*

Valtteri Aaltonen

Sote-uudistus ja perustuslaki

Hallitus käsitteli viime torstaina istunnossaan sote-ja maakuntauudistuksen ensimmäisen lakipaketin ja päätti lähettää sen eduskuntaan. Kyseinen paketti sisältää 34 eri lakia ja sisältää mm. maakuntien perustamisen ja merkittävimman osan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädännöstä.

Samaan aikaan on lausuntokierroksella uudistuksen toinen lakipaketti,  joka sisältää soten valinnanvapautta koskevan lainsäädännön, eli mallin, jossa perusterveydenhuolto siirretään yhtiömuotoisille toimijoille.

Lausuntokierroksella kritiikki maamme parhailta asiantuntijoilta onkin sitten ollut kohtuullisen murskaavaa. Jopa hallituksen esityksen virkamiestyönä kirjoitetuissa vaikutusarvioissa itsessään esitetään, toki hillityllä virkamieskielellä, aika isoja epäilyksiä mallista.

Kovimman  kritiikin tultua julki pääministeri Sipilä sanoi, että hallitus arvioi vielä valinnanvapausmallia. Hallituksen torstainen päätös lähettää paketin ensimmäinen osa eduskuntaan kuitenkin tarkoittaa, että mitään kovin radikaaleja muutoksia ei valinnanvapausmalliin tosiasiassa aiota tehdä. Lakipaketin ensimmäiseen osaan, kun on jo sisäänrakennettuna hallituksen sote-mallin olennaisia osia. Lisäksi Sipilä on myös ilmoittanut, että uudistus aiotaan viedä maaliin alkuperäisessä aikataulussa.

Kiireen selittänee keskustan halu saada maakuntahallinto maakuntavaaleilla sementoitua peruuttamattomaksi ennen eduskuntakauden loppua ja tämä taas menee aikataulullisesti hyvin tiukoille. Jos valinnanvapausmallia ryhdyttäisiin asianmukaisesti korjaamaan, se pakottaisi tinkimään maakuntavaalien aikataulusta. Eikä Sipilä selvästi aio antaa minkään vaarantaa puolueensa pitkäaikaista maakuntahaavetta.

Jotain hallituksen silti on valinnanvapausmallille tehtävä, muuten sitä uhkaa  törmäys perustuslakiin.

Hallituksen esitysluonnoksen ohella on julkaistu sote-mallista teetetty valtiosääntöoikeudellinen arvio.
Arviossa kiinnitetään huomiota mm. perustuslain 19 §:ssä säädettyyn velvoitteeseen turvata jokaiselle tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut,  sekä 6 §:n säädökseen kansalaisten yhdenvertaisuudesta. Kaikkein tiukimmilla valinnanvapausmalli lienee kuitenkin perustuslain 124 §:n kanssa.

Perustuslain 124 §:ssä säädetään julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Tämä voidaan tehdä jos se on tarkoituksenmukaista tehtävän hoitamiseksi, se ei  vaaranna hyvän hallinnon vaatimuksia, eivätkä siirrettävät tehtävät sisällä merkittävää julkisen vallan käyttöä.

Lakisääteisen terveydenhuollon tuottaminen on perustuslain tulkintakäytännön valossa katsottavissa julkiseksi hallintotehtäväksi, erityisesti hoito- ja palvelutarpeen arvioinnin osalta. Julkisesti rahoitetun terveydenhuollon hoitopäätöksissä jatkuvasti päätetään siitä, miten ja kenelle terveydenhuoltoon varattuja verovaroja kohdennetaan, eli ketä rajallisilla resursseilla hoidetaan ja millä tavoin. Tähän asti julkisella vallalla on ollut tässä portinvartijan rooli silloinkin, kun julkisia terveyspalveluita on ostettu yksityisiltä yrityksiltä. Nyt kuitenkin myös potilaan palvelutarpeen arviointi siirtyisi lain nojalla suoraan yrityksille. Hallituksen sote-malli tarkoittaisi siis julkisen hallintotehtävän siirtämistä yksityisille yrityksille mittakaavassa, jota ei ole ennen Suomessa nähty.
 

Perustuslakivaliokunta on tulkinnut perustuslain 124 §:ää vakiintuneesti niin, että julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle on poikkeus pääsäännöstä. Tällöin siihen on oltava vahvat perusteet ja suuren rooliin nousee PL 124 §:n tarkoittama tarkoituksenmukaisusuusharkinta. Jotta hallituksen suunnitelma siirtää perusterveydenhuolto yksityisille yhtiöille olisi perustuslain mukainen, sen tulisi olla tarkoituksenmukaista tämän tehtävän hoitamiseksi erityisesti palveluiden yhdenvertaisen ja riittävän saatavuuden kannalta. Ja tässä hallituksen esitys on kyllä tiukilla. Vaikka hallitus itse vakuuttelee, että se uskoo uudistuksen parantavan terveyspalveluita, niin ulkopuoliset asiantuntijat tuntuvat olevan enimmäkseen toisessa käsityksessä. Integraatio ei toteudu, valtiovarainministeriö ei usko, että kustannussäästöt toteutuisivat ja jopa valmistelua johtava virkamies myöntää, että esitetyssä muodossa uudistus todennäköisesti lisäisi alueellista eriarvoisuutta.


​Esitysluonnoksen yhteydessä julkaistussa valtiosääntöoikeudellisessa arviossa on pohjaksi otettu hallituksen esityksen omat vaikutusarvionnit. Perustuslakivaliokunnan käsittellyssä perusoikeuksia koskevan arvio tulee kuitenkin luultavasti perustumaan laajemmin saatavilla olevaan tietoon. Ja vaikka hallituksen esityksen omatkaan vaikutusarviot eivät ole mairittelevia, niin ne luultavasti ovat silti sieltä positiivisemmasta päästä. Lisäksi arvioitaessa uudistuksen vaikutuksia perusoikeuksiin pitää ottaa huomioon myös siihen sisältyvät riskit. Asiantuntijat joukolla varoittavat, että näin suuren uudistuksen toteuttaminen liian nopeasti ja kertarysäyksellä aiheuttaa valtavia riskejä. Tällaisenaan jo pelkät riskit isoista epäonnistumisista ja merkittävistä käynnistysvaikeuksista voivat itsessään olla perusoikeusongelma. Terveydenhuollon kohdalla kun ei voida sanoa, että malttakaa odottaa, kyllä tämä tästä parin vuoden päästä lähtee toimimaan.

Maakuntapaketti on kuitenkin nyt siis jo eduskunnassa. Ja pääministerin mielestä se pitäisi voida käsitellä heti, vaikka on vielä täysin epäselvää, mikä on lopulta se sote-malli, jota varten maakunnat perustetaan. Se taas kertoo vahvasti, missä prioriteetit tällä hetkellä menevät.


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Eikös siinä sosialidemokraattien sotemallissakin ole maakunnat, mutta niitä ei saa kutsua maakunniksi koska maakunta on saastainen kepulainen keksintö ja salajuoni.

Ilman maakuntia ei tule soteakaan, koska perustuslaki.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Perustuslaki ei tietenkään itsessään edellytä maakuntia.

Soten kannalta on perusteltua, että järjestämisvastuu on nykyisiä kuntia suuremilla yksilöillä, jotta voimavarat saadaan riittäviksi. Asiantuntija-arvioissa 5-12 aluetta on pidetty sopivana kokona. Keskustan haluamaa 18 (15) maakuntaa on järjestään pidetty huonona, koska se tulee johtamaan liian pieniin hartioihin järjestämisvastuussa ja vaikeuttaa integraation toteuttamista.

Silloin, kun sote järjestetään isommilla alueellisilla tasoilla, on katsottava sen suhdetta perustuslaissa taattuun kunnalliseen itsehallintoon. Edellinen yritys tökkäsi siihen, että kunnat olisi velvoitettu osallistumaan ja rahoittamaan järjestelmää, jossa yksittäisen pienemmän kunnan vaikutusmahdollisuudet olisivat olemattomat.

Sen sijaan perustuslaki ei esimerkiksi estä sitä, että laajemmat sote-alueet (miksi ikinä niitä halutaankaa kutsua) olisivat tarkoituksenmukaisemman kokoisia ja niiden tehtävät keskittyisivät soteen.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Sotealue, maakunta... samaa maata maalari ja maalarin housut. Maakuntien lukumäärä on loppujen lopuksi varsin vähämerkityksellinen asia (vaikka Helsinki haluaisikin "oman"), tärkeintä on se, että toimiakseen perustuslainmukaisesti noiden "sotealueiden" pitää olla kansan kontrollissa. Ei siis voida luoda "hallintohimmeleitä" ilman kansan suoraa kontrollia. Ja siksi maakunta (tai millä nimellä sitä sitten kutsutaankin) ja vaalit.

Joskus sitä kuviteltiin, että 70 kunnalla on riittävän leveät hartiat soten toteuttamiseen. Eiköhän se saada toimimaan 18 "sotealueellakin". Ainakaan näin Kainuulaisten ei tarvitse pelätä kaikkien palveluiden valumista Ouluun.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #3

Eikös ne demaritkin??
No oikeastaan ei ne demarit.Koska niillä on hyvin hanskassa mitä perustuslaki sano kuntien tehtävistä. Siksihän perustuslakivaliokunnan sdp Pj Koskisen takia ne SOS mallit SOTE törmääkin perustuslakiin.

Eikä se muutu siitä mihinkään ellei SOS taas "sormeile" sitä perustuslakia mieleisekseen EU kehoituksesta .Kuten Eurooppa 2020 sopimuksessa luki.
Kuntien ja valtion on avattava ulkomaalaisille yrityksille mahdollisuus toimia ,perustuslakia muuttaen .
Joka vaatii kuntien itse pääsääntöisesti hoitamaan palvelut verovaroilla.Käyttäen yksityisiä palveluita vain siinä sivussa.

Ja yhä edelle tuon lain on tehnyt kaikki 8 puoluetta ei sdp yksin.

JK. Ja nythän on perustuslakivaliokunnan Pj Vasemmiston Lapintie.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #4

Aika metka tuo perustuslaki, kun sallii lisätä kuntien kontolle yhä uusia ja uusia tehtäviä. Sitten kun kuntien kantokyky tulee viimein vastaan, niin mistään ei saa tinkiä eikä luopua, paitsi tietenkin kuntien itsenäisyydestä. Ainahan ne kunnat voidaan liittää toisiin kuntiin ja kaupungit aina isompaan kaupunkiin. Kunnes jäljellä on maakuntien kokoisia kaupunkeja, ja kaikki lähidemokratia ja -palvelut on mennyttä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #5

Aivan . Kinkkikseksi sen tekee myös se että Kepulla on eniten kuntia 204. Kepun jäsenkirjalla täytetyt kuntien virkamiesarmeijan vähentäminen söisi Kepun kannatusta.
Kepu kunnathan on täysin kuralla ja veloissa. Jotenkinhan se täytyisi saada muiden kuntien kontolle ne velkojen maksut.
Huvittavinta on se propakanda että demarit on luonut julkisenpuolen menot aikoinaan. Kyllä se Kepulandia luotiin Kekkosen aikana SMP ja kepun voimalla.

Veloista syytettiin Urpilaista. Vaikka T.Tölli joutui myöntämään -10 että kuntien talous onkin alijäämäinen miljardeja,ei ylijäämäinen vaikka niin oli uskoteltu jo vuosia.
lähde:
SKL/Kuntalehti-10

Toimituksen poiminnat