*

Valtteri Aaltonen

Työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnasta

Eduskunnassa käytiin eilen illalla lähetekeskustelu työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnan poistamista koskevasta lakialoitteesta. Keskustelu ja sitä edeltänyt debatti julkisuudessa on ollut paikoin juuri niin tunnevetoista kuin sanojen maa ja muutto kohdatessa voi odottaa. Tällöin vähemmälle huomiolle on jäänyt, mistä asiassa varsinaisesti on kysymys.


Työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinta tarkoittaa sitä, että kun ulkomaalainen hakee Suomesta oleskelulupaa työn perusteella, on tietyllä aloilla oleskeluluvan edellytyksenä, että kyseiseen työpaikkaan ei ole kohtuudella saatavissa suomalaista (teoriassa ETA-alueen) työvoimaa. Pyritään siis ensisijaisesti työllistämään oman maan asukkaita (pitäen sisällään niin "kantasuomalaiset" kuin jo maassa olevat maahanmuuttajatkin) ja ohjaamaan työperäistä maahanmuuttoa sellaisille aloille, joilla ei ole jo ylitarjontaa työvoimasta.

Saatavuusharkintajärjestelmästä liikkuu kovasti paikkansapitämättömiä käsityksiä. Ensinnäkin Suomessa saatavuusharkintajärjestelmä ei koske kuin selkeää vähemmistöä töistä. Ei asiantuntijatöitä, esimiestöitä tai esim. it-alaa. Käytännössä saatavuusharkinta koskee osaa suorittavan työn aloista. Vuonna 2007 työhallinto arvioi, että saatavuusharkinnan piiriin kuului n. 25 -30 % ulkomaalaisten Suomessa tekemässä työstä. Valtakunnallisesti saatavuusharkinnan piiriin kuuluvista aloistakin monet on kuitenkin alueellisesti vapautettu saatavuusharkinnasta. Esim. Uudellamaalla saatavuusharkinta ei koske siivoustyötä, rakennustyötä tai ravintolahenkilökuntaa.

Saatavuusharkinta ei siis estä saamasta työvoimaa. Työpaikka laitetaan yleensä TE-keskuksen kautta 10 päiväksi avoimeen hakuun ja jos vastaavaa työvoimaa ei löydy, niin ulkomaalaisen saa palkata. Ja tuo 10 päivää ei myöskään kovin ratkaisevasti pidennä kuukausia kestävää lupaprosessia (joka kyllä sinänsä on kiistatta liian hidas).

Korostettakoon vielä, että kyse on siis työperäisestä maahanmuutosta ei humanitäärisestä. Nämä ovat kaksi täysin eri ilmiötä, vaikka julkisessa keskustelussa joskus tuntuvatkin menevän sekaisin. Humanitäärisessä maahanmuutossa on kyse auttamisesta. Työperäisessä maahanmuutossa taas on kyse taloudesta ja sen on tarkoitus hyödyttää Suomea. Se ei siis ole minkäänasteista hyväntekeväisyyttä (eikä työperäisen maahanmuuton järjestelmää olisi sellaiseen järkevää käyttää).

Miten muualla?

Suomen työperäinen maahanmuuttojärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa varsin liberaali ja saatavuusharkinta koskee vain rajattuja tehtäviä. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinta on käytössä kaikissa länsimaissa, lukuun ottamatta Ruotsia. Ruotsi poisti tarveharkinnan kokonaan 2008.

Ruotsissa kokemukset tarveharkinnan poiston vaikutuksista ovat ristiriitaisia. Työmarkkinapuolella työnantajaliitot pitävät muutosta onnistuneena ja työntekijöitä edustavat järjestöt taas virheenä. Ennen tarveharkinnan poistoa Ruotsissa oli yllättävänkin tiukka työperäisen maahanmuuton linja. Toisin kuin Suomessa myös asiantuntijat, johtotehtävät ym. kuuluivat saatavuusharkinnan piiriin ja Ruotsissa siis vaikeutettiin kaikkein arvokkaimman työvoiman maahanmuuttoa. Tähän tiukkaan lähtötilanteeseen verrattuna Ruotsin nykytilan voi ehkä sanoa kokonaisuutena olevan plussan puolella.

Samalla kuitenkin tarveharkinnan poistaminen Ruotsissa johti myös lisääntyneisiin väärinkäytöksiin, ja  harmaan talouden kasvuun. Kovinkaan radikaalia vaikutusta työperäisen maahanmuuton määrään taas ei muutoksella ollut ja erityisesti osaavan työvoiman maahanmuuton houkuttelu ei ole onnistunut toivotusti. Ruotsiin tulee edelleen vähemmän työperäisiä maahanmuuttajia kuin Suomeen. Riippumattoman 13 tutkijan ryhmän työlupajärjestelmästä julkaiseman artikkelikokoelman mukaan suuri osa myönnetyistä työluvista kohdistuu matalapalkkaisille työvoiman ylitarjonta-aloille. Tutkijat määrittelevät Ruotsin työlupajärjestelmän muodostuneen tosiasiassa tarjontavetoiseksi (maahanmuuton rakenteen määrittelee se, ketkä eniten Ruotsiin haluavat) tavoitellun kysyntävetoisen (maahanmuuton rakenteen määrittelisi se, keitä Ruotsin elinkeinoelämä eniten tarvitsee) järjestelmän sijasta.


Miksi saatavuusharkinta halutaan poistaa Suomessa?

Suomessa saatavuusharkinnan poistamista koskeva lakialoite on saanut allekirjoittajia poliittisen kentän eri puolilta. Taustalla on selkeästi erilaisia tavoitteita ja odotuksia muutoksen vaikutuksista. Muutama teema julkislausutuista perusteluista kuitenkin voidaan ainakin poimia.

Poliittisessa oikeistossa nykymuotoinen saatavuusharkinta halutaan poistaa, koska sen poistamisen nähdään kasvattavan työn tarjontaa suorittavissa töissä ja täten laskevan näissä palkkoja. Tässä ajattelussa matalammat palkat innostavat työnantajia rekrytoimaan ja kasvaneet tuloerot motivoivat niitä paremmista palkoista nauttivia.

Osa allekirjoittajista taas näkee saatavuusharkinnan poistamisen esim. helpottavan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden asemaa ja tarjoavan heille paremman mahdollisuuden saada oleskelulupa työn perusteella. 

Muitakin perusteluita voidaan esittää ja on sanottava, että saatavuusharkinta on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen juttu.

Nykyjärjestelmä on tiettävästi yksittäisissä tapauksissa johtanut aika kohtuuttoman tuntuisiin lopputuloksiin. Ja on totta, että työvoiman määrän lisääntyminen tuppaa lisäämään taloudellista toimeliaisuutta ja kansantalous ainakin jollain aikavälillä sopeutuu työvoiman kasvaneeseen kokoon.

Sitten kuitenkin ne mekanismit joiden kautta tuon sopeutumisen pitäisi tapahtua ovat reaalimaailmassa yleensä vaikuttaneet paljon hitaammin ja heikommin kuin mitä yksinkertaiset teoreettiset mallit saattavat ennustaa. Suomalaisessa hyvinvointivaltiomallissa palkat joustavat alaspäin heikosti. Ja hystereesi (työttömän työmarkkinavalmiuksien heikkeneminen työttömyyden pidentyessä) tarkoittaa sitä, että työttömiä ei oikeasti voi laittaa hyllylle odottamaan. Työttömyysputken pidentyessä yhä suurempi osa työttömistä syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta. Kun huomioidaan kuinka tolkuttoman kalliiksi esim. nuorena syrjäytynyt ihminen tulee yhteiskunnalle, tulisi työttömyyden vähentämisen olla talouspolitiikassa korkea prioriteetti. Se taas on pohjimmiltaan tavoitteena vastakkainen saatavuusharkinnan poistamiselle.

Ja henkilökohtaisesti voin sanoa, että valmiiksi matalimpien palkkojen painaminen palkkakilpailulla alemmaksi ja tarkoituksellinen pyrkimys kahden kerroksen työmarkkinoiden luomiseen ei ole se keino, jolla haluaisin talouskasvua haettavan.

Mitä taas tulee nykysääntelyn yksittäisiin ongelmakohtiin, niin niihin  voidaan myös puuttua muutenkin kuin purkamalla koko järjestelmä.

Voittajan strategia maahanmuutossa?

Uskon vahvasti, että Suomi hyötyy merkittävästi hyvin toteutetusta työperäisestä maahanmuutosta ja tällaista maahanmuuttoa olisi aihetta pyrkiä lisäämään. Työperäinen maahanmuutto on kuitenkin taitolaji. Taloustieteen professorit Vesa Kanniainen ja Matti Viren ovat äskettäin kumpikin tahoillaan huomauttaneet että, toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, kaikki työperäinenkään maahanmuutto ei ole automaattisesti Suomelle kannattavaa. Maahanmuuttajan pitää päästä ihan kohtuulliseen tulotasoon ennen kuin hän julkisen talouden kannalta kokonaisuutena ”tuottaa enemmän kuin kuluttaa”. Halpatyövoiman tuominen ei siis ole korkean sosiaaliturvan maassa voittava strategia.

Siksi voin tunnustaa, etten ole kovin innoissani saatavuusharkinnan poistamisesta. Valtio menettäisi kontrollin ja keinot ohjailla työperäistä maahanmuuttoa talouden tarpeiden mukaan. Kuten ruotsalaiset tutkijat asian näkevät, ulkomaisesta työvoimasta muodostuu sen myötä musta hevonen, jonka sijoittumista ei voida ohjailla, mikä taas vaikeuttaa suunnitelmallisen työvoima- ja koulutuspolitiikan toteuttamista. Ja vaikka Ruotsin esimerkin perusteella muutoksen tosiasialliset vaikutukset eivät välttämättä olisi kovinkaan dramaattisia, niin minusta se edustaa ylipäänsä väärää ajattelutapaa työperäisessä maahanmuutossa.

Jos katsoo maailmalta esimerkkejä, niin onnistuneeseen ja kansantalouden kehitystä tukevaan työperäisen maahanmuuttopolitiikan piirteitä näyttäisivät ovat suunnitelmallisuus ja kontrolli. Ehkä paras esimerkki tästä on Kanada, joka hyötyy valtavasti maahanmuutosta vetäen koulutettua ja motivoitunutta huippuosajaa joka puolelta maailmaa.

Juuri vertailu Kanadan ja Ruotsin kesken on minusta mielenkiintoinen. Kumpikin on laajamittaisen maahanmuuton maa. Mutta muuten linjat ovat aika kaukana toisistaan. Kanadan maahanmuuttopolitiikkaa leimaa suunnitelmallisuus ja kontrolli (myös humanitäärisessä maahanmuutossa - Kanada ottaa myös merkittävästi pakolaisia). Hiukan yksinkertaistaen Kanadaan tulevat ne, jotka Kanada haluaa. Ruotsi taas edustaa juuri peilikuvaa. Mitään suurempaa suunnitelmaa kontrollista puhumattakaan on ainakin ulkopuolelta vaikea hahmottaa ja niinpä Ruotsiin tulevat ne, jotka Ruotsiin haluavat tulla. Toinen näistä maista nousee yleensä esiin, kun haetaan esimerkkiä onnistuneesta työperäisestä maahanmuuttopolitiikasta. Toiseen taas pääsee Turusta laivalla.

Itse uskon, että Ruotsin mallin sijaan meidän pitäisi pyrkiä maahanmuuttoajattelussa enemmän Kanadan suuntaan. Halpatyövoiman sijaan huomio pitäisi kiinnittää korkean osaamistason työvoimaan, jota maailmalla on liikkeellä sekä niihin aloihin joilla erityisesti tarvitaan työvoimaa. Tarvitaan selkeä ajatus siitä, minkälaisia tekijöitä Suomi tarvitsee. Ja sitten pitää alkaa aktiivisesti rakentamaan ohjelmaa, jolla sitä työvoimaa saadaan Suomeen houkuteltua.


www.valtteriaaltonen.fi
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Marko Parkkola

Nyt jo suvaitseva väki luo (vale)työpaikkoja, jotta saisivat pitää palleroisensa maassa useiden kielteisten turvapaikkapäätösten jälkeenkin. Jos tarveharkinnat poistettaisiin, turvapaikkaprosessit voitaisiin lopettaa kokonaan ja lykätä jokaiselle maahan pyrkivälle työ- ja oleskelulupa käteen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Osaatko arvata, miksi kukaan luo valetyöpaikan alalle, jolla sovelletaan tarveharkintaa? Tuntuu täysin järjenvastaiselta toiminnalta.

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Olin tänään Vantaalla TE-keskuksen järjestämässä rekrytilaisuudessa, josta sain kaverilta vihjeen.

Ihmetyksekseni paikalla oli suuri määrä kotimaisia työnantajia hakemassa työntekijöitä. Toinen toistaan paremmilla houkuttimilla kuten kahvilla, teellä, pikkumakealla tai suolaisella, karamelleilla ja liikelahjoilla ym. varustettuna.

Näin hyvin järjestettyä rekrytapahtumaan en ole 2016 työttömyyteni alkamisen jälkeen nähnyt yhtään.

TE keskus kertoikin että kyseinen tapahtuma on suunnattu tietylle työnhakija ryhmälle. Maahanmuuttajille!

Minua ei ko. tapahtumaan oltu kutsuttu, ei myöskään muitakaan kantasuomalaisia työttömiä, joten olin tapahtumassa kuokkavieras. Minun työttömyyteni kantasuomalaisena ei näytä TE-keskuksen viranomaisia kiinnostavan. Työttömyyteni saa ilmeisesti heiltä hiljaisen tuen joten kai tässä pitkäaikaistyöttömyys on kohtalona.

Kuinkahan monta työmahdollisuutta olenkaan vuodessa menettänyt? Tai muut kantasuomalaiset työttömät.

Maassamme näyttää olevan järjestelmällinen alasajo johon ottaa osaa hallitus sekä oppositio.

SDP mukaanlukien.

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri Vastaus kommenttiin #9

Ohhoh... Tuosta kannattaisi kirjoittaa ihan oma blogiteksti. Kuulostaa nimittäin niin härskisti positiiviselta syrjinnältä kun vaan voi olla. Sitten kun blogiteksti on kirjoitettu niin juttuvinkkejä laittelemaan mediaan ja vaikka linkkiä kirjoitukseen.

Käyttäjän ErkkiSaarinen kuva
Erkki Saarinen

Hyvä ja analyyttinen kirjoitus. Täydellistä vapauttamista vastustan minäkin.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Tarvittavalla työvoimalla on ollut kautta aikojen vapaa liikkuvuus kautta maailman. Tarpeettomien, elätettävien ja rikollisten matkailua on aikoinaan alettu rajoittaa passein ja viisumein.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Menen hieman aiheesta sivuun ja lainaan blogia:
"Ennen tarveharkinnan poistoa Ruotsissa oli yllättävänkin tiukka työperäisen maahanmuuton linja. Toisin kuin Suomessa myös asiantuntijat, johtotehtävät ym. kuuluivat saatavuusharkinnan piiriin ja Ruotsissa siis vaikeutettiin kaikkein arvokkaimman työvoiman maahanmuuttoa".

Siis ovatko asiantuntija- ja johtotehtävät arvokkaampaa työvoimaa? Mielestäni kaikki työ on yhtä arvokasta, on sitten pääjohtaja tai siivooja. Tarpeetonta työtä ei tehdä missään ammatissa. (Tietysti kohta sanotaan, että se 9 e/päivässä on orjatyöta). Työn palkkaus voi vaihdella, sanoin fyysinen rasitus jne.

Monesti olen ihmetellyt työehtosopimusten tekstiä luottamusmiespykälissä. Eräissä sopimuksissa on sanottu, en sanatarkasti muista, että luottamusmiestä ei saa siirtää vähempiarvoiseen tehtävään. Mitä ovat ne vähempiarvoiset tehtävät?

Ja vähän asiaakin. Jokainen tietysti voi miettiä kummalla maalla, Ruotsilla vai Suomellla menee paremmin?
Tosin Ruotsilla on sellaista mitä Suomella ei ole. Hyvä rajanaapuri.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Kaikki mielekäs työ on inhimillisesti yhtä arvokasta.

Mutta kansantalouden kannalta töiden tuottavuudessa on eroja. Ja työperäisessä maahanmuutossa on kyse ennen kaikkea taloudesta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En tiedä luenko tuon kommentin värillisten lasien läpi, joten kysyn tarkennusta. Arvioitko juuri johtotehtävät tuottavammiksi kuin suorittavan työn? Ei sillä että kyseenalaistaisin asiaa, se on vain taustasi huomioiden yllättävää.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Oletko tuota mieltä myös ex-palkansaajien ,työttömien 9e/pv töistä 180e/kk?

Onko 200 kansanedustajalla jotain sunnitteilla näitä varten?
Vai odotetaanko koska rysähtää?

KIKY-puree:
Nokian osakkeen romahdus syveni New Yorkin pörssissä - yhtiön pörssiarvosta suli päivässä yli 6 miljardia euroa

-Lindexin tulos laski kymmenen miljoonaa - Stockmannin tulos painui pakkasen puolelle
Perjantai 27.10.2017

-Keskiviikkona Taloussanomat kertoi Oxford Economicsin raportista, jossa varoitetaan kotitalouksien riskipitoisen runsaasta velkataakasta.
- Suomi on yksi raportin vaarallisen velkaantumisen
ja kasvavien finanssi- ja talousriskien maista.
TS/IS

METSÄTEOLLISUUS
UPM sulkee taas paperikoneen ja saneeraa
24.10.2017
TE

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Mutta kansantalouden kannalta töiden tuottavuudessa on eroja.

On kyllä.Etenkin näiden "töiden" tuottavuus tuo vain rahaa verottomille järjestöille

Työtön tohtori tylyttää te-toimistoa HS-mielipiteessä: ”Perusidea on selvästi se, että lusmuilevat työttömät pakotetaan tekemään jotain”
IL 27.10-17

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Arvokkuudesta en tiedä, mutta kaikkia töitä ei tehdä samalla palkalla. Minua risovat puheet heikkopalkkaisten töiden samasta arvokkuudesta parempipalkkaisten töiden kanssa. Jos työllä kuin työllä on sama arvo, miksi siitä ei makseta samansuuruista palkkaa?

Tässä vaiheessa puheet kääntyvät henkimaailman puolelle. Kaikilla ihmisillä on muka sama jakamaton ihmisarvo siitä riippumatta, mitä he tekevät, kunhan eivät tee rikoksia.

Sen verran myönnän, että ne ruumiillista työtä tekevät, jotka tekevät ammattityötä ja kokevat siinä onnistuneensa, elävät onnellista elämää alhaisesta palkkatasosta huolimatta edellyttäen, että palkalla tulee toimeen. Jos ihminen kärsii köyhyydestä ammattitaidostaan ja työllistymisestään huolimatta, hän on sorron kohde. Silloin häntä myös pidetään vähempiarvoisena, vaikka tilannetta kuvattaisiin millaisilla filosofisilla lirputuksilla tahansa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ei kaikki työ ole samanarvoista. Voidaan niistä silti hyvin maksaa ja vaatimukset voivat olla aivan olemattomia. Ay-liikkeen piiristä löytyy tätä väkeä, vaikka kuinka paljon. SAK ja sen jäsenliitot tuhlaavat parin-kolmensaan miljoonan välissä jäsenten rahaa vuosittan.

Surullinen esimerkki on alkamassa oleva sähköasentajien lakko, jota perustellaan vielä valheellisin väittein. Kysymys on vain liiton jäsenien säilyttämisestä ja liitolle tulevasta rahasta. Muutoin joudutaan pistämään 5-6 tyhjäntoimittajaa pihalle liiton toimistosta.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Laitan tuon Virenin blogin linkiksi. Kanniaisen mukaan työntekijän pitää maksaa 44% veroa kattaen kaikki verot, ennen kuin hänen vaikutuksensa yhteiskunnalle on positiivinen. Sen verran menee keskimäärin julkisiin menoihin, joten ei niitä millään halpatyöllä kateta. Jos tuohon tulee lisäksi vielä työtä tekemättömiä perheenjäseniä, niin silloin ollaan pakkasella ja reippaasti. Ja kun tuohon Ruotsiin aletaan vertaamaan, niin kyllä siellä ollaan kuntasektorilla aikamoisessa kusessa menojen kanssa, vaikka lähtötilanne on jo naapurissa täysin eri tasolla kuin Suomessa. Ja julkisten menojen kasvun suurimmat haitat osuvat sille yrittäjälle, jonka pitäisi pitää homma kasassa nousevien verojen maassa. Jossain olemattoman sosiaaliturvan maassa suurin ongelma työvoiman ylitarjonnassa on, että yhä enemmän porukkaa asustelee kaduilla. Meillä siihen ajauduttaisiin julkisen sektorin romahtamisen vuoksi. http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244331-ul...

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Rakennusliiton vasemmistoliittolainen Kyösti Suokas puuttui samaan aiheeseen:Suokkaan mukaan tarveharkinnasta luopuminen veisi ajanoloon kaikki työt suomalaisilta rakentajilta.

Suokkaan mukaan ovi Suomeen olisi auki koko maailman 7,5 miljardille asukkaalle. Suomeen olisi vyörymässä rakentajia Intiasta, Bangladeshistä, Filippiineiltä ja Vietnamista, missä on valtavat työläisarmeijat odottamassa pääsyä paremmille päiville. Tähän liittyisi Suokkaan mukaan rikollisuutta ja palkkojen polkumyyntiä.

– Me emme tarvitse kehitysmaista kuin 20 000–30 000 työntekijää, niin sen jälkeen suomalaiset eivät työskentele enää rakennustyömailla, Suokas väittää.

Suokas on murehtinut blogeissaan, ettei duunaritaustaiselle ikääntyneelle ay-miehelle näytä enää olevan puoluetta jota äänestää. Suokas väittää, että vasemmistoliiton kannattajia ei lakialoitteen vuoksi enää ole rakentajien joukossa.

– Ikinä en enää äänestä vasemmistoliittoa. Se on elitistinen porukka.
https://yle.fi/uutiset/3-9883060

Vasemmistoliitto puuhastelee nykyisin liikaa paperittomien maahanmuttajien asioilla, kuin suomalaisen työläisen asioilla.

Käyttäjän tit1839 kuva
torsti tuukkanen

Aaltosen kirjoitus on hyvä analyyttinen ja myös mielipiteen sisältävä.Sen sijaan useimmat kommentit ovat ideologian
mukaisia ja aika subjektiivisia. Kanadan tapa hoitaa maahanmuuttoasiat on mielestäni paras ja toimivin.Siihen liittyymyös
perheen yhdistämiset useimmiten automaattisesti.Meillä olisi ko. asiat kaikki kerralla kunnossa,jos voisimme käyttää Ka-
nadan mallia.EU:ssa se ei taida onnistua.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomihan on osana suurta EU:n järjestelmää, jossa 500 miljoonainen populaatio käy vapaasti kauppaa keskenään ja työvoimakin liikkuu vapaasti ulkorajojen sisäpuolella rajoista piittaamatta. Tästä huolimatta Suomi tulee olemaan kusessa tarvittavien tekevien käsien ollen riittämättömät jo kymmenen vuoden kuluttua taloudellisen huoltosuhteen ollen yksi maailman huonoimmista.

Länkyttämisen sijaan Suomesta tulisi tehdä kiinnostava niin investoinneille, kuin myös ulkomaiselle työvoimalle, jotta maan hyvinvointi voitaisiin pitää edes kohtuudella vanhan totutun rajoissa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tarveharkinnan poistoa perustellaan monin tavoin. Kuka haluaa huippuosaajia tai kuka jotain muuta. Näin oli eu:niin liittymisenkin aikoihin. Samalla tavalla kuin nyt luvattiin, että on valvontaa ja asiat ovat kunnossa. Suomalaisin työehdoin tehdään töitä. Palkkaa maksetaan samoin perustein. TESSEJÄ noudatetaan. Näin ei käynyt.

Suurimmaksi osaksi ulkomainen työvoima on sijoittunut rakennuksille, telakoille, yksityisiin palveluihin ja teollisuuteen. Näin tulee käymään nytkin, jos tämä nykyinen tarveharkinta poistetaan.

Asiat eivät ole nytkään kunnossa. Valvonta on heikkoa tai aivan olematonta. Suomalaisia yrityksiä valvotaan jollain tavoin, mutta mikäli yritys on kokonaan ulkomainen, niin valvonta näyttää olevan täysin onnetonta.

Ay-liike ei puutu mihinkään. Ehkä näytösluontoisesti aivan räikemipiin asioihin. Niitä kiinostavat jäsenmaksutulot ja milardibisnekset. Ei mikään muu.

Ihan tästä läheltä löytyy paikka missä kaikki tämä on näkyvissä. Saatetaan maksaa kolmen euron palkkoja. Maksetaan osa pimeänä suoraan käteen. Palkataan ihmisiä "yrittäjinä" esim 16e tuntihintaan. Miehiä kierrätettään kotimaidensa kautta. Ei synny tänne veronmaksuvelvollisuutta. Eroa alkaa olemaan jo mmelkoisesti suomalaisten palkkakustannuksiin. Jos eroa on 13e, niin sata miestä säästää tunnissa 1300e ja kuukaudessa jo 200-300 000 euron välissä. riippuen työtuntien määrästä. Homma on siis kannattavaa ja tulee jatkumaan.

Asiallisemmkin hoitavien yritysten sisällä saattaa ulkomaisen ja kotimaisen työntekijän palkkaero olla kolmanneksen luokkaa. Vaikka ihan samalla tavalla puolalainen työtoveri on ostanut läheltä ok talon ja perhe täällä. Kyllä se on jo suoraa riistoa.

No tähän on menty. Jatkoa halutaan. Vironpoikia kun on alkanut lähtemään takaisinkin päin. Siellä kuuluu palkat nousseen. Kaksi kaveriani on jo ottanut loparit ja pallanneet tallinnaan. Palkkaero ei ole enää merkittävä. No eihän heille suomalaisten palkkoja täällä edes maksettu. On siis kiire löytää lisää vielä halvempaa väkeä. Muuten välistä veto voi olla vaikeaa.

Itse äänestin aikanaan eu:niin liittymisen puolesta. Se kaduttaa.
Demareitakin ehdin äänestää koko aikuisikäni. Vuoden 2008 vaaleihin asti heitä äänestin. Kyllä vaikeata on nyt löytää puoluetta ja ehdokasta. Näyttää siltä, että pitää jättää äänestämättä tai äänestää persuja.

Hauskasti ovat asiat muuttuneet. Sähkäri porukassa 2000 luvun alussa suurin osa äänesti demareita, telakan metallimiehet suosivat vasemmistoliittoa. Melkoinen osa ei äänestänyt lainkaan. Keskusteluiden perusteella demareiden ja vasemmistoliiton kannattajia ei ole juuri lainkaan enää porukoissa. Äänestämättömyys on kasvanut. Muutama kellokas on innokkas. Nuoret eivät käytännössä äänestä enää lainkaan. Ainakin näin sanovat. Siinä teille luottamusta.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Demareitakin ehdin äänestää koko aikuisikäni. Vuoden 2008 vaaleihin asti heitä äänestin. Kyllä vaikeata on nyt löytää puoluetta ja ehdokasta.

Vihjase YTK 360 000 jäsenelle että ne on kok yritysjohtajan perustaman kassan jäseniä. YTK asioita ajaa Häkämies ja Vartiainen EK puolesta.

Eikä YTK istu neuvottelupöydissä kuten SAK AY-liitot .

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Jos tarveharkinta poistetaan, niin toivottavasti tuodaan faktat kuitenkin rehellisesti esille. Ei sumuteta ihmisiä tyyliin. Kaikkille maksetaan suomalaisten tasoiset palkat ja asioita valvotaan. Vaan kerrotaan rehellisesti, että halutaan hyötyä matalammasta palkkatasosta.

Pitäisi rehellisyyden nimessä muuttaa myös perustuslakia.

Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Tätähän poljetaan kuin vanhaa polkupyörää tässä ulkomaisen työvoiman kysymyksessä. Tämä eri asemaan asettaminenhan on arkipäivää tämän päivän työmarkkinoilla ja hyväksyttyä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Pitäisi rehellisyyden nimessä muuttaa myös perustuslakia.
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Poistui työttömien kohdalta jo -92-94 EU tehdyn sopimuksen mukaan.
"Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen" EU-työllisyydenhoito.
Alkoi E.Ahon hallituksen aikana -94
Tahtia kiristettiin "Liisan-listoilla"
Kiristettin lisää -08-10
Sipilä kiristää loput.

Perustuslakia on muutettu jo-94-08-14-

vas,sdp 2-6 porvaripuolueet.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Joku voisi kertoa mikä puolue on palkansaajien asialla:
Kepu,kok,Rkp,Krst,Ps,Sinis,Vihr?

Nythän on niin että vaikka demarit ajaisi mitä asiaa tahansa sen olisi saatava jotkut noista mukaan ,jotta olisi enemmistön kannatus asialle.

Näinhän asetelmat on ollut -87 lähtien .Porvarienemmistö eduskunta,kansan vaaleilla valitsema -87-19 ajan.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kokoomus
- toivoo asiasta päätöstä budjettiesityksen hyväksymisen yhteydessä.
Työperäistä maahanmuuttoa Suomeen pitää helpottaa, siksi tarveharkinnasta pitää luopua, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen sanoo.

Työvoiman tarveharkinnasta ei ole syytä luopua kokonaan.eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Simon Elo (st.) sanoo.

Myös keskustan
-Antti Kaikkonen lieventäisi tarveharkintaa.
– Suomessa on joillain alueilla ja joillakin aloilla tarvetta osaavasta työvoimasta, eikä tekijöitä kotimaasta aina löydy.
VU

Siinähän se eduskunnan enemmistön kanta oli.Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät.
Oppositiolla ei siihen ole mitään sanomista vähemmistönä.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Et taida tietää, että vasemmistoliiton Anna Kontula on tuon aloitteen pääarkkitehti yhden vihreän, demarin ja rkp:läisen kanssa. Eli tämä aloite tulee opposition joukoista.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Niin en tiedä mihin tätä työlupakäytäntöä tarvitaan yleensä ollenkaan. Olen ollut pienen ikäni firmoissa Suomessa ja ulkomailla, joissa työntekijöitä ties mistä. Mitään estettä ei ole ollut täällä työskennellä enkä itse ole mitään estettä kokenut asua ja tehdä töitä muualla. En edes ennen EUta. Viimeksi sain työ- ja oleskeluluvan Intiaan viikossa hakemuksen jättämisestä.

Ja EUssa on tekijöitä kaikkiin tehtäviin riittävästi, jokaisella vapaa liikkuvuus EUn alueella. Ainakaan Suomella ei mitään ongelmia työvoiman saannissa. Ainut hidaste on ilmastomme ja älyttömän pienet nettopalkat ts ostovoima.

En todella ymmärrä millään tavoin tätäkään hössötystä taas kerran.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Siinä oli selkeästi kirjoitettu se pointti, jonka takia tarveharkinnasta ei pidä luopua. Se veisi viimeisenkin ohjailtavuuden talouspolitiikalta ja aiheuttaisi pahimmassa tapauksessa lakimuutoksien tarpeen useihin muihinkin asioihin liittyen. Muuten riskinä on sosiaaliturvan alasajo tuon typerän päätöksen seurauksena. Mikäli ongelmana on kannustinloukut työttömyysturvajärjestelmässä, niin ratkaisuna työvoiman määrän kasvattaminen on viimeisenä listalla ja se osoittaa jo suoranaista idiotismia päättäjienkin keskuudessa. Viittasitkin Kanniaiseen ja Vireniin blogissasi, ja suosittelen myös kaikkien tarveharkinnanpoistoaloitetta kannattavien lukevan myös heidän ajatuksiaan, että pointti tulee selväksi. Se pitää myös sanoa, että henkilökohtaisesti pidän ay-liikettä suurelta osin kehityksen ja asioiden jarruna, mutta tuo mahdollinen päätös aiheuttaa jo yhteiskunnallisesti niin negatiivisia seurauksia pahimpien skenaarioiden toteutuessa, että sitä ei voi yksinkertaisesti mitenkään kannattaa. Tuossa on vielä linkki tarveharkinnan ulkopuoliselta alalta, jossa poljetaan sekä ihmisoikeuksia, että yhteiskunnan etua. Tuo voi olla tulevaisuudenkuva myös duunarisektorilla, mikäli tuo tarveharkinta poistetaan. http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3704404/Intia...

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Kiitos asiallisesta blogista.

Lainaus hallitusohjelmasta: "Työperäistä maahanmuuttoa pidetään myönteisenä.
Pääsääntö työvoiman tarveharkinnassa on nykyisten käytäntöjen jatkaminen. EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa lievennetään, KUN se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua, mahdollistaen yrityskohtaisesti erityisosaajien työllistämisen nopeuttamisen, alueellisen ja alakohtaisen työvoiman turvaamisen sekä käytännön prosessien helpottamisen. Työmarkkinoilla noudatetaan työehtosopimuksia."

Tästä on siis yhdessä SOVITTU. Ei tarveharkinta siis estä mitään kuten jotkut tuntuvat ymmärtävän eikä tarveharkinnasta luopumisella pidä yrittää ratkaista kaikkia maahanmuuton haasteita.

Toimituksen poiminnat