Valtteri Aaltonen

EU:n kanta soten valinnanvapausmalliin on syytä varmistaa

Verkkouutiset tiesi uutisoida tänään, että Sipilän hallitus ei aio pyytää EU-komissiolta kantaa siihen, onko hallituksen esittämä sote-uudistuksen valinnanvapausmalli EU-lainsäädännön mukainen.

Komission kannan pyytämisen tarpeen nosti ensimmäisenä esiin korkein hallinto-oikeus hallituksen sote-esityksestä antamassaan lausunnossa. Eilen myös Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio totesi YLE:n haastattelussa, että komission kanta asiassa pitäisi ilman muuta varmistaa.

Mistä asiassa oikeastaan on kysymys:

[Pakollinen kertaus] Sipilän hallituksen sote-mallissa perusterveydenhuolto perustuisi siihen, että niin maakunta kuin yksityiset yritykset perustavat sote-keskuksia (pitkälti sama kuin nykyinen terveyskeskus). Kansalaiset sitten päättävät mihin sote-keskuksiin listautuvat ja maakunnan pitää maksaa sote-keskuksille niihin listautuneiden asiakkaitten perusteella.

Tämän mallin ongelmista on kirjoitettu niin paljon, ettei siitä nyt sen enempää.

Hallituksen alkuperäisen esityksen mukaan maakunnankin olisi pitänyt eriyttää sote-keskuksensa toimimaan erillisinä yhtiöinä. Hallituksen esityksessä katsottiin, että EU-kilpailulainsäädäntö edellytti tätä, koska yksityisten yritysten kanssa samalla viivalla asiakkaista kilpaileva maakunnan sote-keskus voisi saada kilpailuetua mm. tosiasiallisen konkurssisuojan kautta, jos se olisi osa maakunnan organisaatiota. EU on yleensä ollut varsin tarkka malleista, joihin voi sisältyä valtiontukea kilpailulla markkinalla toimiville.

No, eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelyssään tyrmäsi koko hallituksen sote-esityksen. Yksi erikseen esiin nostettu ongelma oli juuri tämä yhtiöittämisvaatimus. Katsottiin, että yhtiömuodossa toimivat maakunnan sote-keskukset eivät pystyisi rajallisesta taseestaan ja konkurssimahdollisuudesta johtuen täyttämään julkisen vallan viimekätistä tehtävää taata kaikille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikissa tilanteissa. Toisaalta perustuslakivaliokunnan kuultavana käyneet asiantuntijat olivat myös varsin epäileviä sen suhteen, velvoittaisiko EU-oikeus tällaisessa tilanteessa todella yhtiöittämään julkisen sote-keskustoiminnan. Erityisesti katsottiin ns. solidaarisuusperiaatteen ulottuvan sote-malliin, eikä sen täten todennäköisesti olevan EU:n kilpailuoikeuden piirissä.

Nyt sitten tulossa oleva hallituksen toinen sote-esitys on perusterveydenhuollon kohdalla olennaisilta osin sama kuin ensimmäinenkin. Perustuslakivaliokunnan kannan jälkeen maakuntien sote-keskusten yhtiöittämistä ei kuitenkaan voida vaatia, joten tässä versiossa ne voisivat toimia liikelaitosmuodossa (liikelaitos on osa maakunnan organisaatiota, mutta se on kirjanpidollisesti eriytetty muusta maakunnan taloudesta). Näin maakunnan sote-keskuksilla on periaatteessa konkurssisuoja, minkä hallitus selkeästi toivoo auttavan viemään toisen sote-mallinsa läpi perustuslakivaliokunnasta.

Hallitus on siis unohtanut aikaisemmat huolensa EU:n kilpailuoikeudesta ja pyörtänyt aikaisemman käsityksensä siitä, että EU-vaatii sote-keskusten yhtiöittämistä esitetyssä mallissa. Toki tarkoituksen mukaan vaihtelevat tulkinnat eu-oikeudesta eivät ole politiikassa mitään uutta. Mutta pitäisikö asiasta kuitenkin hankkia varmuus pyytämällä EU:n komissiolta lausunto asiasta?

Totta hitossa pitäisi.

Ei sillä, olen itsekin taipuvainen ajattelemaan, että hallituksen nyt esittämä malli ei ole ristiriidassa EU:n kilpailuoikeuden kanssa. Useimmat EU-oikeuden asiantuntijat kun ovat painottuneet tälle kannalle.

Asiassa ollaan kuitenkin joka tapauksessa kaukana varmuudesta. Melko vähäisen aikaisemman oikeuskäytännön ja tulkinnaltaan osin vakiintumattoman sääntelyn oloissa on paha ennakoida varmaksi, minkä kannan komissio ottaa, jos malli tulee voimaan ja siitä tehdään komissiolle jälkikäteen kantelu.

Asiasta saataisiin kohtuullisen helposti etukäteen varmuus hankkimalla komission kanta ns. notifikaatiomenettelyssä. Tämä viivyttäisi sote-lainsäädännön käsittelyä joillain kuukausilla, enimmillään puoli vuotta. Ja nyt olisi parempi katsoa kuin katua. Nimittäin jos hallituksen sote-esitys menisi läpi nyt esitetyssä muodossa ja komissio sitten jonkun tekemästä kantelusta jälkikäteen katsoisikin mallin EU:n kilpailuoikeuden vastaiseksi, oltaisiin melkoisessa umpikujassa.

Ensinnäkin Suomen valtio joutuisi maksamaan korvauksia yksityisiä sote-keskuksia pyörittäville yhtiöille. Tämä ei kuitenkaan vielä olisi se suuri ongelma.

Suuri ongelma olisi, että EU-oikeuden vastainen asiantila pitäisi käytännössä korjata. Eli EU-oikeuden näkökulmasta joko maakuntien sote-keskukset pitäisi yhtiöittää tai koko malli muuttaa. Maakuntien sote-keskusten pakollinen yhtiöittäminen taas on todettu perustuslain vastaiseksi, joten tätä koskevaa lakia ei ainakaan saataisi eduskunnassa tehtyä. Perustuslain kannalta kestämättömän tilan välttämiseksi voitaisiin siis joutua purkamaan ja laittamaan uusiksi koko käyttöön otettu sote-malli. Tai sitten pakkoyhtiöittäminen yritettäisiin kikkailla jotenkin eduskunta ohittaen, mikä olisi vielä surkeampi tilanne.

Siis vaikka ristiriita EU-oikeuden kanssa vaikuttaisi epätodennäköiseltä, olisi se jälkikäteen toteutuessaan niin valtava ongelma, että asia pitäisi ilman muuta selvittää etukäteen. Hallitus ei näin kuitenkaan aio tehdä. Tässä taas on syynä sote-mallin ydinongelma: Keskusta on ainoa puolue, joka haluaa soteen sisältyvää maakuntamallia nyt esitetyssä muodossa, ja kokoomus on ainoa puolue, joka haluaa soteen sisältyvää valinnanvapausmallia nyt esitetyssä muodossa. Niillä on nyt keskinäisen diilinsä (ja kolmannen täysin hallituksen kasassa pysymisestä riippuvaisen apupuolueen) ansiosta ainutkertainen mahdollisuus saada nämä tavoitteensa läpi, eikä minkään selvästi aiota antaa viivyttää tai riskeerata sitä.  Vähät siitä, millainen sotku ehkä jää myöhemmin siivottavaksi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Jos kepulaisilla on halua kaataa valinnanvapausmalli, se olisi kätevää tehdä EU:n kautta jälkikäteen. Kepulla olisi silloin jo maakuntansa ja valinnanvapausasiasta voitaisiin välttää vastuu menemällä kaukaisten "Brysselin herrojen" selän taakse. Näin on toimittu EU:ssa maailman sivu. Ei pidä aliarvioida kepulaisten oveluutta.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Tämä on ihan mahdollista, toki aiheutettaisiin melkoista vahinkoa siinä sivussa.

Mutta toisaalta eipä se ennenkään ole aina esteenä ollut.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset