*

Valtteri Aaltonen

Pääministerin kehitysyhtiöstä ja valtion omistajaohjauksesta

Eduskunta vetäisi joulutauon lähestyessä kovan loppukirin. Yksi joulun alla hyväksytty lakiesitys oli hallituksen esitys 233/2016 muutoksiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettuun lakiin.

Lainmuutos ei aiheuttanut mediassa kovin isoja otsikoita. Silti se on periaatteellisesti merkittävä. Tällä valtionyhtiöiden omistajaohjausta koskevalla lakimuutoksella toteutetaan Sipilän hallituksen suunnitelmia valtion omistajaohjauksen uudesta organisoinnista. Muutosten ytimessä on pääministeri Sipilän (joka on pääministerin tehtävän lisäksi myös nykyisen hallituksen omistajaohjausministeri) lanseeraama suunnitelma uudesta valtion sijoitusyhtiöstä, Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:stä.

Kehitysyhtiön salkkuun on siirretty ja tarkoitus siirtää osa valtion nykyisistä yhtiöomistuksista. Lakiesityksen perusteluiden mukaan yhtiö ”kehittäisi salkkuunsa sijoitettuja valtion omistuksia, voisi myydä niitä ja voisi sijoittaa myynneistä tai osinkoina saatuja varoja uudelleen”.

Valtion yhtiöomistukset on nykyään pääasiassa keskitetty valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston alaisuuteen. Omistajaohjausosaston alla toimii myös valtion sijoitusyhtiö Solidium, jonka tehtävä on hoitaa sen salkkuun osoitettuja valtion vähemmistöomistuksia pörssiyhtiöissä.  Solidiumin salkkuyhtiöt ovat siis vain välillisesti omistajaohjauksen alla, ja niissä valtion omistajavallan käyttämisestä huolehtii Solidium ja sen johto. Näin niitä on etäytetty välittömästä poliittisesta vallankäytöstä.

Vake Oy on myös perustettu omistajaohjausosaston alaisuuteen ja muistuttaa ensi katsomalta rakenteena Solidiumia. Sekin muuttaa salkussaan olevien yhtiöiden omistuksen valtion näkökulmasta välilliseksi. Eduskunnan hyväksymään lakiesitykseen sisältyy kuitenkin erityinen poikkeus, joka tekee Vakesta täysin Solidiumista poikkeavan rakenteen. Lakimuutoksen mukaan nimittäin Vaken salkkuyhtiöiden omistajaohjausta koskeva päätösvalta säilyy sittenkin omistajaohjausosastolla, omistajaohjauksesta vastaavalla ministerillä ja tiettyjä isompia asioita koskien valtioneuvoston yleisistunnolla. Itse kehitysyhtiöstä tuleekin siis vain hyvin näennäinen väliporras, jolle ei ilmeisesti ole tulossa edes merkityksellisiä resursseja, kuten omaa analyysiosaamista.

Tästä seuraa luonnollisesti kysymys: Mihin ihmeeseen koko Vake Oy:tä tarvitaan? Miksi tarvitaan yksi ylimääräinen väliporras, jos kerran kaikki todellinen päätösvalta omistuksia koskien pysyy siellä missä se on nytkin ja Vaken ja sen tulevan johdon rooli on lähinnä muodollinen?

Vastaus tähän löytyy eduskunnan budjettivallasta. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksen alla olevat yhtiöt ovat valtion omaisuutta, jonka käytöstä päättää eduskunta. Jos niitä myydään tai niistä tulee osinkotuottoja, nämä varat tilitetään valtiovarainministeriölle ja niiden käytöstä päättää eduskunta valtion talousarviossa.  Sen sijaan Vaken alla olevat yhtiöt ovat kehitysyhtiön itsensä omaisuutta. Niiden myyntituotot ja osingot jäävät Vakeen, ellei niitä erikseen päätetä yhtiöstä ottaa ulos.

Kun vielä katsotaan mitä yhtiöitä ja yhtiöosuuksia Vakeen ollaan siirtämässä, on johtopäätös selvä. Ne yhtiöosuudet, joita kehitysyhtiöön siirretään, siirretään myymistä varten. Kaikki ovat sellaisia omistuksia, joihin on eduskunnalta saatu myyntivaltuus (pl. 16,7 % Nesteestä ja 16,7 % Vaposta, joihin hallitus on ilmoittanut hakevansa myyntivaltuudet piakkoin). Niistä yhtiöistä, joihin on vain osittainen myyntivaltuus, siirretään Vakeen vain se osuus, joka voidaan myydä. Yksikään kehitysyhtiön salkkuun siirrettävistä omistuksista ei ole sellainen, jonka kehittämiseen valtiolla olisi merkittävää intressiä. Ja milläpä ”kehitysyhtiö” edes kehittäisi, kun salkkuyhtiöiden omistajaohjaus ja analyysitoiminta säilyy kuitenkin omistajaohjausosastolla.

Kun siis Vakeen siirretään selkeästi likvidoitavaksi tarkoitettua omaisuutta, ja sen varojen sijoittamisesta päättää pääministeri ja valtioneuvosto, on tätä kautta luotu pääministerille oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan. Alkuvaiheessa tämän budjetin koko on 2,4 miljardia. Ei siis ihan kahvirahoja.

Tärkein valtion yhtiöomaisuuden myymiseen liittyvä kysymys on, mihin rahat käytetään? Olen ollut ja olen edelleen vakaasti sitä mieltä, että valtion tuottavan omaisuuden myyminen käyttörahan saamiseksi valtion budjettiin on ainakin nykyisellä korkotasolla huono idea jopa huonojen ideoiden surullisella mittapuulla. Sen sijaan mahdollisuus myydä joustavasti valtion vanhoja yhtiöosuuksia ja sijoittaa näitä varoja uusiin yhtiöomistuksiin esimerkiksi kasvualoja tukien voi hyvinkin olla perusteltua. Tällainen älykäs ja kasvua tukeva valtion sijoitustoiminta voi myös perustella varallisuuden siirtämisen budjetin ulkopuolelle uudelleensijoittamisen nopeuden ja joustavuuden lisäämiseksi.

Kehitysyhtiön idea ei siis suinkaan välttämättä ole susi. Fiksusti käytettynä se voi olla perusteltu rakenne. Julkisilla investoinneilla voidaan elinkeinopolitiikassa saada hyvää aikaan, kun tuetaan uuden luomista siellä, missä yksityinen pääoma ei toimi täydellä teholla. Jos kehitysyhtiö pääministerin ohjauksessa toimii näin, se voi hyvinkin puolustaa paikkansa elinkeinopolitiikan työkaluna.

Toisaalta mallissa on ilmeiset riskinsä. Sipilä selkeästi haluaa päästä toteuttamaan kärkihankkeitaan eduskunnasta riippumatta. Kun varojen käytön ulkopuolinen kontrolli on heikkoa, on myös vaara, että pääministerillä on paineita käyttää budjettiaan valtion kannalta parhaiden sijoitusten sijasta esimerkiksi puoluepoliittisesti innostavimpiin hankkeisiin. En haluaisi nähdä valtion hyvää omaisuutta myytävän sen vuoksi, että saadaan rahoitusta uusiin Talvivaaroihin tai maatalouden tuki-investointeihin. Kehitysyhtiöön kohdistuvia epäluuloja ei ainakaan helpota se, että Sipilä on ollut hyvin vaitonainen ja ympäripyöreä suunnitelmistaan sen suhteen. Edes asiaa koskevaa lakiesitystä kirjoittaneet virkamiehet eivät ole ilmeisesti kunnolla tienneet mihin kehitysyhtiötä tarvitaan ja mitä se konkreettisesti tulee tekemään. Tämä seurauksena varsinkin lakiesityksen ensimmäinen versio oli hyvin epäinformatiivinen ja lainsäädännön arviointineuvosto haukkui sen pystyyn.

Olisi siis tärkeää saada jonkinlaisia takeita siitä, että pääministeri ja valtioneuvosto käyttävät eduskunnan budjettivallan ulkopuolella siirrettyä varallisuutta fiksusti. Kehitysyhtiö on parlamentarismin kannalta sen verran harvinainen rakenne, että yhtiön toiminnalta on vaadittava suurinta mahdollista läpinäkyvyyttä niin eduskunnan kuin kansalaisten suuntaan. Erityisesti journalistisen median tärkeäksi tehtäväksi jääkin vahtia miten kehitysyhtiön omistukset kehittyvät ja mihin sen kautta veronmaksajien varoja sijoitetaan. Siksi on vahinko, että asia nyt meni tiedotusvälineissä niin pienellä huomiolla.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Tässä saattaa olla jälleen kerran esimerkki huonosti valmistellusta lainsäädännöstä, jonka Eduskunta kumileimasimena (hallituspuolueiden edustajat) on hyväksynyt.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Kalevi. En usko että kyse on heikosta valmistelusta.

Uskon pikemminkin, että tämä on tietoisesti tarkoitushakuista hallinnollista kehittämistä , missä liikenteellä ja liikenneinfran kehittämisillä -siinä minne infran kehittämisvaroja suunnataan tulevaisuudessa- on hyvinkin ratkaiseva osa.

Ja se ratkaiseva osa on, että Suomi on vuonna 2012 tehnyt liikennepoliittisen selonteon, mikä eroaa Eu liikennestrategian tavoitteista.

Ja noudattaa sitä yhä .

Hallitus on panostanut vuodesta 2011 alkaen satoja miljoonia EU tavoitteiden ja sopimusten vastaisesti -ei kestävän kehityksen mukaisesti -vaan panostamalla tietoisesti maantieliikenteen kehittämiseen sen sijaa että olisi tehnyt EU liikennestrategian mukaisia liikenteen kestävän kehityksen suunnitelmia, joilla olisi voinut anoa TEN_T varoja (joilla toteutetaan EU liikennestrategian mukaista politiikkaa) ja Suomi on tästä syystä saanut esim . vain noin 1/14 osa tukivaroja , siitä mitä Ruotsi.

Samalla kun Ruotsi on voinut nostaa World Bank LPI tasoaan(logstiikan kilpailu kykyään ) , Suomi on pudonnut vv 2012-2016 maailman kolmanneksi parhaan logistiikka järjestelmän maasta sijalle 15.

Ja uuden innovatiivisen vesiliikenne strategian , toimijoiden puutteen valtion sisävesi panostusten puutteen, sen osaajien koulutuksen puutteesta johtuen meille Suomeen on sovittu tulevaksi v 2018, jo kehitysmaatasoisesti noin 150 keski euroopan sisävesiasiantuntijaa hoitamaan maamme hyvästä sijainnista johtuvaa sisävesi transit - liikennettä itään. Ja viemään tulokset myös keski eurooppaan.

Edelleen hallitus , välttääkseen muutosta, jolla palautettaisiin liikennepoliittinen linja EU -Maailman ilmaostopoliittiselle linjalle , tekee, runnooo ja pitää liikennepoliitiikkaa median ja suuren yleisön suurta mielenkiintoa ja suuria otsikkoja herättävissä aiheissa ja saa sen suojassa touhuta ja voi mm tehdyillä liikkeellä jättää todelliset liikenteen tarvitsevat muutokset tekemättä nyt kun liikenneväylät siirretään yhtiölle jota hallinnoi pääministeri eduskunnan sijaan.

Ja siten hän ja hänen puolueensa (+ edellistten hallitusten sopimat ) maantie liikenne lobbareitten kanssa sovitut toimet ja poliittisesti valitut budjettipainotukset voimassa.

Nyt perustettava valtion liikenneinfran omistava yritys voi pitää valitun linjan ja sitten joskus jos joku kysyy eduskunnassa , voi perustella edelleen tarvittavien investointien pitämistä EU tavoitteiden (kestävä kehitys ja ilmasto) ulkopuolella, yhtiön ja valtion kanssa sovittujen liikennemäärä yms….sääntöjen noudattamisilla ja pitää yllä edelleen ei-kestävän kehityksen mukaisen maantiekuljetusten suosimista ja kehittämistä esim. raide ja sisävesiliikenteen kustannuksella.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jos jotain yritysmaailmasta on opittu hallituksessa, niin se on hankalien asioiden ajoitus juuri ennen lomia/juhlapyhiä, niin kohu jää vähemmälle.

Tämä asia uutisoitiin 23.12. aatonaattona ja on jäänyt todella vähälle huomiolle (voisit Valtteri lakimiehenä ottaa tähän kantaa, vaikka vähän sivussa aiheestasi, sori):

Yle uutisoi lakimuutoksesta, jossa ylinopeutta ajava ei enää syyllistyisi rikokseen vaan "moititttavaan toimintaan". Eduskuntaan on tulossa ensi vuonna esitys, jonka mukaan suurin osa liikennesakoista korvattaisiin hallinnollisella virhemaksulla. Lainmuutoksen myötä päiväsakkoja määrättäisiin enää törkeimmistä liikennerikkomuksista.

Koko artikkeli: http://yle.fi/uutiset/3-9370615

Itseäni alkoi heti mietityttämään, että mahdollistaako tämä perustuslakiin kaatuneen sakkojen tuplauksen yrittämisen uudestaan. Aiemman rikesakon muuttuessa hallinnolliseksi rikemaksuksi tarkoittaako se, että sen korottaminen huomattavasti olisikin mahdollista? Kyseessä ei olisi enää muihin rikoksiin verrattava asia.

"Hallinnollinen virhemaksu on tarkoitus porrastaa virheen vakavuuden mukaan. Pienimmillään virhemaksu voi olla vaikkapa 20 euroa. Maksun suunniteltua ylärajaa LVM ei vielä paljasta."

Minusta tämä nyt vaikuttaa vahvasti siltä, että tällä toteutetaan tavoiteltu rahojen keruu sakkojen korotuksella vaihtamalla rikos moitittavaksi toiminnaksi ja rikesakko hallinnolliseksi virhemaksuksi. Toivottavasti olen väärässä. Jos en, niin on kyllä melko ketku veivaus hallitukselta.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tämä kuulostaa nyt aika pahalta:
"Kun siis Vakeen siirretään selkeästi likvidoitavaksi tarkoitettua omaisuutta, ja sen varojen sijoittamisesta päättää pääministeri ja valtioneuvosto, on tätä kautta luotu pääministerille oma budjetti ohi eduskunnan budjettivallan. Alkuvaiheessa tämän budjetin koko on 2,4 miljardia. Ei siis ihan kahvirahoja."

Hienoa että toit asian esille, toivottavasti tästä syntyy keskustelua. Tässähän samalla hallitus päässee myös päättämään syntyvän Vaken johdon ja vahvasti vaikuttamaaan nimityksiin. Sopivilla valinnoilla päästään toteuttamaan omaa agendaa ilman eduskuntaa. Ai niin, polittisten virkanimitysten aika on ohi - ehkä.. ;-)

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Vaken johdon tosiaan nimittää omistajaohjausosastoa johtava ministeri, eli Sipilä. Sinne tulevat siis ne henkilöt, jotka pääministeri haluaa.

Toisaalta nykyisellä rakenteella Vaken johdon rooli taitaa olla aikaisen rajattu, lähinnä huolehtia yhtiön kirjanpidosta ja konsultoida tarvittaessa ym.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Tärkeä aihe. Ensin Yleisradion ohjailu, nyt tämä. Oikeusvaltio on liukkailla jäillä.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

[Poistettu asiaan millään tavalla liittymätön kommentti. Dialogi on hyvä asia, mutta jos haluaa käydä keskustelua ihan muista asioista, niin niistä voi tehdä vaikka oman blogikirjoituksen].

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Veronmaksajien rahojen sijoittaminen tukena itsessään kannattamattomaan ja vahingolliseksi osoittautuneeseen toimintaan on joka tapauksessa väärin, ja minun mielestä tämä kritiikki sopii valtion omistajaohjauksen alle ihan hyvin.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Tässä aiheena olleen Vake Oy:n salkussa ei ole yhtään tuulivoimayritystä. Täällä on aika monessa blogissa jo keskustelua tuulivoimasta puolesta ja vastaan, minkä vuoksi koetin rajata, ettei tämä karkaa sellaiseksi.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Valtion tukiraha bisneksestä on kysymys, kaikki muu on keksittyä tarinaa. Suomessa ei tehdä tuulivoimaloita. Minä kritisoin veronmaksajien rahojen sijoittamista valheisiin perustuvaan vahingolliseen toimintaan, josta suurin hyöty valuu ulos.

Käyttäjän JuhaniHirvonen kuva
Juhani Hirvonen Vastaus kommenttiin #9

Mielestäni mikään vaihtoehto esim. energian tuotannossa ei ole pois suljettu.
Kaikki järkevä toiminta on tutkittava. Eihän esim. tuulimyllyjä ole pakko keskelle asutusta viedä.......
Mutta niin, jos, kun, ei ennenkään ollut, tultiin toimeen, melua ja saastetta. yms.yms. Meikäläinen on ymmärtämätön, uskoo aika pitkälti puolueettomaan tutkimustietoon (onko sitä). Mutta varmaa on se, että kyseenalaistan, mutta en kerro varmana tietona.... Allekirjoittanut Juhani Hirvonen ei ole kaikkien alojen asiantuntija. Mutta "Savon syömmestä Siilijärveltä ku oon, suap kaet sitä kysseen alastoo, eekä aena olla iha varma". Joku savon kielen taitaja kyseenalaistaa edellä mainitun tekstin.....

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kokonaisuudessaan eri yhtiöittämiset ovat huolestuttavia läpinäkyvyyden ja avoimuuden suhteen. Tässäkin on vaarana asioiden jääminen piiloon. Useastihan todetaan, että näitä yhtiöitä eivät koske samat julkisuussäännöt kuin hallintoa. Tällaisilla saavutetaan varmaan haluttua ketteryyttä, mutta onko se jo liian ketterää, jos tällaisia valtion varoja voi hallinnoida piilossa katseilta?

Yleensäkin olisi arvioitava yhtiöittämisen tarve ja hyöty suhteessa haittoihin. Sotessa tehdään laaja määrä yhtiöityksiä, ja jostain syystä se on ratkaisu kaikkeen. Yhtiöittämisen myötä toiminta poistuu julkisuusperiaatteen piiristä ja jatkuvasti todetaan, ettei yhtiön tarvitse kertoa asioista ulospäin liikesalaisuuksien vuoksi.

Oheisen linkin takaa löytyy Espoosta kaksi esimerkkiä yhtöitetyistä isoista hankkeista eli Länsimetro ja Jorvin sairaala. Kummassakin yhtiöittämisen nojalla päätöksien salataan ja kymmenien miljoonien ylityksille ei tiedetä tarkkaa syytä. Tämäkö on sitä läpinäkyvyyttä, jota yhtiöitys tuo? Haluammeko tätä oikeasti lisää?

http://yle.fi/uutiset/3-9048421

Alkaa vaikuttaa siltä, että hallitus on huomannut, että valtakausi tulee todennäköisesti jäämään neljään vuoteen, joten sinä aikana runnotaan väkisin läpi omia suosivia päätöksiä, joita on hankala perua seuraavan hallituksen toimesta.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Pekkarisen taidonnäyte "nerokas tariffi" syö valtion kehityksestä n. 5000 miljoonaa lain voimassaoloajalla. Sipilällä on vielä paljon matkaa vanhemman valtiomiehen saavutukseen kärkihankkeissaan.

Entä sitten edunsaajat, suurimmat tukirohmut S-ryhmä, ja Taaleritehdas joissa on molemmissa läheiset kytkökset. Oma etu ensin, on hallituksen politiikassa kasvava kukkanen, se kuuluu vahingollisiin vieraslajeihin joka pitää kitkeä ja tuhota.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

"Kehittyvien maakuntien Suomi"=taantuva Suomi. Vallan keskitys, salailu, juonittelu, median omistuksen keskitys, rahavallan tuominen demokratian tilalle... Minkäs tunnuksia ne ovatkaan?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Olipahan kiertelyä tässä vastauksessa:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/211208-valtioneuv...

Lopputulemana minun tulkintani mukaan asiasta päättää valtioneuvosto pääministerin johdolla, ei siis yksin mutta ilman eduskuntaa? Vai tulkitsiko joku muu toisin? Oli meinaan sekavaa..

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Sekavaa oli, - jos, kun, ketterää ja uusia yhtiöitä ei vielä olla perustamassa.. Mutta kun tiedetään Kepun edellisessä hallituksessa aikaansaama "nerokas tariffi", niin siinä on nyt Euroopan parhaiten tuottava bisnes. Mihinkähän ne pois myydyistä firmoista saadut rahat sitten sijoitetaan, se nähdään sitten.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Kehitysyhtiötä koskeva päätösvalta on jaettu. Osasta asioista päättää omistajaohjausministeri (eli Sipilä) yksin ja osasta taas Sipilän johtama valtioneuvoston yleisistunto.

Toimituksen poiminnat