*

Valtteri Aaltonen

Suurituloisten korkeista päiväsakoista

Iltasanomat nosti eilen ykköslööpikseen suomalaisen miljardöörin liikennerikoksesta saaman 78 000 euron sakon. Summa koostuu 12 päiväsakosta ja vastaa suunnilleen henkilön 6 päivän nettotuloja. Isosta sakosta on taas kerran seurannut keskustelua päiväsakkojärjestelmästä ja hyvin suurituloisten suurista päiväsakoista.

Pitäisikö sakoille olle ylärajat? Onko nykymuotoinen tuloihin sidottu päiväsakkojärjestelmä joskus hyvin korkeaksikin nousevine sakkoineen perusteltu?

Jos asiaa lähestyy sakkojärjestelmän tarkoituksen näkökulmasta, niin on.

Liikennerikoksista määrättävien päiväsakkojen tehtävä on lisätä muiden tienkäyttäjien turvallisuutta toimimalla liikennesääntöjen tehosteena. Rangaistusuhalla pyritään ohjaamaan ihmisiä toimimaan liikenteessä tavalla, joka pienentää onnettomuuksien riskiä.

Sakko ei ole korvaus mistään aiheutuneesta vahingosta. Tyypillisesti liikennerikoksessa on kyse ns. abstraktista vaarantamisrikoksesta, joka on kriminalisoitu, koska se yleisesti aiheuttaa riskin onnettomuudesta. On selvää, että parin tonnin peltikolareita ei ole oikeasuhtaista ehkäistä kymppitonnien sakoilla (rikesakon määrään tuloilla ei ole vaikutusta). Päiväsakkojärjestelmän piiriin kuuluvissa liikennerikoksissa ja-rikkomuksissa kuitenkin tyypillisesti on kyse teoista, joihin sisältyy merkittävä riski vakavista henkilövahingoista. Ja vakaville henkilövahingoille ei ole olemassa mitään oikeaa hintaa.

Päiväsakon tehtävä on siis rankaiseva ja ns. yleisestävä. Jos sakkoa ei määritettäisi suhteessa tuloihin, rangaistuksen raskaus olisi hyvin erilainen riippuen siitä, kirjoitetaanko sakko pieni- vai suurituloiselle. Tällöin siis sakkorangaistuksen estävä ja ohjaava vaikutus riippuisi olennaisesti sakotettavan tuloista. Koska liikenneonnettomuudessa aiheutunut vahinko ei millään tavalla riipu onnettomuuden aiheuttaneen henkilön tulojen suuruudesta, ei ole myöskään perusteltua, että tuon onnettomuuden ehkäisemiseksi säädettyjen tehosteiden tehokkuus siitä riippuisi.

Jos ja kun päiväsakkojen estävä vaikutus on tarkoituksenmukaista pitää kaikille yhtä suurensa, se siis tarkoittaa tuloihin suhteutettuja päiväsakkoja ilman ylärajoja.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ongelmastahan päästäisiin, jos rikoksentekijä saisi halutessaan suorittaa rangaistuksensa ankarampana, esimerkiksi yhdyskuntapalveluna, ehdollisena vankeutena tai vaikka puhdetöissä avovankilassa. Nythän liikenteessä tehtyjen rikosten sovittamiseen ei kelpaa käytännössä mikään muu kuin käteinen raha.

Juuso Hämäläinen

Olemme ymmärtäneet tämän siitä asti kuin tuloihin sidottu päiväsakkojärjestelmä ollut olemassa. Kiitos kuitenkin. Siltikin raha on rahaa. Pomoni pomo sai 170.000€ sakot pienestä ylinopeudesta. Kyllä siinä on kyse täysin rahastamisesta. Riski onnettomuuksiin alkaa siitä, kun astumme rattiin. Monen kohdalla se riski on huomattava. Sen näkee heidän vahinkohistoriastaan.

Kannattaa miettiä miksi Saksassa, sääntöjen luvatussa maassa, saa tuloista riippumatta 120€ sakon, jos ajaa tavallisella kahden kaistan maantiellä taajaman ulkopuolella 120km/h, alueella, jossa 80km/h rajoitus. Suomi on ainutlaatuisen outo liikennekulttuuri maailmassa.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Erittäin hyvää pohdintaa.

Päiväsakoista luopuminen ja siirtyminen kiinteisiin taulukkomaksuihin olisi "audimiehille" signaali ulosmitata auton tehoja vapaammin, koska suurituloiselle se olisi suhteellisesti halvempaa kuin pienipalkkaiselle.

Miljardöörin tuloissa kymmenien tuhansien sakko on vain lasku muiden joukossa. Ehkä hieman normaalia suurempi kertaluonteinen menoerä, mutta se ei suista miljardöörin taloutta ahdinkoon. Saattaa summa kuitenkin pistää miljardöörinkin nikottelemaan ja näin ollen hieman hillitä kaasujalkaa.

Sen sijaan Alepan kassalla työskentelevälle yksinhuoltajalle jo satasen rikesakko voi tarkoittaa sitä, että loppukuun perhe syö vain makaronia.

Jos kortti lähtee, niin miljardööri palkkaa autonkuljettajan. Alepan kassa sen sijaan kulkee polkupyörällä tai julkisilla ellei uskalla ottaa kortitta ajamisen riskiä.

Eräs yritysjohtaja tokaisi saatuaan kymmenien tuhansien sakon ajettuaan ilman ajo-oikeutta, että pitääpä muistuttaa sihteeriä, jotta maksaa sakon ajoissa pois.

Köyhällä sakko saattaa mennä ja usein meneekin ulosottoon.

Päiväsakoissa kysymys on viime kädessä oikeudenmukaisuudesta. Se on ainoa rangaistusmuoto, joka kirpaisee sekä rikasta että köyhää.

En tiedä Saksasta, mutta myös Ruotsissa on kiinteät sakot ja ainakin moottoriteillä Ferrarit ja Porschet saavat kenkää oikein huolella olkoonkin, että Ruotsin liikenne on keskimäärin turvallisempaa kuin Suomessa.

Ruotsissa ei kuitenkaan ole päiväsakkopelotetta miljonäärejä turhaan hidastamassa. Ei ainakaan jos kyse on pelkästä ylinopeudesta ilman muuta liikenteen vaarantamista.

Juuso Hämäläinen

Ihan ymmärrettäviä seikkoja, kun katsomme rangaistuksen rasitusta eri tuloasteilla.

Mutta tässä ajattelussa on yksi suuri vika. Pitää ensin miettiä mikä on rikkeen aiheuttama todellinen onnettomuusriski. Ei esimerkiksi pieni ylinopeus ole koskaan kymmenientuhansien eurojen sakon arvoinen. Sellainen sakotus on rahastamista.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

MItäs se haittaa, jos valtion kassaan menee rahaa?

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Pienestä ylinopeudesta ei saakkaan kymmenientuhansien sakkoja. Se kuuluu rikesakkojärjestelmän piiriin, jossa sakkojen koko ei riipu tuloista, vaan on kiinteällä asteikolla.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #10

Katso alussa olevaa kirjoitustani. Suomalainen käsitys suuresta ylinopeudesta on melko ainutlaatuinen. Liioitteleva.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Tässä blogissa mainittu liikennerikos oli muuten suojatierikos, jossa voi olla kyseessä jalnkulkijan henki.

Pienistä ylinopeuksista tulee meilläkin rikesakko.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #11

Suojatie on tietenkin vaarallisimpia paikkoja, jos kyse monikaistaisesta tiestä.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Nykyinen sakotusperuste on ollut käytössä vuosikymmenet ja nyt siitä on tullut ongelma.
Ongelma on että suomalaisten varallisuus on kasvanut liikaa sakotettavaksi.

Juuso Hämäläinen

Ylinopeus ei ole sellainen onnettomuustekijä kuin meillä Trafi esittää. Siksi tällaista Suomen sakotussysteemiä ei muualla harrasteta.

Nopeus riskitekijänä riippuu täysin tilanteesta. Siksi maailmalla rangaistaan taajamissa kovemmin ja maanteillä sekä moottoriteillä lievästi ainakin 20km/h ylityksistä. Saksassa ankaruus lisääntyy vasta 41km/h tasosta eteenpäin maanteillä. Silloin iskevät ajokiellot.

Saksassa liikenne on sujuvaa ja turvallista automääriin ja ajonopeuksiin nähden. Olen asunut Saksassa vuositolkulla ja pudän liikennekulttuuria siellä parhaimpana. Päivittäin tuli ajettua 180-200km/h vauhteja. En kuitenkaan kannata täysin vapaita ajonopeuksia. Liika on liikaa rajoituksissa ja niiden puutteessa.

Missään lännessä ei ole yhtä epämiellyttävää ajaa kuin Suomessa. Kuljettajien nykivä ajotapa, tilanneharkinta sekä ennakointi on heikkoa ja ajoneuvon hallinta myös. Lähellä amerikkalaista tasoa. Poliisiksi ryhtyvät autoilijat ovat suuri vaara Suomessa.

Olen autoillut yli 60 maassa, jotain vertailupohjaa tuosta jäänyt.

Käyttäjän Timo-PekkaMustakallio kuva
Timo-Pekka Mustakallio

Täsmälleen samanlaiset havainnot Saksasta ja monista muistakin Euroopan maista. Jenkkiläkin (Kalifornia) oli ihan mukava liikennekulttuuriltaan. "Freie Fahrt für freie Bürger"-periaate, luottamus kansalaisten hyvään harkintakykyyn, on valitettavasti Suomessa päässyt unohtumaan. Sen sijaan meillä on kirjaviisaiden yksinkertaistuksiin perustuvaa, arkitodellisuudelle vierasta, vimmaista sääntelyä - mikä ei lisää turvallisuutta vaan koventaa asenteita, ja pilaa terveen liikennekulttuurin. Siirtyminen konkreetisesta valvonnasta (vaikkapa lakkautettu LP) kustannustehokkaaseen kiinteään automaattivalvontaan tarkoittaa myös, ettei valvonta ulotu enää oikeasti vaaralliseen ajotapaan, eikä luonteeltaan onnettomuusherkkiä, heikon itsehillinnän omaavia yksilöitä enää tunnisteta.

Esillä olevassa tapauksessa tekijä "pääsi päiväsakoille", eli rike ei enää ollut lievä. Vieläkin kuitenkin jää näyttämättä aiheuttiko teko konkreettia vaaraa - valitettava arkihavainto on, että poliisi seuraa kalliilla kalustolla ajavia kansalaisia erityisen tarkasti, puuttumiskynnys on matalampi kohteen oletetun varallisuuden perusteella vaarallisuuden sijaan, eli kansalaiset eivät lainvalvojan silmissä suinkaan ole tasa-arvoisia. Ihminenhän on rationaali eläin, eli autiolla kadulla missä konfliktitilanteita ei kerta kaikkiaan voi syntyä, ei liikennerikkeestä tai rikoksestakaan ole syntynyt konkreettia vaaraa. Ilmeisesti, päiväsakkojen määrän perusteella, kyseessä oli juuri tällainen vähäinen teko, ja määrätty sakko on siten täysin kohtuuton. Saksassa teko ei ehkä olisi ylittänyt puuttumiskynnystä - kansalaisen luottamus virkavaltaan ja sen harkintakykyyn olisi säilynyt, turvallisuuskulttuuri vahvistunut.

"Yleiset syyt" ovat perisuomalainen kummajainen mikä estää hyvän, sallivan ja fiksun kulttuurin syntymisen laajemmillakin aloilla.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #35

"Vieläkin kuitenkin jää näyttämättä aiheuttiko teko konkreettia vaaraa"

Kuten aina silloin tällöin uutisoitavista suojatiellä tapahtuneista kuolemaan johtaneista yliajoista tiedämme, suojatien eteen pysähtyneen auton pysähtymättä ohittamisesta aiheutuu aina konkreettinen vaara. Vaatii kohtuullisen hyvän meedion kertomaan, että juuri tuon pysähtyneen auton takaa ei ole ketään tulossa vaan se on pysähtynyt suojatien eteen moottorivaurion takia.

Salliva kulttuuri on sitä, että annetaan toiselle tilaa. Ei sitä, että otetaan oma tila...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Miljonäärin kaasujalka.
Miljonääritkin osavat lukea mitä laki sanoo.
Piste.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Suomalaisten vauraus on kasvanut liikaa sakotettavaksi?
Oikeudenmukaisuus on muuttunut vuosikymmenissä?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Hyvä kiteytys selkeistä perusteista.

Päiväsakkohan on periaatteessa vankilassa istutusta päivästä seuraava ansionmenetys, tai nykyään siis osapäiväisestä istumisesta.

Jos päiväsakkojärjestelmää haluaa kritisoida, pitäisi ehkä perustella myös, että vankeusrangaistusten pituuden pitäisi olla käänteisiä tuloihin nähden. Jos miljardööri ajaa kännissä jonkun yli ja saa vuoden vankeustuomion, mistä aiheutuu hänelle kymmenien miljoonien ansionmenetykset, pitäisikö vankeutta sillä perusteella kohtuullistaa vaikkapa viikkoon?

Juuso Hämäläinen

Vapaus- ja sakkorangaistus eivät ole samassa kategoriassa lainkaan. Ne eivät ole mitenkään konvertoitavissa keskenään.

Miljonäärivertaus ontuu myös. Pääosa tuntemistani useista miljonääreistä ei menetä latiakaan ansioitaan, vaikka olisivat vuoden sellissä. Muut tekevät heidän rahansa useimmiten. He ehkä enemmänkin tienaavat tuolloin sellissä ollessaan, koska eivät pääse törsäämään.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Itse asiassa päiväsakkojärjestelmän juuret ovat nimenomaan ajatuksessa, että sakko korvaa vankilassaolopäivän. Suomessa suhde on nykyisin toki toinen, mutta edelleen päiväsakot ovat myös konvertoitavissa vapausrangaistukseksi (ns. muuntorangaistus) suhteessa 1:3.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #12

Jos sakko tai vapaudenmenetys olisi tarkoitettu samoiksi ja toistensa optioiksi, silloin vankeusrangaistuksen voisi tuomittu muuntaa sakoiksi. Ihan tämä ei onnistu.

Ymmärrät nyt varmaan mitä tarkoitin.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #13

Tuo logiikka ei oikein toimi. Meillä on rangaistusjärjestelmässä useita eri rangaistuksia, jotka on tarkoitettu toistensa vaihtoehdoiksi ja ovat suoraan konvertoitavissa. Silti tuomitulla itsellään ei ole oikeutta valita niiden väliltä. Se ei vain kuulu suomalaisen oikeusjärjestelmän logiikkaan, vaan meillä tuomioistuin ratkaisee, mitä rangaistusmuotoa käytetään.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Vaihtoehtorangaistus, joko maksaa tuon 6 päivän tienestit tai istuu vankilassa 6 päivää, saisi itse valita.

Näissä keskuteluissa tupataan vähättelemään rikkeen suuruutta ja siitä seurannut rangaistusta kauhistelemaan.

Lähtökohta kuitenkin on se että yhteiskunnalla on kaikille samat säännöt, ainakin periaatteessa, joten jos se rahan menettäminen kaihertaa niin ei riko sitten niitä sääntöjä, helppoa, eikö?

Luulen ainakin että herra miljardööri muistaa suojatiesäännöt hetken aikaa, jos näin on niin sakko on oikean kokoinen.

Juuso Hämäläinen

Kyllä rikkeen suuruutta liioitellaan usein. Ylinopeus on tyypillinen liioiteltu sakotuksen kohde Suomessa. Vai miten selität järkevästi Suomen päiväsakkosysteemin kohtuulliseksi verrattuna maihin, joissa pienten ylinopeuksien sakotus on pientä.

Sakot suhteutetaan ensisijaisesti teon vaarallisuuteen. Onko työttömän ajo punaisia päin suojatien edessä vain muutaman kympin tai satasen veroinen rike? Tuskin tuo on riittävä rangaistus.

Olemmeko me Suomessa viisaampia kuin kehittyneissä autoilukulttuureissa. Enpä usko näin olevan. Kyllä kyse on enemmänkin Suomen valtion halusta rahastaa eikä liikenneturvallisuudesta.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Eiköhän sen sakon ensisijainen tarkoitus olla peloite ja rikkeen tapahtuessa rangaistus.

Joten toimisiko tasapäinen 200€ sakko? miljardööri päättää että nyt on kiirus ja päräyttää 5 punaisenvalon läpi ajatellen että kyllä se tonnin kärsii tästä jos kiinni jää tai painaa motarilla 200km/h hesasta turkuun poliisit perässä ja maksaa perillä sitten 200€, kehenkään ei sattunut.

Kaikki muut rangaistukset ei juuri peloita henkilöitä joille on kertynyt omaisuutta reippaasti yli peruselämiseen vaadittavan rahamäärän.

Nähdäkseni tuo tuloihin perustuva sakotus pitää niin duunarin kuin toimitusjohtajankin saman asteisessa ajatusmaailmassa liikenteessä. Asenne ratkaisee hyvin pitkälti tuleeko niitä sakkoja vai ei.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #16

Ajokiellolla on tehokkain vaikutus. Näin on havaittu Saksassa. Luotan heidän logiikkaansa enemmän kuin suomalaiseen.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt Vastaus kommenttiin #20

Vain lopputuloksella on merkitystä, onko parempi tieturvallisuus Suomessa vai Saksassa?

Lyö tilastoja tiskiin niin voit kääntää monenkin mielen ja vaikuttaa, eli perustele tuo väitteesi.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #27

Saksassa on parempi. Ero ei ole valtava. Kuolemaan johtavia onnettomuuksia ehkä 15-20% vähemmän vuodesta riippuen suhteutettuna väkilukuun. Ero on kuitenkin Saksan eduksi suurempi, kun huomioidaan automäärä, liikennetiheys ja korkeat ajonopeudet.

Saksa ja Suomi ovat kuitenkin EUn parhaasta päästä. Ruotsi ja Englanti ovat meitä huimasti edellä. Englanti yllättää, koska siellä on liikennetiheys suuri, kadut kapeita ja ajotyyli melko aggressiivinen tai sanoisiko malttamaton. Meidän päävertailukohtamme kuuluu olla Ruotsi. Siellä on talvi kuten täällä.

Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat 20 vuodessa vähentyneet EUssa dramaattisesti. Kehitys jatkuu, mutta sen suurin selitys on tilanteen hiljaa tapahtuva paraneminen itäisen Euroopan maissa. Niiden tilastot ovat edelleen hyvin synkät.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt Vastaus kommenttiin #28

Mitä löysin OECD:stä

Saksa 2014:
Reported safety data
Fatalities 3 377
Injury crashes 302 435
Injured persons hospitalised 64 057
Seriously injured (MAIS3+) 14 645
Deaths per 100 000 inhabitants 4.2
Deaths per 10 000 registered vehicles 0.6
Deaths per billion vehicle kilometres 4.6
Registered vehicles (thousands) 55 011
Vehicle kilometres (millions) 740 500
Registered vehicles per 1 000 inhabitants 681

Suomi 2014:
Reported safety data
Fatalities 229
Injury crashes 5 324
Seriously injured persons (MAIS 3+) 519
Deaths per 100 000 inhabitants 4.2
Deaths per 10 000 registered vehicles 0.5
Deaths per billion vehicle kilometres 4.2
Registered vehicles (thousands) 4 334
Vehicle kilometres (millions) 54 580
Registered vehicles per 1 000 inhabitants 795

Suomi ja Saksa menee suhteutettuna hyvinkin samoissa luvuissa tosin Suomi on edellä, mutta kuten jo itset mainitsit, kulttuuri siellä tien päällä on näissä maissa todellakin erinlainen.
Tuo veikkaus 15-20% meni metsään että heilui.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #29

Ei se vertailu näin mene. Tilastotieto vaihtelee selvästi. 2015 vuonna Suomi oli selkeästi Saksan jäljessä.

Lisäksi on myös otettava huomioon taajamien määrä, liikennetiheys ja ajonopeudet. Emme vertaa samoja asioita nyt. Suomessa ajetaan niin hiljaa ja niin tyhjillä teillä, ettei meillä voi olla samantasoinen kuolemankolareiden määrä kuin Saksassa. Sen tulisi olla murto-osa tuosta.

Näin vertailtuna suomalainen ajotaito ja liikenneturvallisuus ovat heikolla tasolla.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Kolmannen kerran: pienistä ylinopeuksista tulee Suomessa rikesakko.

Juuso Hämäläinen

Sakotusjärjestelmässä on myös se suuri vika, että se ei huomioi omaisuuden suuruutta. On monia pienituloisia, mutta erittäin varakkaita. Esimerkiksi eläkeläisissä.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Ei pidä paikkaansa.

"Yhden päiväsakon määräytymisperusteena toimivat tuomitun ansiotulot, pääomatulot sekä eräät vero­vapaat tulot"

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Varallisuus huomioitiin aikaisemmin, mutta tämä loppui varallisuusveron poistumisen myötä. Vaikka varallisuuden huomioiminen tekisi järjestelmästä eksaktimman, niin varallisuusverojärjestelmän lopettaminen myötä varallisuustiedot lakkasivat olemasta keskitetysti saatavilla ja tuon tiedon kerääminen tai sitä koskevan jatkuvan rekisterin ylläpitäminen vain sakkojen määrittämistä varten olisi ollut hallinnollisesti varsin raskasta.

Juuso Hämäläinen

Kiinteistöomaisuus tunnetaan. Siellä se suurin varallisuus on useimmilla. Lisäksi rekisteröidyt kulkuneuvot kuten kalliit veneet on helppo löytää. Tietoteknisesti pikkujuttu tuottaa nämä tiedot tähänkin käyttöön.

Juuso Hämäläinen

Niin ei pidä. Varallisuutta ei huomioida lainkaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Suuret päiväsakot (kuten rikemaksutkin) voi välttää ajamalla sääntöjen mukaan. Liikenteen toimiminenhan perustuu muutenkin siihen, että kuljettajat käyttäytyvät sääntöjen mukaisesti ennustettavalla tavalla.

Risto Salonen

Liikenne toimii, mutta sujuvuus kärsii, kun marginaalit pienenevät koko ajan.
Kun valvonta kasvaa ja samoin riski jäädä esim. kameraan ylinopeudesta, putoaa tienopeus selvästi. Joukossa on enenevässä määrin autoilijoita, jotka varmuuden vuoksi ajavat alinopeuttaa. Se puolestaan synnyttää jonoja ja turhia ohituksia.
Eikö tuo Wihurin tapaus ole kaksinkertaista rankaisemista: ensin ansiotuloista otetaan progressiivisen asteikon mukaan yli 50% veroa ja netosta taas progression mukaan sakko.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen

En ole itse mikään isotuloinen mutta Suomen päiväsakkojärjestelmä on kansallinen häpeä. 50000€ on sama raha sekä isotuloiselle että köyhälle. Rahamäärä ei ole missään suhteessa rikoksen vakavuuteen etenkin, kun kaikki nämä jättisakot kirjoitetaan liikennerikkeistä jotka ovat sittenkin todella pieniä.

Moni meillä on sitä mieltä, että jättisakot ovat tarpeellisia, koska ilman niitä kuulemma "rikkaat" ajaisivat miten sattuu. Miksiköhän ne eivät tee näin maissa (kaikki muut) joissa sakko on kaikille sama?

Sakkoihin ei vaikuta varallisuus, miljoonia omistavan sakko saattaa olla pieni kuten myös ulkomailta tulonsa saavan. Ulkomainen miljardööri saa kuuden euron päiväsakon ja tokihan hän voi puhua tottakin, koska Suomen vouti ei pysty ulkomailta (pl. pohjoismaat) sakkoja perimään.

Meidän liikennevalvontamme ja sakkomme ovat kääntyneet päälaelleen.

Koko ajan poliisi on kiristänyt valvontaa ja sakkoja tulee aina ja entistä pienemmistä nopeusylityksistä ja kameravalvonta on toiminnassa 24/7 ihan riippumatta liikenneoloista. Tämä sattuu tavalliseen tielläliikkujaan, siihen, joka ajaa hyvin turvallisesti.

Samaan aikaan meillä on liikenteessä taparattijuoppoja, huumekuskeja, järjettömiä kaahauksia, asialla usein ulkomaalaiset. Näitä ei saada kuriin he eivät maksa sakkojaan, ajavat kortitta, jne. Vasta jos jotain todella vakavaa sattuu niin häkki heilahtaa.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

"Rahamäärä ei ole missään suhteessa rikoksen vakavuuteen etenkin, kun kaikki nämä jättisakot kirjoitetaan liikennerikkeistä jotka ovat sittenkin todella pieniä."

Hohhoijaa. Tässäkin blogissa mainittu rikkomus oli suojatien eteen pysähtyneen auton vierestä pysähtymättä ajaminen. Tällaiseen on kuollut ihmisiä, eikä kyseessä siis todellakaan ole pieni rike. PIENISTÄ RIKKEISTÄ SAA RIKESAKON. Eikö tämä millään mene jakeluun?

"Tämä sattuu tavalliseen tielläliikkujaan, siihen, joka ajaa hyvin turvallisesti."

Kas kun esim. minuun ei ole kertaakaan sattunut!

Tietenkään kaikkia vakaviakaan rikkeitä ei saada juurittua, mutta ei tätä asiaa mitenkään parantaisi rikkaitten sakkojen alentaminen.

Juuso Hämäläinen

Se on rahastamista. Siitä ei pääse mihinkään. Päämotiivi on rahastus. Sillä ei mitään tekemistä liikenneturvallisuuden kanssa. Siksi tätä sekoilua ei muualla harrasteta. Kyllä sakolla on oltava suhde todelliseen tilanteeseen ja siinä tuotettuun vaaraan. Sitä on turha inttää muuksi.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Päiväsakkoja ei kirjoiteta pienistä rikkeistä. Normaalit ylinopeudet ym. kuuluvat rikesakkojärjestelmän piiriin ja rikesakot eivät riipu sakotettavan tuloista.

Päiväsakkoja tulee sellaisista vakavammista liikennerikoksista ja -rikkomuksista, jotka tyypillisesti ovat omiaan aiheuttamaan vaaraa muille tielläliikkujille. Niihin harvemmin törmää tavallinen turvallisesti ajava autoilija.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Rikesakko keksittiin kun oikeudenmukaisuuskäsite muuttui ajan saatossa.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen

Tässä hieman esimerkkejä niistä oikeista uhista:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201703252200091671...

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/video-ka...

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/huumeku...

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kot...

Näitä riittää.

On totta, että suojatien eteen pysähtynyttä autoa ei saisi ohittaa, mutta sen ei pitäisi olla 78000 euron hintainen rike kenellekään.

Käyttäjän MiikaKautto kuva
Miika Kautto

Suojatien eteen pysäyttäneen auton ohittaminen on yksi vaarallisimmista rikoksista mitä voit tehdä. Ohittavalla ei ole mitään mahdollisuutta nähdä onko ohitettavan auton edessä pieni lapsi. Myöskään lapsella ei ole mahdollista nähdä ohittavaa autoa. Samasta syystä autoa ei saa pysäköidä 5 metriä lähempänä suojatietä. Vaara törmäykselle on ilmeinen, jos henkilö on kulkemassa suojatiellä. Lisäksi törmäys kohdistuu suojaamattomaan henkilöön tai eläimeen, jolloin vakavan vamman syntyminen tai hengen menetys on todennäköinen. Ihmisen henkeä ei voida mitata rahassa, joten tuomiokin tulee suhteuttaa siihen. Sakolla on tarkoituksellisesti ennaltaehkäisevä tarkoitus, lisäksi ketään ei ole pakotettu rikkomaan lakeja.

Tässä on myös mielipidekirjoitus aiheesta.
http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/324222/Eh...

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Olen ollut kerran itse mukana setvimässä (tosin vain pienessä avustavassa roolissa) tapausta, jossa suojatien viereen pysähtyneen auton ohittaminen johti lapsen kuolemaan.

Silloin kun sanktiolla torjuttava riski on rahassa määritettävissä, on sanktiolle sitä kautta määritettävissä absoluuttinen yläraja, jota sen ei ole perusteltua ylittää.

Mutta kun suojataan ihmishengen kaltaista rahassa määrittämätöntä oikeushyvää, ei absoluuttisten summien miettiminen minusta ole perusteltua, vaan sanktio on määritettävä sitä kautta, että sen estävä vaikutus on oikeassa suhteessa riskiin.

Käyttäjän JaakkoLautaoja kuva
Jaakko Lautaoja

Suurituloisen kohdalla on ylinopeudessa aina kyse tahallisuudesta. Heidän autoissaan on vakionopeussäätimet. Sellaisella ei aja vahingossa ylinopeutta.
Jos ylinopeuksista oikeasti haluttaisiin eroon, olisi nykytekniikalla jo helppo pistää autoihin säätimet, joiden avulla se olisi mahdotonta.
Esimerkin suojatien eteen pysähtymättä jättämisestä voitaisiin meilläkin antaa sama rangaistus, kuin Ruotsissa, jossa siitä tempusta lähtee aina ajokortti.

Reijo Vuoriheimo

Tässä tapauksessa sakon suuruus oli kuuden päivän nettotuloja vastaava. Annetaan kaikille vastaavista rikkomuksista kuuden päivän nettotuloja vastaava sakko. Silloin sakko olisi kaikille suhteessa samankokoinen.

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Voiko sakot suorittaa halutessaan istumalla vankilassa vaaditut päivät ? Ovatko nuo siis vaihtoehtoja vai onko niin että ulosottomies yrittää ensin periä maksamatomia sakkoja ja vasta sitten jos ei sakkoja saada ulosmitattua niin sellin ovet loksahtavat ?

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Tuomioistuin päättää, mitä rangaistusmuotoa käytetään. Eli jos määrätään sakot, niin ne peritään ulosottoteitse. Vasta jos se ei onnistu, tulee muuntorangaistuksen määrääminen kysymykseen.

Eli tuomittu ei voi itse valita.

Jukka Hildén

Ehdotus. Risteyksessä pysähtyneen auton ohi ajavalle aina linnatuomio. Se olisi reilua, ja sen voi määritellä helposti yhtä pitkäksi kaikille. Ei tulisi paha mieli kenellekään. Aivan sama oliko töissä Alepassa tai isossa omassa yrityksessä. Mitä sillä olisikaan tekemistä törkeän ja tietoisen liikenneturvallisuuden rikkomisen kanssa? Vai onko tässä keskustelussa lopulta kysymys siitä, että erituloisilla voisi olla eri oikeudet niin liikenteessä kuin muualla?

Käyttäjän KamalPalaniJafi kuva
Kamal Palani Jafi

Erinomainen kirjoitus Valtteri. Kiitoksia!

Jarkko Haarla

Erinomaisesti kirjoitettua... vaikkakin Eurooppalaisittain katsottuna täyttä soopaa. Valtteri on varmaan ihan fiksu, mutta maailmankuva ei ole Suomalais-käpertyneestä vahingonilo - ajattelusta mihinkään muuttunut vaikka on muutaman vuoden lakia lukenutkin.

Maassa, jossa kateus-ajattelu ei ohjaile jopa lainsäädäntöäkin, tulisi samanarvoiset rikkeet käsitellä samanarvoisina. Muussa tapauksessa liikennerikkeestä saatavan vankeusrangaistuksenkin kuuluisi olla eri mittainen sen mukaan, että paljonko on tuloja. Jukka Hilden on tuossa mielestäni oikeassa.

Sen sijaan, että varakkailta verotetaan aivan ylävapaita sakkoja, olisi paljon parempi siirtyä pistejärjestelmään, minkä avulla ajo-oikeuden menettäminen ja uudelleen autokouluun meno tulisi paljon herkemmin ajankohtaiseksi.

Nykyjärjestelmä on sen tarkoituksen eli liikenneturvallisuuden kannalta nurinkurinen; valtaosa eli köyhät voivat ajaa liikennettä vaarantaen tietäen, ettei siitä tuleva rangaistus ole kummoinen. 130 km/h 100 km/h alueella on ehkä 300e ja jos ei edellisiä ylityksiä ole, niin voi ihan rauhassa päästää menemään. Vähän parempituloisella puhutaan 30.000 euron sakoista mikä väistämättä johtaa siihen, että hyvätuloiset ja varsinkin rikkaat ajavat selvästi siistimmin kuin köyhä kansanosa.

Koko muu maailma tietää Suomen järjestelmän vinksahtaneisuuden ja nauraa sille ääneen.

Viisas keskittyisi ongelmien poistamiseen rakenteiden kautta. Tänä päivänä on liian helppoa ajaa suojatielle pysähtyneen auton ohi vahingossa... me kaikki olemme olleet tuossa tilanteessa ja ihan turha hurskastella ettei muka olisi.

Toimituksen poiminnat