*

Valtteri Aaltonen

Sote, valinnanvapaus ja kokoomus

Suomen kuvalehti ja Kuntalehti kertoivat 14.3. että sote-uudistuksen avainvirkamiehet haluavat lykätä hallituksen valinnnavapausmallin käyttöönottoa.

Valinnanvapausmalli tarkoittaa perusterveydenhuollon tuottamisen siirtämistä yhtiövetoiseksi. Palvelujen käyttäjän pitäisi määräajaksi valita yhtiö, jolta saa perusterveydenhuollon palvelut ja julkinen valtakaan ei saisi tarjota perusterveydenhuollon palveluita muuta kuin yhtiöiden kautta. Hallituksen kaavailujen mukaan malli, pitäisi ottaa käyttöön jo vuoden 2019 alusta. Aikataulun tärkein syy lienee se, että keväällä 2019 on eduskuntavaalit ja hallitus haluaa mallinsa valmiiksi niin, ettei seuraava hallitus pääse sitä rukkamaan.

Nyt virkamiehet toteavat, että mallin toteuttaminen hallituksen aikataulussa on käytännössä mahdotonta ja voisi ajaa terveyspalvelut kriisiin. Virkamiehet esittävät mallin käyttöönotolle muutaman vuoden siirtymäaikaa, jolloin se tulisi käyttöön 2020-luvun alkuvuosina.

Tilanne on mielenkiintoinen. Kahdelle päähallituspuolueella on kummallakin ollut sote-uudistuksessa yksi oma iso tavoite. Keskustalle sote on ennenkaikkea ollut keino toteuttaa puolueen pitkäaikainen haave 18 maakunnan maakuntahallinnosta, joka lisäisi huomattavasti keskustan valtaa maakunnissa.  Kokoomus ei luonnollisesti ole ollut innoissaan asiasta, mutta on suostunut tukemaan keskustan maakuntamallia vastineeksi siitä, että terveydenhuollon uudistus toteutetaan hyvin markkina- ja yhtiövetoisella mallilla (tämän kutsuminen lehmänkaupaksi ei varmaan ole suuri vääryys).

Alunperin hallitus oli toteuttamassa sote-uudistusta pala kerrallaan, niin että ensin olisivat tullee maakunnat ja sitten markkinavetoisuus. Kokoomus alkoi kuitenkin jossain vaiheessa epäillä, että keskusta saa kaupassa liian paljon ja liian aikaisessa vaiheessa. Niinpä puolue veti liina kiinni ja linjasi, ettei maakuntamalli etene, ellei markkinavetoinen malli tule samaan aikaan maakuntien kanssa.

Virkamiesten esitys asettaakin kokoomuksen vaikeaan tilanteeseen.

Jos maakuntauudistus toteutuisi, mutta valinnanvapausmallia lykätään esitetyllä tavalla, keskusta saisi maakuntansa ja ne ehditään sementoida maakuntavaaleilla, jonka jälkeen seuraavan hallituksen on vaikea tehdä mitään rakenteen muuttamiseksi, kun jokaisella puolueella on omatkin edustajat maakuntavaltuustoissa suuttumassa luottamuspaikkojen menettämisestä.

Sen sijaan seuraavan hallituksen olisi varsin helppo tehdä valinnanvapausmalliin muutoksia ja esimerkiksi tehdä siitä julkisvetoisempi. Koska kokoomus on ainoa puolue, jolla on täysi halu näin markkinavetoiseen malliin, sen pitäisi käytännössä olla seuraavassakin hallituksessa, tai muuten se voi odottaa mallin menevän uusiksi.

SDP on aika selkeästi linjannut, että näin pitkälle markkinavetoinen malli ei perusterveydenhuoltoon kelpaa, joten SDP:n ollessa suurin puolue ja hallitustunnustelija joutuisi kokoomus varmaan luopumaan mallistaan tai marssimaan suosiolla oppositioon. Keskustalla hallitustunnustelijana tuskin olisi myöskään kovin vahvoja intressejä kirjata hallitusohjelmaan nykymuotoista valinnavapausmalliia jos puolue on jo saanut maakuntansa ja kokoomukselta puuttuisi kauppatavara.

Niinpä kokoomus olisi tilanteessa, jossa hallitukseen päästäkseen ja markkinavetoisen mallinsa säilyttääkseen sen pitäisi käytännössä olla vaaleissa suurin puolue. Mikä tahansa muu vaalitulos asettaisi sen vaikeiden valintojen eteen tai loisi melko suoran polun oppositioon.

Tämä jättää kokoomuksen mielenkiintoiseen valintatilanteeseen mitä tehdä nyt. Vastauksia saataneen viimeistään kunnallisvaalien jälkeen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Minä en kyllä ymmärrä tuota ajatusta maakuntahallinnosta kepun valtaa kasvattavana ja sementoivana "temppuna". Kaipa joku viisaampi osaisi selittää. Johan noissa yhdeksässä maakunnassa keskusta ON JO NYT hallitsevassa asemassa. Mikä siis muuttuisi? Eikö päin vastoin keskuksissa asuvat ei-keskustalaiset saisi äänensä entistä paremmin kuuluviin tulevien maakuntien hallinnossa?

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Yritä nyt vain ymmärtää. Jokuhan maakuntamallissa on tärkeää, kun oikein hallitusta uhattiin kaataa. Tuskimpa sitä nyt huvikseen, kun muitakin ratkaisuja hallinnon järjestämiseksi olisi ollut. Vähän ikävän makuinen kauppa, jolla siirretään miljoona toisensa jälkeen parempaan tarkoitukseen.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Tosin tämä maakuntahallinto on käytössä melkein jokaisessa sivistysvaltiossa. Suomi on harvinainen poikkeus ilman väliporrasta keskushallinnon ja kuntien välissä.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Tuossa on parikin mekanismia, mitkä siirtävät valtaa keskustalle.

Ensinnäkin maakunnille siirtyy myös valtionhallinnolta tehtäviä. Nämä ovat kepulandiassa siis aina keskustan peukalon alla valtiollisista voimasuhteista riippumatta.

Toinen ehkä vielä merkittävämpi asia on, että maakunnat käyttävät valtaa koko alueellaan. Monissa keskustan nyt hallitsemista maakunnista isommat ovat kuitenkin muiden puolueiden hallitsemia ja niitä sitten ympäröi laaja kepuvaltaisten kuntien rinki. Nyt keskusta saa siis vallan myös noihin kaupunkeihin monilta osin.

Toki vastaavaa tapahtuu toiseen suuntaan maan eteläisemmissä osissa, missä muitten puolueiden hallitsevat maakunnat päättävät myös keskustan hallitsemia ympäryskuntia koskien. Tämä "vallanvaihto" ei kuitenkaan ole lähellekään päittäin, koska keskuskaupunkien todellinen merkitys koko vaikutusalueellaan on moninkertainen suhteessa niiden asukaslukuun.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Eikö sen demareiden ajamien kuntaliitosten, niiden 70 peruskunnan, ollut tarkoitus nimenomaan murtaa kepulaisten valta liittämällä pienet kepukunnat isoihin monipuoluekaupunkeihin? Miksei tämä sitten onnistu 18 maakunnan tapauksessa?

Haluaako SDP tosiaankin säilyttää kaiken vallan keskushallinnossa Helsingissä? Eikö sivistysvaltioiden malli, jossa keskushallinnon ja kuntien välillä on väliportaan taso olisi parempi? Miksi vain Suomessa maakuntahallinto torjutaan saatanallisena kepulaisena salajuonena?

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Ensiksi on pakko korjata ilmeinen virhekäsitys, mikä sinulla on: Suomi on kaikkea muuta kuin erityisen keskitetyn hallinnon maa (siis tämän kokoiseksi maaksi). Suomessa on väkilukuun nähden huomattavan suuri alueellisen itsehallinnon (kunnat) koneisto ja kunnilla merkittävä itsehallinto. Ja kun käytät tuota "sivistysvaltio"-argumenttia, niin jos Suomi haluaisi olla kuin muut läntiset kehittyneet maat, meidän pitäisi pyrkiä selvästi nykyistä korkeampaan kaupungistumisasteeseen.

Mitä tulee kolmanteen hallintotasoon, niin soten uudistamisen myötä jonkinlainen kolmannen hallinnon taso varmaankin tarvitaan. Kritiikki ei kohdistu tähän asiaan.

Mutta tuo kolmannen hallintotason pitäisi soten järjestämisen kannalta mahdollisimman optimaalinen ja tehokas. Lisäksi sen olisi toivottavaa olla kevyt ja joustavat esim. niin että se voisi yhdessä alueensa kuntien kanssa päättää järjestämisvastuista alueen erityispiirteet huomioivalla tavalla. Ei nyt vain ole järkevää yrittää pusertaa vaikkapa Vaasaa ja Helsinki-Uusimaata samaan muottiin. Tai jos halutaan vahva maakuntahallinto, niin sitten kuntien hallintoa ja määrää pitäisi keventää vastaavasti.

Ongelma on, että nyt maakuntahallinnosta on tulossa raskas ja jäykkä. Ja 18 maakuntaa on soten järjestämiseen huono rakenne ja se ei ole valikoitunutkaan soten tarpeiden, vaan keskustan tarpeiden perusteella.

Eli en kritisoi niinkään kolmatta hallintotasoa itsessään, vaan sen toteuttamista tavalla, joka on suomalaisille kallis ja haitallinen.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #8

Nykyisellään on puristettu samaan hallintomuottiin Hailuoto ja Helsinki. Eiköhän se onnistune Keski-Pohjanmaan ja Uudenmaan kohdallakin. Onko sovitusongelma siis suurempi Uudenmaan kohdalla? Jos se ei toimi Helsingissä, ei pidä yrittää muuallakaan?

Kunnilla on tosiaan vahva itsehallinto ja raskas tehtävätaakka. Tätä on syytä keventää, ja siksi maakunnat. Kutsukaa kaikin mokomin maakuntia "aluekunniksi" jos se tuntuu siten helpommalta (kuten muutitte läänit aluehallintovirastoiksi). Aluekunnillakin pitää kuitenkin olla suorilla vaaleilla valittu valtuusto, ja vaaleihin saavat osallistua myös niiden teidän mallin "peruskuntien" asukkaatkin.

Ei kai koko maakuntaidea mene pilalle, vaikka maakuntia onkin 18. Eikä 15. Tai 12. Tai peräti se naurettavat viisi.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #9

Ei maakuntaidea varmaan mene pilalle 18:sta tai edes 25:stä maakunnasta.

Mutta kansalaiset maksavat suurempina kustannuksina ja huonompina terveyspalveluina jos maakuntia on 18, eikä soten järjestämiseen paremmin toimivat 12 tai 5.

Oikea kysymys siis on, kuinka paljon kansalaiset pitää olla valmiit maksamaan siitä, että keskusta saa valtapyrkimystensä kannalta optimaalin maakuntarakenteen.

Juuso Hämäläinen

Kyse ei ole terveydenhuollon uudessa mallissa markkinavetoisuudesta. Me kansalaiset olemme se markkina ja meitä ei tässä ole kuultu vaan vedätetään markkinavetoisesti.

Hallitus ajaa terveydenhuoltoa ulos yhteiskunnan veroilla maksetuista palveluista. Tällä pyritään estämään valtionvelan kasvu väestön vanhentuessa vauhdilla.

Kun terveytemme hoito on riittävästi ujutettu yksityisiin yrityksiin niin parhaat osaajat ovat myös siirtyneet näiden palkkalistoille. Jossain vaiheessa veloitukset kasvavat ja omavastuuosuudet myös. Sen seurauksena meille tullaan tarjoamaan yksityisiä terveysvakuutuksia, koska ansiomme eivät muutoin riitä kattaviin palveluihin.

Nuorten ja terveiden vakuutukset ovat aluksi kohtuullisia ja kattavia. Kun ikää ja sairauksia tulee lisää, nousevat vakuutusmaksut tuntuvasti. Näin on käynyt kaikkialla muualla anglosaksisessa maailmassa. Lähin esimerkki on Saksa.

Kun on päästy tähän vaiheeseen meillä on amerikkalainen malli. Jokainen vastaa terveyskuluistaan itse. Valtio on saatu tästä vapaaksi lopullisesti. Sairaalasta saa vain ensiapua. Muihin hoitoihin pääsee vain yksityisen vakuutusyhtiön kortilla tai omalla luottokortilla, jossa tarpeeksi limiittiä. Kymppitonnin Visa-limiitillä ei olla hoidossa montaa päivää. Sillä limiitillä ei edes hoidu synnytys.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Juuso Hämäläinen

Minä en kyllä ymmärrä tätä jankutusta laisinkaan. Jos minä en halua käyttää yksityistä terveyspalvelun tuottajaa, menen lähimpään kunnan terveyskeskukseen.
Ei minua kukaan ujuta yksityiselle.

Varovainen arvaukseni on, että Valtteri Aaltonen ei kyllä käytä terveyskeskusta. Luultavasti hän käyttää yksityisen sektorin työterveyspalveluja niinkuin n. 2 miljoonaa työterveyden piirissä olevaa palkansaajaa.

Herää kysymys miksi se palvelu heille kelpaa eikä kukaan valita kustannuksista jotka menevät yksityisten firmojen taskuun. No koska Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollosta aiheutuneita kustannuksia sairausvakuutuslain perusteella. Valinta on siis jo nyt vallitseva ja enemmistö työterveyden hoidon piirissä olevisto sitä käyttää.

Käytännössä siis yritys saa vuosittain noin puolet työterveyshuollon järjestämisen kustannuksista takaisin valtiolta.

Valinnanvapauden vastustajat ovat tehneet kysymyksestä puhtaan poliittisen pelin. Eihän se niin voi olla, että demarit ja muut oppositiopuolueet vastustavat työelämän tai työterveyspalvelujen ulkopuolella olevien vanhusten, työttömien ja lapsien mahdollisuutta valita terveyspalvelunsa tuottajaa.

Minä en voisi missään olosuhteissa kannattaa sellaista puoluetta joka pyrkii vaikuttamaan päätöksiin joka estää minua valitsemasta mistä palveluni ostan.

Demarit. Tulkaa tekin tänne terveyskeskuksiin älkääkä velvoittako lakisääteisesti työnantajaa valitsemaan yksityistä palveluntuottajaa !

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Kiitos kommentista.
Ensiksi on sanottava, että olet täysin oikeassa tuossa, että yksityisen varaan rakentuva työterveyshuolto on yksi suurimmista syistä siihen, että julkisiin perusterveydenhuollon palveluihin ei ole panostettu enempää ja Suomessa on varsin epätasa-arvoinen terveydenhuoltojärjestelmä. Kun huomattava osa kansasta (ja kiistatta se parempiosainen osa) on kattavan työterveydenhuollon piirissä, ovat paineet julkisen palvelun kehittämiseen jääneet heikommiksi. Kela-korvaukset tukevat tätä järjestelmää ja siksi tällaisen monikanavaisen rahoitusmallin purkaminen olisi perusteltua.

Sitten kuitenkin sinulla on ilmeisesti aika väärä käsitys siitä, mitä "valinnanvapaus" tarkoittaisi. Se ei tarkoittaisi, että kansalainen voisi kävellä nykymuotoiselle yksityiselle terveysasemalle. Sen sijaan se tarkoittaisi, että yksityiset yritykset perustaisivat terveyskeskuksia, jotka vastaisivat nykyisiä julkisia terveyskeskusksia ja kilpailisivat asiakkaista, joiden pitäisi aina valita puoleksi vuodeksi kerrallaan mitä terveyskeskusta he käyttäisivät. Kilpailu itsessään ei ole huono asia. Kuitenkin hallituksen mallissa olevat kannustimet ohjaavat yrityksiä alihoitamiseen ja asikkaiden valikointiin, mikä todenäköisesti heikentäisi monien palveluita.

Koska uusilla yksityisillä terveyskeskuksilla ei ole sen enempää rahaa käytettävissä potilaiden hoitoon kuin nykyisilläkään ja koska järjestelmän kannustimet eivät ohjaa tuo rahan ehokkaaseen käyttöön, niin uudet terveyskeskukset tuskin olisivat nykyistä parempia. Hallituksen malli ei myöskään puutu niihin työterveydenhuollon kela-korvauksiin. "Valinnanvapaus" ei siis muuttaisi työterveydenhuollon piirissä olevien asemaa, mutta asiantuntijalausuntojen mukaan heikentäisi monien terveyskeskuspalveluiden käyttäjien tilannetta.

Sen verran vielä pakko korjata, että nykymuotoinen työterveyshuolto ei ole lakisääteistä. Lailla säädetään työantajalle vain hyvin rajatut työterveysvelvollisuudet (lähinnä työpaikan ergonomian tarkastamista ym.) Kaikki lääkäripalvelut ja vastaavat ovat työnantajan vapaaehtoisesti tarjoamia ja siis työntekijälle tarjottava palkanluontoinen etu, jossa ei sinällään olisi onglemaa, ellei kela subventoisi sitä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Kiitos vastauksestasi. Sisältö täynnä arvailuja ja politiikkaa. Demarit eikä syntipukkina pitämäsi Kokoomus kyllä ohjaa kennenkään terveyspalveluita tarvitsevan valintaa. Lähtökohtaisesti jokainen tekee valinnan itse ja kriteerinä ensisijaisesti on palvelun saatavuus mahdollisimman läheltä. Ei puoluepolitiikka.

Toiseksi on tärkeää, että julkiseen terveydenhoitoon ei panosteta yhtään enenmpää kuin on kohtuullista ja tarpeellista.

Toisaalta en tiedä onko teidän tavoitteenanne perustaa demareille oma terveysketju joka voi valita tuottajaksi vain julkisen palvelun.

Toimituksen poiminnat