*

Valtteri Aaltonen

Metropolipolitiikasta ja Fimeasta

Eräs tuttava kirjoitti facebookissa satunnaisesta keskustelustaan ulkomailla tapaamansa amerikkalaisen it-pampun kanssa. Amerikkalainen oli kertonut kuinka piilaaksossa on parhaillaan meneillään ison mittakaavan aivovuoto, kun it-osaajat suuntaavat ulkomaille. Erityisesti kohteina oli mainittu Kanada ja Australia. Sekä Kööpenhamina ja Tukholma.

Vaikka toki yksittäisen kuulopuheen perusteella ei kannata kovin laajoja johtopäätöksiä tehdä, on kerrottu hyvin yhteensopivaa sen kanssa, mitä muista lähteistä kuulee. Tukholma ja Kööpenhamina vetävät kansainvälistä osaajaa ja yrityksiä puoleensa. Ja kun esimerkiksi kovan luokan it-osaaja muuttaa USA:sta Ruotsiin on kyse pohjimmiltaan tulonsiirrosta ruotsalaisille veronmaksajille.

Tärkeintä on huomata, mikä pääkaupunki tuosta joukosta puuttuu. Helsinki ja Suomi ovat jäämässä jälkeen Pohjoismaiden alueen kilpailussa. Ja sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin.

Mistään sattumasta ei tietenkään ole kyse siinä, että yritykset ja osaajat suuntaavat Tukholmaan eikä Helsinkiin. Ruotsin valtio tukee Tukholman kasvua ja kehitystä liki kymmenkertaisella summalla verrattuna siihen, mitä Suomen valtio panostaa Helsinkiin. Ruotsissa on hyvin ymmärretty se, että maan menestyksen perusta luodaan metropolialueilla. Nykymuotoisessa taloudessa uuden kasvun avaintekijät syntyvät isommissa kaupungeissa. Ja ennen kaikkea pienten maiden ainoat metropolit kilpailevat toisten maiden metropolien, eivät oman maan pienempien kaupunkien kanssa. Metropolialueiden menestys niiden välisessä kilpailussa taas vaikuttaa olennaisesti koko maan menestykseen.

No, mitä tekee Suomi? Samalla kun kilpailijamaissa tehdään valtakunnallisesti johdonmukaista politiikkaa kansainvälisesti houkuttelevien metropolien luomiseksi, täällä harrastetaan hullunkurista nappikauppaa toiseen suuntaan. Hallitus sai juuri päätettyä, että kahdeksan vuotta jatkunutta Fimean (os. lääkelaitos) alueellistamisfarssia jatketaan edelleen ja vastoin kaikki teetettyjä asiantuntijaselvityksiä Fimean pääpaikka yritetään yhä pitää Kuopiossa. Toki suurin osa työntekijöistä ei sinne edelleenkään suostu siirtymään.  Fimean sijoittumista koskeva ratkaisu lienee käytännössä kuolinisku Suomen haaveille saada EU:n lääkevirasto Helsinkiin (ja ei, sitä ei ole oikeasti mahdollista saada Kuopioon). Jos näin, niin Fimean 50 työpaikkaa Kuopiossa voivat olla veronmaksajille todella kalliita työpaikkoja.

Ja tähän väliin korostettakoon, että en vastusta aluepolitiikkaa ylipäänsä. Suomen kokoisessa ja harvaan asutussa maassa tarvitaan väistämättä alueellisia tulonsiirtoja, jotta voidaan taata kaikille esim. välttämättömät peruspalvelut. Ja eri alueiden vahvuuksia kannattaa tukea. Oulun esimerkki osoittaa, että fiksulla toiminnalla on vahvoja korkean osaamisen keskittymiä mahdollista luoda myös kauas pääkaupunkiseudusta.

Kuitenkin järkevä ja kestävä alueellinen elinkeino- ja elinvoimapolitiikka voi perustua vain alueiden omiin vahvuuksiin, ei yrityksiin siirtää noita vahvuuksia tai valmiita kokonaisuuksia mahtikäskyllä paikasta toiseen. Sellainen on huonoa aluepolitiikkaa, joka aiheuttaa isot kulut, mutta tuottaa vähän hyvää. Fimea olkoon tästä paraatiesimerkki. Laitoksen elintärkeät asiantuntijat olivat Helsingissä ja kansainvälinen asiakaskunta halusi asioida Helsingissä. Laitoksen asiantuntijoilla ei ollut mitään halua siirtyä pois pääkaupungista ja nyt puhutaan pääasiassa sellaisista työntekijöistä, joilla kyllä keskimäärin on työpaikkojen suhteen valinnanvaraa. Kuopion kokoisessa kaupungissa on myös rajoitetusti työpaikkoja tarjolla korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden yleensä korkeasti koulutetuille puolisoille, mikä heikentää muuttohaluja entisestään. Vaikka Kuopiossa on lääketieteellinen tiedekunta, siellä ei ollut valmiina sellaista lääketieteellistä klusteria, että se olisi kyennyt tarjoamaan laitokselle koko sen edellyttämän asiantuntijatyövoiman. Helsingin vahvuuksia ei yksinkertaisesti ollut mahdollista laittaa muovikassiin ja kantaa Kuopioon vaikka kuinka haluaisi.

Alueiden kannattaa keskittyä kehittämään ja rakentamaan omia vahvuuksiaan ja erityispiirteitään, joissa niiden on mahdollista saada suhteellista kilpailuetua. Ja valtion kannattaa tätä työtä tukea. Mutta kannetulla vedellä on taipumus pysyä kaivossa keskimäärin tosi huonosti. Sen sijaan jos ihmiset ja työpaikat eivät kohtaa, valtion pitäisi aktiivisesti tukea sitä, että ihmisten olisi nykyistä helpompi muuttaa sinne, missä heille on töitä tarjolla.


www.valtteriaaltonen.fi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Kuopin yksi vahvuuksista tosin sattuu olemaan vahva lääketieteen osaaminen. Sitä olisi valtion hyvä tukea edes hallinnon sijoittelulla, mutta sekin tuntuu olevan liikaa ja sitä "vanhanaikaista kepulaista aluepolitiikkaa", jota jostain kumman syystä ei missään muualla, Ruotsissa nyt varsinkaan, harjoiteta...

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

... Ja siihen lääketieteen osaamiseen Kuopion voi olla ihan kannattavaa panostaa. Sinne on varmasti fiksua pyrkiä rakentamaan monenlaista tämä lääketieteen osaamisen ympärille. Esim. selvitysmies Soininvaara taisi Fimean sijoittumisesta jättämänsä mietinnön yhteydessä suositella kansallisen neurotutkimuskeskuksen perustamista sinne.

Siis perustamista, ei siirtämistä.

Fimean kaltaisen valmiin ja kansainvälisiin asiakkaisiin sidoksissa olevan organisaation siirtäminen Kuopioon taas ei ole fiksua (kuten myös useampi asiassa teetetty selvitys on todennut). Se on juuri sitä vanhanaikaista ja kallista aluepolitiikkaa, josta muualla on jo pitkälti luovuttu.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Eipä tässä ole muutosta tapahtunut koskaan, tietysti keskusta tunnetaan parhaiten alupolitiikan korostajana, mutta ihan samalla tavalla toimivat kaikki puolueet demareita myöten.

Aluepolitiikka kiinnostaa jokaista edustajaa, koska se oma valinta on tavalla tai toisella varmistettava, siksi se kotiinpäinveto on tärkeää ihan jokaisessa kysymyksessä.

Edustaja, joka ei ajattele ja ehdota omalle äänestysalueelle rahaa on kohta entinen edustaja. Suomen kannalta asiaa ei ajatella, vaan oman äänestysalueen.

Näistä pienistä asioista koostuu se koko aluepoilitiikkaa, joten mahdollisuus siihen, että asioita ajateltaisiin koko Suomea silmälläpitäen on mahdotonta.

Sitten kun aluepolitiikkaan sekoitetaan vielä etujärjestöpolitiikkaa, niin silloin ollaankin sitten jo syvällä.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Niin tietenkin sillä poikkeuksella, että siltarumpu- tai aluepolitiikka pääkaupunkiseudun hyväksi ei ole halveksittavaa ja tuomittavaa "pekkarointia", vaan fiksua metoropolipolitiikkaa, koska "kilpailemme muiden metropolien kanssa"

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Tietysti tuon voi sanoa noin kärjistetysti, mutta siinä on totuuden siemen.

Nykymuotoisessa talousjärjestelmässämme pienten kaupunkien ja harvemmin asuttujen seutujen menestys on vahvasti riippuvaista isoimpien kaupunkien kehityksestä. Siksi myöskään maakuntien näkökulmasta aluepolitiikkaa ei kannata tehdä tavalla, joka aiheuttaa esim. Helsingissä merkittävästi isomman vahingon kuin mitä se tuottaa hyötyä muualla. Siinä tosiasiassa kustaan myös maakuntien muroihin.

Siksi esim. Fimea oli myös aluepoliittisesti huono päätös. Kuopio ehkä yksittäisenä kaupunkina nettomääräisesti hyötyi tästä päätöksestä. Mutta samalla Fimean farssi on aiheuttanut isomman kokonaisvahingon, jonka kustannukset jakaantuvat koko Suomelle, myös pienemmille kaupungeille ja maaseudulle. Ja muiden alueiden osuus tuosta tappiosta ylittää taatusti Kuopion saaman hyödyn. Eli kokonaisuutena metropolialueen ulkopuolinen Suomi kärsi tappiota tämän päätöksen seurauksena.

Siis kokonaisuutena myös maakunnat olisivat hyötyneet siitä, että koko sähläystä ei olisi koskaan lähdetty tekemään.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Alueellinen eriarvoisuus on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti, mistä asuntojen hintakehitys toimii aika hyvänä indikaattorina. Siihen nähden on aika outoa ajatella, ettei mitään valtakunnallisesti merkittäviä toimintoja voitaisi koskaan sijoittaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

EU:n lääkevirastosta kannattaa todella kilpailla. Tästä seuraa, että lopulliset ratkaisut Fimean sijaintipaikasta olisi kannattanut siirtää siihen vaiheeseen, jolloin tiedetään tuleeko EU:n virasto Helsinkiin vai ei.

Pohjoismaisten metropolien ei minusta kannattaisi suhtautua toisiinsa vain kilpailijoina, vaan ennemmin yrittää yhteisesti lisätä maailmanlaajuista vetovoimaansa. Toki yhteistyö voidaan laajentaa koskemaan muitakin itämerellisiä metropoleja.

Vihjeeksi: jo ennen G20-huippukokousta Der Spiegelin mukaan näytti siltä kuin koko maailma haluaisi tulla Hampuriin ja erityisesti Elbphilharmoniehin. Yksi uusi Guggenheim lisää Helsinkiin ei olisi tuollaista vaikutusta synnyttänyt.

Jacob Söder

On se vaan ihmeellistä, kuinka vaikeaa Suomessa on toteuttaa alueellistamista, toisin kuin esim. Ruotsissa, mutta siellä onkin nollatoleranssi henkilökunnan vastustukselle, kun valtiopäivillä alueellistamispäätös on tehty, näinhän sen pitäisi demokraattisessa yhteiskunnassa mennä.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Ei Ruotsissakaan ole lainsäädäntöä, jolla henkilökuntaa voitaisiin pakottaa siirtymään mihinkään. Kun avainhenkilöstö nostaa kytkintä, niin sille ei demokraattisessa yhteiskunnassa paljoa pysty tekemään.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Eipä tietenkään. Henkilö voi aivan vapaasti kieltäytyä muuttamasta. Työpaikan sijainti ei sitten välttämättä olekaan neuvottelukysymys.

Jacob Söder

Aivan oikein, ketään ei pakoteta, mutta he, joille muutto ei kelpaa, voivat etsiä itselleen uuden työpaikan ja tietääkseni kaikkiin virastoihin on aina löytynyt pätevää henkilökuntaa.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #14

Ainakaan Fimean kohdalla tämä ei toimi. Kyse ei ole vain virastosta, vaan korkean tason asiantuntijayksiköstä, joka nojaa rahoituksessaan suurimmalta osalta juuri tuon korkean asiantuntemuksen tuomiin kansainvälisiin asiakkaisiin. Ja tuo asiantuntemus on juuri työntekijöissä. Homman pyörittämisessä ja asiakkaiden pitämisessä voisi olla melkoisia haasteita, jos kaikki asiantuntijat lähtisivät.

Kuopiossa on ollut vaikeuksia jo pelkästään löytää Helsingistä eläköityvien tilalle työvoimaa. Jokainen voi miettiä miten homma toimisi, jos pitäisi korvata kerralla koko asiantuntijakaarti.

Käyttäjän MikaVenlinen kuva
Mika Venäläinen

Niin. Omasta kotikaupungistani on viimeisen laman jälkeen lähtenyt n. 2000 valtion työpaikkaa (on muuten varmaan Suomen ennätys, paperitehtaan sulkeminen on tämän rinnalla hiekkalinnan rikkomista, kateellisena olen katsellut toisten rakennemuutosaluetukia).

Minä ihmettelen suuresti, jos nyt maakuntakeskuksetkin ovat liian pieniä valtion virastojen sijoituspaikkoja. Alkaa tuntua siltä, että mitä me edes tehdään näin suurella maalla, jos Helsingin siltarumpupolitiikka on ainutta hyväksyttävää kehitystä? Kyllä tässä minunkin kaltaisen, armeijan käyneen aliupseerin maanpuolustustahto alkaa horjua kun omat kotikonnut eivät kelpaa enää mihkään... :)

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Kannattaa nyt lukea ajatuksella vielä läpi, mitä yritin sanoa (jos se ei käy tekstistä ilmi, niin sitten moka on minun).

Eli kyse ei ole siitä, etteikö aluepolitiikkaa tarvittaisi ja etteikö olisi asioita, joita kannattaa tehdä eri puolilla Suomea.

Vaan siitä, että aluepolitiikkaa pitää tehdä fiksusti eri alueiden vahvuudet ja reaaliteetit huomioiden. Vehnän viljelyä nyt ei vaan kannata yrittää siirtää Rovaniemelle.

Fimean siirto Kuopioon ei ollut fiksu veto. Ja tämä ei ole vain minun tulkintani, vaan valtioneuvosto on teettänyt asiasta usemman selvityksen jotka ovat päätyneet ihan samaan. Ja näkeehän sen lopputuloksestakin. Se ei tarkoita, etteikö Kuopiossa voisi olla hallinnollisia tai lääketieteellisiä toimintoja, mutta Fimeaa sinne ei olisi pitänyt pyrkiä sijoittamaan. Fimean toimintaedellytykset liittyivät merkittävällä tavalla Helsinkiin ja kuten voimme nähdä, näitä toimintaedellytyksiä ei pystynyt järkevästi siirtämään.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Kai voi ajatella niinkin, että nykyisinä digitaalisen kommunikoinnin aikoina virastot voi sijoittaa paljon helpommin minne tahansa Suomessa kuin aiemmin. Virastot eivät tarvitse raketti-insinöörejä, vaan normaaleja alalleen koulutettuja henkilöitä. Kyllä Kuopiosta ja muista maakuntakeskuksista sellaisia löytyy riittävästi. Helsinkiin voisi näin tehdä tilaa vaikkapa ITC-insinööreille.

Suurin ongelma Fimean siirron tiellä on kai ollut nykyään pääkaupunkiseudulla asuvien työntekijöiden haluttomuus muuttaa Kuopioon. Jos emme halua vaatia Ruotsin malliin työpaikan mukana muuttamista, kai helpoin ratkaisu olisi antaa haluttomien tehdä työtä Helsingin konttorissa eläkeikään asti. Digiaikana kommunikointi hoitunee riittävän hyvin Helsingin ja Kuopion välillä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Olen Aaltosen kanssa samaa mieltä. Alueiden kehittämisessä pitää lähteä niiden omista vahvuuksista eikä virastojen siirroista, joista Fimea on ehken karmivin esimerkki. Keski-Suomessa Äänekoskella käynnistellään juuri biosellutehdasta. Se tehdas luo tarvitsemansa työvoiman lisäksi työpaikkoja metsäalalle sekä puutavaran että valmiin tuotteen kuljetuksiin. Tällainen on hyvää aluepolitiikkaa.

Käyttäjän MikaVenlinen kuva
Mika Venäläinen

Niin. "Käyttäkää omia vahvuuksia" Helsingistä sanotaan. "Kyllä se siitä", sanotaan. Samalla esim. Sote-esitys on viemässä alkeellisimmatkin peruspalvelut, kun koko etelä-savon maakuntaan ei ole jäämässä täyden valmiustason sairaalaa. Myös synnytykset ovat ns. armon varassa.

Ajoin viikonloppuna (yksityistä ) metsäautotietä, joka oli kunnoltaan varempi kuin valtatie 5. Suomen toiseksi suurimman risteysaseman liikenteenohjaus tapahtuu pian etelästä Tampereelta.

Aika selkeitä signaaleja valtion taholta siitä, että missä ihmisten halutaan asuvan ja mitä siellä ajatellaan Tampereen korkeudella sijaitsevasta maakunnasta. Ja olemme ottaneet onkeemme, 1000 ihmistä joka vuosi siirtyy sinne etelään ja naapurimaakuntiin.

Pian ollaan siinä tilanteessa, että ne omat vahvuudet jää ilman raaka-aineitaan ja mökkiläinen saattaa yllättyä, kun virka-ajan ulkopuolella ei onnistu vakavampi toimenpide, kun ongenkoukun poisto sormesta.

Arto Granlund

Otetaan inhimillinen näkökulmä myös tapetille. Helsinki, toisin kuin Kuopio, tarjoaa hyvin toimeentuleville nuorille, keski-ikäisille ihmisille aivan erilaisen ympäristön mitä Kuopio edustaa, on kansainvälisyyttä, on kulttuuritarjontaa laidasta laitaan ja suorat lennot ympäri maailamaa työnsä vuoksi matkustanmaan joutuville. On suurta itsepetosta kuvitella 900:n lääkeviraston työntekijän muuttavan Lontoosta Kuopioon esim, Tukholman tai Köpenhaminan sijasta. Helsinkistä taitaa olla siirtynyt kolme työntekijää, sen jo pitäisi kertoa päättäjille kaiken,

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

On suurta itsepetosta uskoa, 900 lääkeviraston ( EMA ) työntekijää tai vuosittaiset kymmenet tuhannet vierailijat kokisivat Helsingin mieluisana vaihtoehtona uudeksi sijoituspaikaksi. Jos vertailussa on mukana esim. Pariisi tai Strassburg, uskoisin, että kaukana pohjolassa Venäjän rajalla oleva kallis kaamostalven pikkukaupunki ei suuresti näitä kysyttäessä viehätä.

Asiassa on sanansa sanottavana myös Euroopan lääkejäteillä omien organisaatioidensa ja varakkaiden lobbausverkostojesa kautta. Suomen lääketeollisuus ei ole tässä suhteessa kilpailija laajemmassa kuvassa.

Fimean ja Euroopan lääkeviraston sijoittautumiset ovat kotimaassa puhtaasti vain poliittisia kysymyksiä ja poliittista jargonia eri " asiantuntijoiden " verukkein.

Käyttäjän aleksieskelinen kuva
Aleksi Eskelinen

Siinä oli helsinkiläisen aluepoliitikon ajatusta joka ilmeisesti pohjautui vahvasti ymmärrykseen helsinkiläisen lehden rummuttaman näkemyksen pohjalta. Hassua sisänsä, että tämä keskustalainen aluepolitiikka sai alkunsa demarijohtoisen hallituksen aikana (Lipposen hallitus), jolloin keskusta oli oppositiossa.

Vaikutelmaksi kirjoituksesta jäi, että mahdollista tulevaa Helsingin epäonnistumista EMA:n saamisessa ja huonoa pärjäämistä Tukholmaa ja Kööpenhaminaa vastaan yritetään ulkoistaa muulle maalle ja maan hallitukselle. Helsingillä ja helsinkiläisillä poliitikoilla ei epäonnistumisissa ole mitään osaa eikä arpaa. Ehkä onnistuminen edellyttäisi peilin katsomista ja lusikan ottamista kauniiseen käteen.

Jännä muuten miten Fimean toimijoilla ja työntekijöillä on hyvin erilainen näkemys toiminnan mahdollisuuksista ja mm. rekrytoinneista kuin viraston johdolla ja Helsingin toimijoilla. Sehän on selvää, että viraston ja ministeriön virkamiesjohto ovat alusta lähtien vesittäneet alueellistamista ja levittäneet tätä propagandaa. Lukuisat selvitykset ovat olleet tilaustöitä, joiden lopputuloksen on voinut nähdä selvityksen asettajasta ja/tai tekijästä. Huolestuttavinta Fimea-casesta on esimerkki poliittisen päätöksen kunnioittamattomuudesta ja toimeenpanon vesittämisestä. Millä muilla poliittisilla laillisilla päätöksillä virkajohto voi pyyhkiä lattiaa?

Fimea ei muuten ollut olemassa oleva virasto, vaan virastojen uudelleenorganisointi, jossa syntyi myös uutta toimintaa. Tätä ennen Lääkelaitoksella oli suuri vaihtuvuus henkilöstössä Helsingissä ja ongelmia toiminnassa. Kuopiossa on Suomen suurin lääketieteellinen tiedekunta, iso farmasian laitos ja lääketeollisuuden toimintaa. Moni Fimean asiantuntijoista on saanut oppinsa Kuopiosta. Kuopiossa ja Pohjois-Savossa toimii monia kansainvälisiä yrityksiä, jotka pystyvät helposti tekemään kansainvälistä liiketoimintaa näiltä sijoilta käsin. Julkiselle organisaatiolle se mitä yksityiset tekevät, on ilmeisesti mahdotonta. Asenneongelma?

Toivottavasti Suomi ja Helsinki saa EMA:n, jonka todennäköisyydet toki ovat heikohkot Fimeasta riippumatta. Lääketieteellistä osaamista löytyy ja mahtuu niin Kuopioon kuin Helsinkiinkin, jos se vain sieltä kehäkolmosen kuplan sisältä nähdään.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Kun reaalitodellisuus ja omat käsitykset ovat ristiriidassa, niin silloin voi aina syyttää asiasta jotain sabotaasia tms.

Useimmiten kuitenkin kysymys on siitä, että ne omat käsitykset ovat vääriä.

Yritin tässä blogissa avartaa keskustelua pelkältä aluepolitiikkaa- ei aluepolitiikkaa akselilta siihen, että ihan aikuisten oikeasti on olemassa fiksumpaa aluepolitiikkaa ja vähemmän fiksua aluepolitiikkaa. Ja Fimean lopputulos kyllä aika kiistatta osoittaa, että se on ollut jälkimmäistä. Valitettavasti aluepolitiikkaa aihepiirinä tuntuu olevan niin herkkä, että älyllisen keskustelun käyminen siitä on vaikeaa.

Tällainen ilmapiiri ei kuitenkaan ole kenenkään etu. Jos aluepolitiikan laadusta ei voida käydä keskustelua vaan epäonnistunein ja kalleinkin aluepolitiikka on aina aiheena koskematon tabu, se johtaa tilanteeseen, jossa oikeasti vaihtoehtoina on vain huuta kyllä-ei akselilla. Silloin aluepolitiikka on vain aina aluepolitiikkaa, jota kuuluu kannattaa tai vastustaa, riipppumatta siitä tuetaanko siinä jonkun alueen nousevaa teollisuutta vain perustetaanko banaaniviljelmiä napapiirille. Ja usko pois, sellainen asetelma ei pitkän päälle todellakaan ole minkään alueen edun mukaista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Oliko esiintulosi Fimean ja EMA:n asioissa politiikkaa vai aluepolitikkaa.

Uskallan väittää, että kyse on oppositiopolitiikasta.

Fimea tulisi siirtää kokonaisuudessaan Kuopioon, ilman mitään vatvomisia sinne tai tänne politiikan pelinappulana. Teillä demareillahan on pohjaton rahamassi ja jos sekään ei riitä, niin ainahan sitä voi korottaa verotusta ja ottaa velkaa.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #20

Oletko siis sitä mieltä, että Fimea pitäisi siirtää kokonaan ilman siirtymisestä kieltäytynttä henkilöstöä vaikka
- se tarkoittaisi, että suurin osa asiantuntemuksesta, johon koko toiminta nojaa, menetettäisiin
- tämän myötä menetettäisiin myös luultavasti suurin osa asiakkaista ja rahoituksesta (85 % Fimean rahoituksesta tulee asiakkailta, jotka voivat ihan vapaasti milloin tahansa vaihtaa mihin tahansa muuhun EU-alueen vastaavaan laitokseen)
- Kuopiossa on ollut vaikeuksia rekrytoida henkilöstöä edes Helsingissä eläköityvien tilalle, joten 150 Helsingissä kerralla irtisanoutuneen korvaaminen ei uusillakaan onnistuisi ainakaan kovin nopeasti.

Jos olet sitä mieltä, että jokin blogissani esittämäni argumentti tai päättely on väärä, niin kuulen mielelläni perusteltuja vastaväitteitä. Sen sijaan "demari sitä, demari tätä"-hokeminen on ihan oikeasti suht väsynyttä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Helsingin vahvuus ei ole sen koko. Pohjoismaat eivät ole kiinnostavia siksi, että niissä on mahdollisimman suuria metropoleja, vaan aivan muista syistä.

Pitää siis ymmärtää, miksi Pohjoismaat ovat kiinnostavia, ja panostaa näihin asioihin. Jos Suomen pitää investoida johonkin (esim. ITC-näkökulmasta katsoen), niin ei kai pääkaupungin kokoon ja tiiviyteen (Helsinkiä suurempia kaupunkeja maaailmalla kyllä riittää), vaan ehkä paremminkin yliopistoihin, ja kai myös sellaiseen lainsäädäntöön, joka mahdollistaa järkevän toiminnan Suomessa. Pieni, toimiva ja erityisesti hyvin koulutettu Helsinki voi olla parempi konsepti kuin tiivistetty ja levitetty mahdollisimman paljon kuluttajia sisältävä Helsinki.

Helsinki ei ole ITC-fitmoille kiinnostava massiivinen markkina-alue, vaan ehkä todennäköisemmin hyvin koulutettu ja toimiva pikkukaupunki. Tuo voisi olla myös looginen Helsingn markkinointiviesti. Turvallinen maa, väljä asuminen ja ruuhkattomuus voivat olla pohjoismaisia vetonauloja, jo mainitun korkean osaamistason lisäksi.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"Helsinki ja Suomi ovat jäämässä jälkeen Pohjoismaiden alueen kilpailussa. Ja sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin."

Helsinki on vasta kuromassa muita kiinni. Fakta on se, että Tukholma on Pohjolan keskellä ja Kööpenhamina keskisessä Euroopassa.

Helsingin laahaamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin. 2000-luvun alussa, kun Helsingissä poksahti IT-kupla, muu Suomi porskutti. Asiakkaat ovat yleensä maailmalla, eivät Helsingissä.

-
"Oulun esimerkki osoittaa, että fiksulla toiminnalla on vahvoja korkean osaamisen keskittymiä mahdollista luoda myös kauas pääkaupunkiseudusta."

Huvittaa sana ´myös´.

-
"maan menestyksen perusta luodaan metropolialueilla. Nykymuotoisessa taloudessa uuden kasvun avaintekijät syntyvät isommissa kaupungeissa. Ja ennen kaikkea pienten maiden ainoat metropolit kilpailevat toisten maiden metropolien, eivät oman maan pienempien kaupunkien kanssa. Metropolialueiden menestys niiden välisessä kilpailussa taas vaikuttaa olennaisesti koko maan menestykseen."

Esität väittämän, mutta perustelut ovat yhtä löysiä kuin Jan Vapaavuorella. Totta kai haluatte Helsingille enemmän valtiolta rahaa ja sen voimin noin puhutte.

Esitän vastaväittämän: Helsingin menestyksen perusta luodaan maakunnissa. Ne käyttävät Helsingin tukipalveluja vauhdittaessaan kasvuaan: terminaaleja, lentoasemaa, mediaa, hallintopalveluja. Nämä alat ovat Helsingin erityispiirre. Mikä niistä vetää muut kasvuun? Ei mikään. Muut vetävät nuo kasvuun. Suhteellisesti vähemmän Helsingissä on sen sijaan teollisuutta. Yksi veturi Helsingistä löytyy: ohjelmointiala. Se ei tosin työllistä sanottavasti, joten kansantalous ei siitä hetkahda. Helsingistä löytyy myös tuotekehitystä runsaasti. Sitä voidaan pitää kasvun elementtinä, jos kehittävät uusia tuotteita maakuntien tehtaisiin.

Usein on kylläkin niin, että kehittäjät löytyvät maakunnista. Salossa kehitettiin kännyköitä, Vaasassa taajuusmuuttajia jne.

Epämääräisten maalailujen sijaan kannattaa puhua konkreettisesti: miten kasvu syntyy? Missä se syntyy? Nyt Varsinais-Suomi porskuttaa. Helsinki ei onnistunut vetämään maan taloutta mihinkään, vaikka 10 vuotta oli aikaa. Ehkä se on meidän muiden vika, kun ei autettu ja annettu tarpeeksi rahaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Ehkä Helsingin vahvuus on suuri itseluottamus. :-)

Toimituksen poiminnat