuolissa pitkin katuja jos siihen suuntaan mennään."

Olettaen että sinä ja potentiaalinen kantaja saatte vapaasti neuvotella korvauksen suuruudesta, niin minun puolestani antaa palaa vaan. Voipi olla että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, vaikkei siinä olisikaan ammattiliitto kertomassa mihin hintaan sitä kantotuolia saa kantaa.

"Tarjoilijoilla ei välttämättä ansiot ole riittäviä joten joutunevat huoraamaan kadulla täydentääkseen palkkaansa jolleivät tippejä onnistu saamaan. Palveluammatti sekin silti..."

Ottaen huomioon, että suomalaisessa tapauksessa on olemassa sosiaaliturva, on aika hankala keksiä mikä tämän argumentin pointti on. Palveluala on huoraamista?

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Tällaista työtä löytynee erityisesti palvelualalta. Asiakaspalvelutehtävistä, hoiva- ja hyvinvointipalveluista jne. Suomi on pitkälle itsepalveluyhteiskunta. Henkilökohtaista palvelua toivovat, esim. ikääntyneet, eivät usein ole kykeneviä tai halukkaita maksamaan siitä niin paljon, että sitä kannattaisi tarjota. Tämän kaltaisissa tilanteissa mahdollisuus uusien työpaikkojen luomiseen on ilmeinen.

Kolmannella sektorilla on paljon sellaista työtä, jota teetettäisiin mielellään, mutta josta ei ole varaa maksaa. Palkkatuella onkin onnistuttu työllistämään ihmisiä järjestöjen palvelukseen. Esim. nuorisotyötä tekevät järjestöt, urheiluseurat ym. voisivat tarjota nykyistä enemmän työpaikkoja.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Tässä kalskahtaa se, että mainitsemiesi hoiva- ja hyvinvointipalveluista tulisi huolehtia yhteiskunnan. Jos tukea käyttäisi kitsas mutta sikarikas omiin henkilökohtaisiin palveluksiinsa, eikö tuki valuisi väärään osoitteeseen? Eikö pitäisi jotenkin varmistaa, että maksukykyiset (yksityiset henkilöt tai yritykset) eivät käyttäisi täten tuettua työvoimaa? Tulisiko kaikki "matalan tuottavuuden työt" tuetuiksi? Miten se tuottavuus lasketaan? Jos firma Oy jakaa osinkoja, eikö sen "matalan tuottavuuden" apuhenkilökin ole kortensa kekoon kantanut? Pitäisikö osinkoja jakavilta kieltää tällaisen työvoiman käyttö?

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #40

Lähdet oletetusta intressien vastakkainasettelusta, mikä johtaa minusta koko näkökulman vähän harhaan. Siinä, että yritykset hyötyisivät ei ole mitään ongelmaa niin kauan kuin myös työntekijät ja yhteiskunta hyötyisivät. Kokonaistuotannon kasvaminen nimenomaan mahdollistaa tilanteet, jossa kaikki osapuolet voivat saada jotakin. Ja jos esim. kuluttajille tulisi tarjolle uusia palveluita, myös kuluttajat hyötyisivät. En myöskään näen ongelmaa siinä, että osa kuluttajista varmaan olisi myös varakkaita. Kun ei heidän hyötynsä tässä olisi pois esim. työntekijältä.

Hoivapalvelut olivat esimerkki alasta, jolla luultavasti lisää työtä olisi saatavissa, mutta yhtälailla kyse voi olla mistä tahansa muusta työstä, josta asiakkaat ovat keskimäärin valmiit maksamaan jotain, mutta ei niin paljon, että sitä kannattaisi nykyisin teettää.

Samalla tietenkin on sanottava, että käytännössä on varmasti ongelmakohtia työn tukemisen kohdentamisessa. Erilaisia malleja on perustulosta negatiiviseen tuloveroon ja palkkatukiin. Jokaisessa on vahvuutensa ja heikkoutensa. Toimivia malleja kannattaa kuitenkin pyrkiä kehittämään, koska niillä voi olla paljon saavutettavissa.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #43

Minusta tulonsiirrot varakkaiden suuntaan ovat ongelma. Jos varakkaan henkilön / kannattavan yrityksen yhteiskunnan tuella palkkaama kengänkiillottaja ei häviäisikään tässä diilissä, se johtuisi ainoastaan siitä, että systeemi sallii sen. Näissä ehdotelmissa jopa kannustaisi siihen.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #46

Tulonsiirrot varakkaiden suuntaan? Jos varakas henkilö ostaa palvelun, esim korjauttaa kenkänsä uusien ostamisen sijaan (kenkien kiillottaminen on huono esimerkki, koska se on niin matalan tuottavuuden työtä, että sellaisen tukemiseen tuskin kannattaa pyrkiä), niin raha kyllä liikuu siinä varakkaalta palvelun suorittajan suuntaan. Mutta toki varakas ostaja arvostaa palvelun se hintaa arvokkaammaksi, jolloin siis hänkin saa siinä mielessä hyötyä.

Mutta ei kai voi olla tärkeämpää, että "porvari" ei saisi hyötyä, kuin että "duunari" saisi hyötyä?

Valitettevasti kyllä tällainen asenne ei suomalaisessa työmarkkinatoiminnassakaan ole ihan tavaton (olen työntekijäpuolen neuvottelijana usein kohdannut vastaavaa asennetta ainakin työnantajapuolelta). Kaikki saatetaan nähdä nollasummapelinä, jolloin ensisijaisena keinona oman puolen edun edistämiseen nähdään sellaiset, jotka ovat suoraan toiselta puolelta pois. Tällöin jää kokonaan sivuun sellaisten ratkaisujen etsiminen, jolla kokonaiskakkua voitaisiin ehkä myös kasvattaa sen uudelleensiivuttamisen sijaan.

Sen mukaan mitä olen ruotsin puolella työntekijäliittojen näkymyksiä kuullut, niin heillä tällainen kyräily on paljon vähäisempää ja työmarkkinaosapuolten välillä esiintyy paljon enemmän luottamusta. Se lienee yksi syy, miksi vetävät tällä hetkellä paremmin.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #48

Edunvalvojat päättävät itse omista asioistaan on johtanut siihen että enemmistö häviää päätöksissä. Lisäämällä samaa lääkettä vaiva ei parane vaan vauhtisokeus vain kasvaa. Ei ollut Sipilän hallituksestakaan vastusta kolmikannalle. Sipilä menetti järkensä ja totesi talouden näyttävän hyvälle.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #48

Maksukykyisen olisi maksettava palvelusta se hinta, jolla palvelun tarjoaja suostuu sen tekemään. Jos maksukykyisen ostovoimaa tuetaan maksamalla osa palvelun tarjoajan palkasta yhteisistä varoista, on tämä aivan ilmiselvä tulonsiirto varakkaiden / maksukykyisten suuntaan.

(Kyse ei ole kyräilystä vaan silkasta oikeudenmukaisuudesta)

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #50

Työn "oikeasta" markkinahinnasta puhuvat yleensä lähinnä talousliberaalit. Se on kuitenkin pohjimmiltaan väärä käsitys. Työllä ei ole mitään itsestäänselvää "oikeaa" markkinahintaa, vaan työn hintaan vaikuttavat aina valtavasti yhteiskunnan tuet, verotus, työtä koskeva lainsäädäntö yms. Esim. progressiivinen verotus on yhteiskunnan tukea korkean tuottavuuden töiltä matalan tuottavuuden töille. Samoin työntekijää suojaava säännöstö (lainsäädäntö, työehtosopimukset) on tukea vahvan työmarkkina-aseman omaavilta heikomman työmarkkina-aseman omaaville jne. Nuo mainitut ovat erittäin kannatettavia asioita, mutta samalla on syytä ymmärtää niiden vaikutus. Se hinta, jolla "palvelun tarjoaja suostuu tekemään" on tälläkin hetkellä asetettu yhteiskunnan säännöillä, tuilla ja kustannuksilla, eikä se ole yhtään sen "oikeampi" kuin se olisi, jos tukijärjestelmä olisi toisenlainen, esim. perustulo.

Sitä hintaa millä "palvelun tarjoaja suostuu" tekemään on hyvinvointivaltiorakenteilla nostettu huomattavasti tarkoituksena tasata hyvinvointia, mikä on hyvä. Sen kääntöpuolena on joidenkin töiden tekemättä jääminen. Jos siis löydettäisiin keinoja, jotka takaisivat työntekijöille nykyistä paremman tulotason samalla tuoden lisää työtä yhteiskuntaan, se olisi minusta kummallista torpata sen vuoksi, että myös "rikkaat hyötyisivät" saamalla työtä alle "oikean" hinnan. Koska sellaista kuin "oikea" työn hinta ei ole olemassakaan.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #51

Tunnistan talousliberaalin vivahteen tekstissäni, mutta en aja sitä. Olen täysin samaa mieltä moninaisista vaikutuksista, mutta mielestäni asiaa lähdetään korjaamaan väärästä päästä.

Työn tuottavuutta (tai tuottamattomuutta) tulisi oppia mittaamaan reilusti. Jos firma tuottaa voittoa osakkakkailleen, sen "tuottamatonkin" työntekijä tuottaa osansa. Palkkatukea (tai muuta vastaavaa) tulisi ottaa tuotoksesta, eli esimerkiksi osingoista.

Vaikka täällä on heitetty esimerkki hevostilan yleismiesjantusesta, mun on hyvin vaikea hahmottaa mitä sellainen tekemätön ja tuottamaton työ on, mikä kuitenkin kannattaisi tehdä. Ilman muuta on hyvä, jos tulotaso pienituloisilla kohenee, mutta onko se tekemätön ja tuottamaton työ järkevää ja mielekästä (tulee mieleen vanha kunnon kuopan kaivaminen ja täyttäminen).

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #55

"Jos firma tuottaa voittoa osakkakkailleen, sen "tuottamatonkin" työntekijä tuottaa osansa."

Olet tässä ehkä vähän käsittänyt väärin mitä olen tarkoittanut. Jos johonkin tehtävään on palkattu työntekijä, niin oletusarvoisesti tuo työ on silloin kannattavaa. Kaiken työn tuottavuus on suhteellista ja sinänsä vähätuottoiselta ulospäin näyttävä työ voi jollekin firmalle olla hyvin tarpeellista tai välttämätöntä. Sen sijaan tarkoittamani matalatuottoinen työ on nimenomaan sellaista, jota ei nyt tehdä. Se on työtä, jonka arvo teettäjälle on matalampi kuin se palkka, joka pitäisi vähintään maksaa, jotta saataisiin työntekijä. Siellä firmassa tai muussa työnantajassa ei siis ole tällä hetkellä ketään tekemässä sitä.

Muuttamalla palkkaamisen kannustimia, voitaisiin päästä tilanteeseen, jossa osa nykyisin työnantjalle kannattamattomasta työstä voisikin tulla kannattavaksi ja tällöin sinne firmaan ehkä palkattaisiin ihmisiä tuohonkin työhön.

Ja kuopan kaivaminen ja täyttäminen ei myöskän tule kyseeseen, koska kyse ei ole julkisesta velvoitetyöstä. Vaan työstä, jolle on tarve ja jota joku valmis teettämään, mutta ei vain siihen hintaan, mitä se nykyisellään kokonaisuudessaan maksaa.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #51

Lisäksi tämä palkkojen tukeminen muistuttaa asumistuen tuomia ongelmia: tuki ei autakaan asukkaita, vaan korottaa vuokria ja valuu vuokranantajien taskuun.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #48

Aamen. Kaupankäynti on erinomainen esimerkki siitä että tulokseen päästään jos molemmat osapuolet kokevat voittavansa. Ja tuskin kaupankäynti olisi selvinnyt tuhansia ja tuhansia vuosia jos se olisi jotenkin epäonnistunut systeemi.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #53

Kauppa onkin epäonnistunut vasta hiljan, kun se on siirtynyt reaalista finanssimarkkinoille.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Olisi kovin, kovin mukavaa tietää mitä tapahtuisi jos tuolle hevostilan yleismiehelle maksettaisiin tes:n mukainen korvaus, olisiko konkurssi edessä vai omistajan tilipussin laiheneminen vai mikä. Esimerkki elävästä elämästä,v.-85 poimimme herneitä kesäpaikamme viereisestä pellosta, kilosta herneitä maksettiin 3 markkaa, (n. 50 cent) viime kesänä kysyin paikalliselta viljelijältä mitä ulkomaalaisille poimijoille hernekilosta maksetaan "yksi euro (n.6 mk) aluksi, herneiden lihottua hinta putoaa" oli vastaus ja vielä ihmetellään miksi suomalaisia poimijoita pelloilla ei näy.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Olisi kovin, kovin mukavaa tietää mitä tapahtuisi jos tuolle hevostilan yleismiehelle maksettaisiin tes:n mukainen korvaus, olisiko konkurssi edessä vai omistajan tilipussin laiheneminen vai mikä."

Ihan noin mielenkiinnosta, mitkä ovat ne syyt, joiden perusteella työnantajat palkkaavat työntekijöitä? Onko Granlundin mielestä kenties jotenkin loogista odottaa että työntekijän palkkaaminen johtaa työnantajan tilipussin laihenemiseen, vai olisiko palkkaamisen jonkinlainen raja siinä, että työntekijän pitää tuottaa hyötyä ainakin oman palkkansa verran?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Taitaa olla parempi mennä suoraan Neuvostoliiton malliin, valtio on maksavinaan palkat ja kansalaiset on tekevinään töitä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kapitalismin hautajaiset. Ei minulla muuta.

Käyttäjän JukkaLampinen1 kuva
Jukka Lampinen

Palkka ja sosiaaliturva on jo yhdistetty, pääkaupunkiseudulla varmaan jo 100000:nen pienipalkaisen työnteon mahdollistaa joko sosiaalituki tai asuntotuki.
Asiassa ei ole mitään uutta, se on jo todellisuutta.

Uutta sensijaan on huomata etä palkkatuki, on myös tavallaan sosiaalitukea.
Erona on vain se, että palkkatuki, mahdollistaa kohtuu palkan jolla työntekijä elää.
Elikkä TES sopimusten mukaisen palkan.
Kun taas palkan ja sosiaalituen yhdistelmän tulos, on vain toimeentulon ajaraja.
Pakkotyön teettämin sosiaalituella, on nöyryyttävää sanoisin että fasismia.

Palkkatuen lisääminen ja kehittäminen, vähentää nöyryyttävää sossutuki elämää.
Sen lisäksi palkkatuki, voidaan kohdistaa tarkasti halpavienti yrityksiin.
Joka lisää työpaikkoja ja vientiä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Palkkatuen tehokkuudesta voi olla montaa mieltä. Se on sidottu tiettyyn työhön, tehtävään ja yritykseen. Vaikka naapuriyritys olisi 10% tehokkaampi ja voisi maksaa 5% parempaa palkkaa, se häviää kilpailun koska huonompi yritys voi tuen ansiosta kuitenkin maksaa enemmän. Tehokkaampaa on tukea tekijää joka voi vaihtaa työpaikkaa ja luopua tukien nöyryyttävyydestä.

Käyttäjän JukkaLampinen1 kuva
Jukka Lampinen

Halpavienti yrityksiä ei taida olla ruuhkaksi asti, onko niitä ollenkaan.
Kohdistetussa tuessa tilanteen hallinta ei lienee ongelma, itseasiassa tukea voidaan tasapuolisesti antaa kaikille vientiyrityksille.
Jos pyritään luomaan vaikkapa 50000 työpaikkaa, niin kohteita pikemminkin on vaikea löytää.
Lähiö ravintola ei ole oikea kohde palkkatukeen, eihän.
Palkkatuen sääntöjä, täytyy tietenkin muokata, nykyisellään ne ei sovellu tähän tehtävään.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #58

Jokaisella yrityksellä on potentiaalia myydä enemmän jos se voi laskea hintojaan. Hinta on tarjouskilpailuissa aivan keskeinen kriteeri. Ja tarjouskilpailuja on niin paljon, että pienikin muutos hinnoissa johtaa väistämättä tilastollisesti makrotasolla useampiin voitettuihin (tai hävittyihin) kilpailuihin.

Käyttäjän JukkaLampinen1 kuva
Jukka Lampinen Vastaus kommenttiin #60

Puhut edelleen yrityksistä yleensä, vaikka tarkoitus on keskittyä vain pieneen osaan yrityksistä, elikkä halpatuotteita vieviin yrityksiin.
Tällä sektorilla, suomalaiset ei maailmalla kilpaile toistensa kanssa.
Alahan on melkein kuollut Suomesta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Miksi ei haluta myöntää suoraan että kyseessä on sisäinen devalvaatio, palkkoja on laskettava yleisesti 20%-30% jotta vienti lähtisi vetämään. Toinen vaihtoehto olisi ottaa oma valuutta käyttöön ja tehdä ulkoinen devalvaatio, tämä vaatisi luonnollisessti oman valuutan ja itsenäisen rahapolitiikan. Liittovaltiota ja yhteistä verotusta ei kuitenkaan ole tulossa eli euro ei tule toimimaan jatkossakaan.

Käyttäjän ToukoKivi1 kuva
Touko Kivi

30% on liioittelua, mutta hyvin vaikeahan tämä nykyinen tilanne on. Inflaatio on lähellä nollaa.

Käyttäjän JukkaLampinen1 kuva
Jukka Lampinen

Palkat tarkoittaa tietenkin kaikkia palkansaajia, pääjohtajia, ministereitä siivoojia laidasta laitaan.
Ministerit hallituksessa ei tähän suostu, eikä yksikään pääjohtaja.
Siksi palkkoja ei lasketa.
Palkan laskun torppaa, ehdottajat itse.

Toimituksen poiminnat