Totta ja tarua SDP:n sote-mallista
Hallituksen sote-uudistuksensa ympärillä kokema epätoivo on tänään polkaissut ilmoille täysin uudenlaisen poliittisen julkisuustempun. Hallituksen ministerit olivat pyytäneet virkamiehiä kirjoittamaan itselleen muistion ”SDP:n sote-mallin” ongelmista. Tuo muistio (tai valittuja otteita siitä) oli sitten kiikutettu yhden hallituspuolueen luottotoimittajalle, joka teki parhaista paloista leikkaa-liimaa tekniikalla raflaavan jutun Iltasanomiin. Pian tämän jälkeen itse muistio julkaistiin alueuudistus.fi-sivustolla.
No, oppositiopuolueena SDP on tosiaan rakentanut omaa malliaan siitä, miten sote-uudistus kannattaisi ensi vaalikaudella tehdä. Eduskuntaryhmän lakimiehenä olen myös ollut tässä mukana. Ensimmäiset suuntaviivat kerrottiin julki kesällä 2016. Tämän jälkeen mallia on valmisteltu ja kehitetty eteenpäin mm. Ruotsin omasta sote-mallistaan saamien kokemusten pohjalta.
Näistä SDP:n suunnitelmista virkamiehiä sitten käskettiin etsimään viat tai sellaisiksi kelpaavat. Luonnollisestikaan SDP:hen ei oltu asiassa yhteydessä ja kysytty, että mikä se meidän sote-mallimme on. Sen sijaan SDP:n ”sote-malli” päätettiin koota kolmesta puolueen puheenjohtajan lehtihaastattelusta ja yhdestä kaksi vuotta sitten verkkosivulla julkaistusta kannanotosta. Myönnän, että hiukan hymyilytti hallituksen muistiosta lukea, kuinka syntynyt kuva oli jäsentymätön ja osin ristiriitainen. Mitenköhän onnistuisi, jos hallituksen sote-mallia yrittäisi hahmottaa kolmen lehtihaastattelun ja sitä edellisestä mallista tehdyn powerpointin pohjalta…
Joka tapauksessa, näistä lähteistä kootun ”parhaan arvauksen” kimppuun sitten hallituksen muistiossa innolla käydään. Valitettavasti se paras arvaus ei monelta osin ole osunut kovin lähelle. Ja vaikka muistio on paljon vähemmän draamattinen kuin siitä Ilta-sanomiin tehty juttu, niin muistiossakin spekuloidaan useamman asian olevan perustuslain kannalta ongelmallinen.
Sote-järjestämisen yksityiskohdista löytyy SDP:stä paljon minua parempia asiantuntijoita kertomaan. Sen sijaan arvelin tässä käydä läpi merkittävimmät muistiossa spekuloidut perustuslakiongelmat. Näitä "ongelmalliseksi arveltuja kohtia” yhdistää ennekaikkea yksi asia. Ne eivät sisälly SDP:n sote-malliin.
SOTE-kunta
SDP:n mallissa soten järjestämisestä vastaavat kuntia suuremmat itsehallinnolliset alueet, joita kutsutaan sote-kunniksi (retorinen valinta, niitä voitaisiin kutsua myös esim. maakunniksi, mutta sanavalinnalla on haluttu korostaa, että ne keskittyvä sote-palveluiden järjestämiseen, eivätkä ole hallituksen maakuntamallin kaltaisia monialaisia mammutteja). Sote-kunnat perustettaisiin erillisellä lailla, jossa säädetään perusasiat niiden tehtävistä, hallinnosta ym. Sote-kuntien hallintomalli järjestettäisiin pitkälti samalla tavalla kuin kunnilla ja niinpä osa niiden sääntelystä voidaan toteuttaa viittaamalla suoraan kuntalakiin.
Kuten hallituksen esittämä maakuntamalli, myös SDP:n sote-kuntamalli perustuu perustuslain 121 §:n 4 momenttiin, jonka mukaan ”Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla.” Perustuslain näkökulmasta ei mitään ihmeellistä.
Hallituksen muistion laatineilla on tässä kohti ollut osittainen väärinymmärrys, jonka vuoksi muistiossa spekuloidaan sote-kuntien olevan rinnasteisia nykyisiin kuntiin. Tällöin ne kieltämättä voisivat olla perustuslain kannalta ongelmallisia, koska perustuslain sääntely ei tunne useamman tasoisia tai alueellisesti päällekkäisiä kuntia.
Huoli on siis kuitenkin turha. Vaikka sote-kunnan sääntelyn on tarkoituksenmukaisuussyistä tarkoitus osin perustua jo olemassa olevaan kuntalakiin, sote-kunnat ovat selkeästi kunnista erillinen oma hallinnontasonsa, johon perustuslain 121 § 4 momentti soveltuu.
Sote-kuntien mahdollista määrää ei ole tässä vaiheessa suunnittelussa lyöty lukkoon. Olennaista kuitenkin on, että niiden pitää olla riittävän isoja, jotta kyky sote-palveluiden järjestämiseen voitaisiin taata. Ainakaan niitä ei siis voisi olla merkittävästi enempää kuin hallituksen mallissa maakuntia.
SOTE:N RAHOITUS
Sote-kunnalla olisi verotusoikeus. Lisäksi se saisi toimintaansa valtionosuuksia, joilla myös tasattaisiin sote-kuntien keskinäisiä eroja taloudellisissa voimavaroissa. Koska sote-kunnalla olisi verotusoikeus, se olisi myös velvollinen itse kattamaan mahdolliset tappionsa. Valtiolla olisi vain kriisitilanteessa viimekätinen velvollisuus tulla apuun.
Verotusoikeus kuuluu luontevana osana taloudelliseen itsehallintoon, eikä siinä hallituksen muistiokaan väitä olevan perustuslakiongelmia. Muistiossa sen sijaan spekuloidaan, että jos rahoitus olisi tarkoitus järjestää nykyisen kunnallisveron kautta, voisi ongelmia perustuslain suhteen olla. Kyse on taas muistion laatijoiden omasta arvauksesta. Mitään tällaista ei ole esitetty.
Mielenkiintoisesti muistiossa myös spekuloidaan, että kolme verottajatahoa kahden sijasta johtaisi verorasitukseen kasvuun. Tälle ei kuitenkaan esitetä mitään perusteita. Sote-kunnille siirtyisi osa kuntien tehtävistä ja näitä vastaava osuus verotusoikeudesta. Tässä ei ole mitään, mikä itsessään nostaisi verorasitusta. Verorasitus ei muodostu verottajien määrästä, vaan siitä, miten julkistaloudessa rahaa käytetään tai ei käytetä. SDP:n malli välttäisi hallituksen mallin kustannuksia nostavat sudenkuopat, joten suhteessa verrattuna hallituksen malliin se todennäköisesti toisi kevyemmän verorasituksen.
Entä miksi sitten sote-kunnalla sitten pitää olla verotusoikeus? Koska näin saadaan järjestäjätaholle oma vastuu taloudestaan ja rahankäytöstään toisin kuin hallituksen mallissa. Tämä on paljon parempi kannustin säästäväisyyteen kuin ”kaikki bailaavat – yksi maksaa”-malli. Eduskunnan eri valiokuntien sote-uudistuksen tiimoilta kuulemat talousasiantuntijat ovat olleet huomattavan yksimielisiä, että soten järjestäjätaholla tulisi juuri tämän vuoksi olla verotusoikeus.
Yhteenveto – se iso ero
SDP:n sote-mallissa on joistain samoja piirteitä kuin hallituksen sote-esityksessä. Siinä on kuitenkin tietyt ratkaisevat erot. Maakuntia vastaavat sotekunnat keskittyvät sote-palveluihin, eikä niistä tule kolmatta yleistä hallinnon tasoa. Sote-kunnilla on verotusoikeus, jotta niillä on vastuu taloudestaan ja riittävät kannustimet tehokkuuteen. Sote-kuntien määrä määräytyy tarkoituksenmukaisen palvelutuotannon, ei aluevaltapoliittisten intressien mukaan.
Ennen kaikkea, sote-kunnan demokraattisesti valituilla päättäjillä on oikeus päättää sote-palveluiden tuottamistavoista. Näin ne voivat yhdistää sote-kunnan julkiseen palveluntuotantoon yksityisiä ostopalveluita, voivat tehdä sopimuksia palvelutuotannosta kuntayhtymien tai kuntien kanssa, voivat käyttää asiakasseteleitä ja henkilökohtaista budjettia.
Sote-kunta voi siis tuottaa palveluita joustavasti ja siten kuin se juuri paikallisesti on tehokkainta ja tarkoituksenmukaisinta ja hyödyntää jo olemassa olevia toimivia rakenteita. Ja se on aika iso ero verrattuna hallituksen malliin.
Kirjoittaja työskentelee lainopillisena asiantuntijana SDP:n eduskuntaryhmän palveluksessa.
www.valtteriaaltonen.fi
Voihan sen nyt mainitakin, että Ilta-Sanomiin tämän tulkintavirheen tiivisti kehittyvien maakuntien erikoistoimittaja Timo Haapala.
Ilmoita asiaton viesti
IS:n juttu kiistatta oli ala-arvoinen ja mm. sosiaali- ja terveysministeriön johtava virkamies Kirsi Varhila on jo vahvistanut, etteivät sen väitteet pidä paikkaansa.
En kuitenkin katsonut tarpeelliseksi tuossa mainita toimittajaa nimeltä. Politiikkaa tai journalismia enemmän seuraavat kyllä tietävät ilmankin kenestä on kyse.
Ilmoita asiaton viesti
Sosialidemokraattien puheenjohta entinen ay pomo lakimies Antti Rinne on laittanut palkollisensa lakimiehen Valtteri Aaltosen valkopyykkäämään SDP omaa sote/maakunta mallia joka on todettu kelvottomaksi jo edellisessä perustuslakivaliokunassa.
Kun Valtteri Aaltonen sanoo että hallitukselka on epätoivoa sote/maakunta mallin maaliin saattamisesta niin miksi ei vastuuntuntoisella hallituksella sitä olisi. Sosialidemokraatti Krista Kiurun toiminta sosiaali ja terveysvaliokunnanpuheenjohtajana on vertaansa vailla olevaa öykärointiä jättämällä tehtyjä ja kannatettuja esityksiä käsittelemättä, tälläisestä toiminnasta lakimies Valtteri Aalto ummistaa silmänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Kertoisitko miten 2016 tehty malli on voitu todeta kelvottomaksi jo edellisessä perustuslakivaliokunnassa?
Perään voisi todeta myös, että onhan tämä hallituksen mallikin todettu kelvottomaksi perustuslakivaliokunnassa, ja siksi sitä on muutettu ja ollaan nykytilanteessa.
Ilmoita asiaton viesti
OK vedän pois sanat edellisessä.
Ilmoita asiaton viesti
Eli nyt esillä oleva hallituksen malli esittää 18 sotemaakuntaa niin SDP esittää mallia, jossa niitä voi olla vaikka 100.
Se tuosta kirjoituksesta tuli mieleen, että tuossa mallissa ei kannata asua köyhässä kunnassa, koska rikkaampi ei sen kanssa tee yhteistyötä ja miski tekisi. Täten köyhän pitää vain valmistautua antamaan huonompaa hoitoa asukkailleen kuin mitä naapurikunnassa (rikas) annetaan. Voi olla, että tulkitsen alla olevaa lainausta väärin, mutta kuitenkin
”Entä miksi sitten sote-kunnalla sitten pitää olla verotusoikeus? Koska näin saadaan järjestäjätaholle oma vastuu taloudestaan ja rahankäytöstään toisin kuin hallituksen mallissa. Tämä on paljon parempi kannustin säästäväisyyteen kuin ”kaikki bailaavat – yksi maksaa”-malli.”
Ilmoita asiaton viesti
Ensinnäkin ei voi olla 100 sote-kuntaa, koska ne olisivat liian pieniä vastamaan sote-palveluiden tuotannosta. Tarkkaa määrää ei ole lyöty lukkoon, mutta useimmat asiantuntijat ovat pitäneet hyvänä järjestäjätahojen määränä 5-12, joten jostain tuolta voisi ajatella optimin löytyvän.
Olet myös käsittänyt tuon lainauksen väärin. ”Kaikki bailaavat – yksi maksaa” viittaa hallituksen nyt esittämään malliin, jossa maakunnat päättävät rahankäytöstä ja valtio maksaa. Tällöin yksittäisellä maakunnan päättäjillä on kannustin käyttää rahaa avokätisesti, koska käytetty raha tulee juuri sen asukkaitten hyväksi, mutta kustannukset jakaantuvat valtionverotuksen kautta kaikille maan asukkaille. Tämä tunnetaan taloustieteessä yhteismaan ongelmana ja se tuppaa johtamaan tehottomuuteen ja tuhlailuun.
Sote-kunnamallissa sotekuntien taloudellisista eroista johtuvia eroja on tarkoitus tasata valtionosuusjärjestelmän kautta samoin kuin nykyisin kuntien eroja.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo SDP:n sotekuntamalli ei toisi mitään pienintäkään muutosta palvelujen saatavuuteen, tasa-arvoisuuteen saati sitten kustannustehokkuuteen perusterveydenhoidossa. Valinnanvapaudesta ja kilpailuttamisesta ei mainita sanallakaan.
Tuo SDP: sotekunta määritelmä on kyllä niin lavea, kuin vain voi olla, joka on tällaisissa asioissa jo täysin holtitonta.
Ihmetyttää koko viritelmän esiintuonti. Tavallisia ihmisiä pidetään täysinä idiootteina.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä näkyy nyt vähän heikkoa paneutumista aiheeseen.
Ensinnäkin huomattava osa nykyisen sote-tuottannon tehottomuudesta johtuu osa-optimoinnista ja päällekäisyyksistä, jotka taas johtuvat liian pienistä järjestäjätahosta ja eri palvelutasojen heikosta integraatiosta. Saatavuuden puute ja osin saatavuuden epätasa-arvo taas ovat osin oireita näistä. Juuri suuremmat järjestäjät ja palveluiden integraatio ovat ne, missä yleisesti on nähty suurimmat kustannustehokkuuden lisäämisen mahdollisuudet ja joista koko sote-uudistus lähti liikkeelle.
SDP:n mallissa ovat sekä suuremmat järjestäjät, että vahva integraatio, eli nämä elementit tuovat itsessään jo säästöjä ja tehokkuutta verrattuna nykymalliin.
Niin ja muuten ostopalvelut = kilpailuttaminen. Eli kyllä se tuossa mainitaan ja on mukana. Samoin asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti, jotka ovat nimenomaan yksityisen tuotannon hyödyntämistä. Olennaista olisi, että maakunnan vaaleilla valitut päättäjät päättäisivät yksityisen palveluntuottannon hyödyntämisestä paikallisen tarjonnan ja olosuhteiden pohjalta. Tällöin he myös vastaavat suoraan äänestäjille siitä, miten hyvin palvelut onnistutaan järjestämään.
Kokoomuksen ”valinnanvapausmallia” tähän ei toki sisälly. Mutta se kyllä kuultujen asiantuntijoiden (mm. Aalto-yliopiston talousproffat) enemmin nostaisi kustannuksia kuin laskisi niitä mm. koska se poistaa mahdollisuudet tehokkaaseen palveluiden integraatioon hyödyntämättä kuitenkaan markkinamekanismia mitenkään tehokkaasti. Samalla on tärkeää ymmärtää, että ”valinnanvapaus” on enemmän mainoslause kuin kuvaus sisällöstä. Tuo malli ei siis tarkoittaisi, että voisi mennä yksityiselle julkisella rahalla. Tai sitä, että palvelupisteet tai palveluntarjonta merkittävästi lisääntyisivät (samalla rahalla ei nyt vain saa merkittävästi enempää seiniä tai käsiä). Valinnanvapausmallissa vain osa nykyisistä terveyskeskuksista korvautuisi yksityisen yrityksen pyörittämällä terveyskeskuksella (mallin terminologiassa sote-keskus). Niitä saisi vaihtaa kerran puolessa vuodessa kun nyt terveyskeskusta saa vaihtaa kerran vuodessa.
P.s. isossa mittakaavassa julkisen perusterveydenhuollon heikkoudet ovat suurelta osalta seurausta ns. monikanavarahoituksesta mm. yksityisen kela-korvausten ja työterveydenhuollon kautta. Terveydenhuollon epätasa-arvon iso korjaus vaatisi sitten tähän puuttumista.
Ilmoita asiaton viesti
”Juuri suuremmat järjestäjät ja palveluiden integraatio ovat ne, missä yleisesti on nähty suurimmat kustannustehokkuuden lisäämisen mahdollisuudet ja joista koko sote-uudistus lähti liikkeelle.”
Ja juuri tuohon hallituksen sote-uudistus tähtää, kutsutaan sitä sitten maakuntamalliksi tai sotekunta-malliksi.
”Kokoomuksen ”valinnanvapausmallia” tähän ei toki sisälly. Mutta se kyllä kuultujen asiantuntijoiden (mm. Aalto-yliopiston talousproffat) enemmin nostaisi kustannuksia kuin laskisi niitä mm. koska se poistaa mahdollisuudet tehokkaaseen palveluiden integraatioon hyödyntämättä kuitenkaan markkinamekanismia mitenkään tehokkaasti. Samalla on tärkeää ymmärtää, että ”valinnanvapaus” on enemmän mainoslause kuin kuvaus sisällöstä. Tuo malli ei siis tarkoittaisi, että voisi mennä yksityiselle julkisella rahalla. Tai sitä, että palvelupisteet tai palveluntarjonta merkittävästi lisääntyisivät (samalla rahalla ei nyt vain saa merkittävästi enempää seiniä tai käsiä)”
Mitenkä nyt sotekuntamallissa saisi edellä olevia asioita, joita maakuntamallissa ei mielestäsi saa. Kun tarpeeksi sanaa pyörität, tulet lopulta pyörtäneeksi omat väitteesi.
Ilmoita asiaton viesti
Koitan vielä selittää asian mahdollisimman yksinkertaisesti.
Maakuntamalli, eli sote-vastuun siirtäminen nykyisiltä kunnilta hallituksen suunnittelemille 18 maakunnalle tarkoittaisi kyllä suurempia järjestäjähartioita. Tuo muutos siis lisäisi nykyiseen verrattuna tehokkuutta ja sinällään mahdollistaisi paremman palveluintegraation toteuttamisen.
Kuitenkin maakuntamallin epäonnistunut rahoitusmalli (maakunnille ei viimekätistä vastuuta omasta taloudestaan) vähentää mallista seuraavia hyötyjä. Lisäksi poliittisen lehmänkaupan seurauksena maakuntiin kytkettiin valmistelussa ”valinnanvapaus”-malli, joka estää pitkälti integraation hyödyntämisen ja epäonnistuneista kannustimista johtuen söisi ne säästöt ja tehokkuuden lisääntymisen, joka suuremmista järjestäjätahoista muuten seuraisi.
Lisäksi se, että maakunnille halutaan tietyistä syistä (=Keskusta) keskittää myös kaikkea muuta mahdollista on toki omiaan tekemään maakuntarakenteesta muuten raskaan ja osin epätarkoituksenmukaisen. Ja vaikka 18 maakuntaa on nykyisiä 300 kuntaa parempi määrä soten järjestämiseen, niin se ei ole optimaalinen (osa maakunnista liian pieniä).
Siis ”pelkkä” maakuntamalli ei olisi mikään paras mahdollinen, mutta olisi selkeä parannus nykytilaan. Sen sijaan maakuntamalli + epäonnistunut rahoitus + ”valinnanvapaus”-malli on tosi hyvällä tuurilla +/- 0 nykytilaan.
SDP:n sote-kuntamalli taas ottaisi maakuntamallista hyvät puolet (isommat järjestäjätahot) ja jättäisi pois huonot (kallis ”valinnanvapaus”-malli, epäonnistunut rahoitusmalli, maakuntien laittaminen tekemään kaikkea mahdollista jne.).
Ilmoita asiaton viesti
Ilta-Sanomien juttu oli täysin ala-arvoinen. Ihmettelin sitä lukiessani miten se oli edes julkaistu. No, toimittaja on jo aikapäiviä sitten paljastanut kenen joukoissa seisoo. Vaaleihin vaikuttamistahan tuo oli.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä juttuhan ei tietenkään ole vaaleihin vaikuttamista?
Ilmoita asiaton viesti
SDP haraa neljällä raajalla vastaan, jotta terveyskeskusten ja vanhustenhoidon rinnalle ei syntyisi mitään muuta vaihtoehtoa nykyisten lisäksi – eli siis ns. valinnanvapautta.
Suomen nykyiset terveydenhoito- ja vanhustenhoitojärjestelmät ovat kovin repaleiset ja epätasa-arvoiset. Joissakin kunnissa ja kaupungeissa homma toimii ( Naantali, Pirkkala, Siilinjärvi, Kauniainen ) ja useimmissa ei.
Valinnanvapauden vastustus on sinänsä outoa, sillä sehän on varsin tavanomainen länsimainen käytäntö perusterveydenhoidossa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen edelleen samaa mieltä kuin Soininvaara, eli lisää lääkäreitä, miksi tätä asia täytyy monimutkaistaa.
http://www.soininvaara.fi/2018/08/10/sata-miljoona…
Ilmoita asiaton viesti
Vuonna 2000 meillä oli n. 13.000 lääkäriä ja tänä päivänä n. 23.000 plus parituhatta ulkomaista lääkäriä.
Lääkärien määrä suhteessa väestöön on maassa eräs maailman suurimmista. Vuosittain vastaanotettujen potilaiden määrä / lääkäri on Suomessa kovin matala.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin mahtaa perustua tietosi siitä, että lääkärien määrä suhteessa väestöön olisi yksi maailman suurimmista?
Vaikkapa Talouselämä kertoo seuraavaa:
OECD: Suomessa on keskimääräistä vähemmän lääkäreitä asukasta kohti
https://www.talouselama.fi/uutiset/oecd-suomessa-o…
Väittämäsi ei vaikuta pitävän paikkaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Katsoppa vaikka OECD:n Health Datasta muita maita ja käväise lääkäriliiton sivuilla.
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla vaikka ihan mitä tahansa tilastoja, mutta esim. syrjäseudulla ei ole tarpeeksi lääkäreitä.
Miksi sitten lääkärille pääsy voi kestää viikon, ei täällä Tuuloksessakaan pääse lääkärille, koska niitä lääkäreitä on vain yksi.
Kannattaisko kuitenkin ensin koittaa halvempaa ratkaisua, ennenkuin sekoittaa koko pakan, no se on kuitenkin varma, että tämän soten myötä pakka on paljon sekaisempi, ja varmasti huonommin toimiva.
Onneksi tämä taitaa kaatua omaan mahdottomuuteensa.
Ilmoita asiaton viesti
Nikohan esitti alustavan lähteen. Tässä uusin OECD:ltä. Luvuissa ei ole hurraamista:
https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=HEAL…
Lääkäriliiton päähuolenaihe on usein ollut ”liikakoulutuksen” vastustaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän sinun tule esittää väittämäsi todeksi sen sijaan, että pitäisi muiden alkaa kaivella sen eteen. Osoitin jo erilaisen väittämän OECD:n toteamuksesta Talouselämän uutisoimana, mikä lienee kohtuullisen luotettava lähde.
Ilmoita asiaton viesti
OECD:n luvut ovat Suomen osalta täysin hanurista. Sen viimeinen tietoon vuodelta 2014 ja sekin on virheellinen 17.500 lääkäriä. 45 % maailman maista lääkäritiheys on pienempi kuin 1 lääkäri / 1.000 asukasta.
Lääkäriliitto:
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/126…
https://yle.fi/uutiset/3-9693952
Tällä hetkellä suomalaisia lääkäreitä valmistuu Suomessa ja ulkomailla vuosittain n. 400 kpl enemmän, kuin mitä siirtyy eläkkeelle.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikutat olevan oikeassa, jos katsoo nykyistä Lääkäriliiton lukua 28 565, niin siitä saadaan 5,19 lääkäriä per asukas, mikä on jotain aivan muuta kuin OECD:n 2013 laskema 3,02.
Erikoista, vaikka lääkäreitä tulee lisää, niin ei noin suuri nousu sillä selity vaan laskentatavassa on joko jotain todella erilaista tai sitten selkeä virhe.
Olen kuitenkin näköjään väärässä. Pahoittelut.
Ilmoita asiaton viesti
Turhaan pahoittelet. Lukuun 28 565 on laskettu ulkomailla asuvat ja eläkkeelle jääneet. Lääkäriliiton linkkiä kannattaa lukea kuviosta 1.2 eteenpäin, niin selviää työikäisten lääkärien todellinen määrä.
Erityisesti suosittelen kuvaajaa 1.6.
Vuonna 2016 Pohjois-Savo oli ainoa sairaanhoitopiiri, jossa oli yli 5 lääkäriä 1000 asukasta kohden. 21 sairaanhoitopiiristä viidessätoista jäätiin alle kolmen lääkärin 1000 asukasta kohden.
OECD puhuu totta, Lääkäriliitto harhauttaa – mutta julkaisee sentään oikeat tilastot niille, jotka malttavat otsikkoa pitemmälle.
Ilmoita asiaton viesti
Kai nyt huomaat jo luvuista, että OECD on täysin metsässä. Lääkäriliitto siis vääristää lääkäreiden määrän ylöspäin ?
Tiedä sitä sitten, mistä OECD:n tiedot on kerätty ?
Suomessa on mittava määrä myös ulkomaisia lääkäreitä, joiden tilastointitapa on jo sinänsä vähintäänkin epäselvä.
Itse kävin läpi elämäni ensimmäisen leikkauksen yliopistollisessa sairaalassa. Sekä kirurgi että anestesialääkäri olivat molemmat virolaisia nuoria naisia.
Ilmoita asiaton viesti
Lue nyt itse oma linkkisi Lääkäriliitolta. Etenkin se kuvaaja 1.6. OECD käyttää niitä vertailukelpoisia tietoja, jotka käyvät noista Lääkäriliiton luvuistakin ilmi.
Nykyisen Lääkäriliiton kunniaksi on todettava, että se kiinnittää itsekin huomiota siihen, että jo neljännes työikäisistä lääkäreistä on yli 54-vuotiaita.
Ilmoita asiaton viesti
Fiksuna miehenä voit varmasti todeta, kuinka monta lääkäriä Suomessa on ikäluokassa 54 -65 vuotta ?
Suomessa koulutettiin v. 1975 – 1985 keskinmäärin n. 400 -500 lääkäriä vuosittain. Nykyiset luvut ovat ulkomaisine opintoineen n. 900 valmistuneen lääkärin luokkaa.
Laskisitko nyt fiksuna miehenä, kuinka paljon lääkäreitä meillä on SOTE:n tavoitevuotena 2030 per 1.000 asukasta ?
Ilmoita asiaton viesti
Kappas, ehditkin ehkä huomata oman linkkisi kuvaajat 1.3, 1.4 ja 1.5, joten poistit ylimielisen arviosi, etten vastaisi alkuperäiseen kysymykseesi. Lukekaapa muutkin. Niistä siis käyvät ilmi ikäluokat.
Kaikki nuo tilastot muuten koskevat Suomessa laillistettuja lääkäreitä, joten asiassa ei ole mitään merkitystä sillä, missä kukin on syntynyt tai koulutettu.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaisit nyt kysymykseen, kuinka paljon aktiivisesti lääkärinä toimivia suomalaisia ja ulkomaalaisia lääkäreitä Suomessa on nyt tänä päivänä ?
55 – 65 vuotiaiden lääkäreiden määrä on n. 5000 lääkäriä, eli karkeasti olettaen työelämästä siirtyy eläkkeelle 500 lääkäriä vuosittain ja samalla valmistuu vuosittain n. 900 lääkäriä korvaamaan nk. ”lääkärivajetta”.
Tämän lisäksi suomalaisten lääkäreiden lisäksi maassa on työsuhteessa liki 2.000 ukomaalaista lääkäriä, jotka toimivat Suomessa, mutta eivät ole laillistettuja lääkäreitä ( pääosin Virosta ja Venäjältä ) mm. kielitaitoehtojen takia.
Toki tämäkään ei muuta sitä totuutta, että SDP:n sotemalli on vain populistinen suklaapusu realiteettien siitä kokonaan puuttuessa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli haluat sanoa, että OECD:n keskiarvoa ja Soininvaaran toiveita ollaan lähestymässä, sehän on vain hienoa. Tarvitaanko siihen jostain syystä maakuntahallintomallia?
Ilmoita asiaton viesti
Käynnissä on näköjään informaatiosota halituksen sote-esityksen puolesta kaikkia muita esityksiä vastaan. Se on kelvoton keino totuuden löytämiseksi. Siitä ei kysymys olekaan, vaan kannatuksen kalatelu hallituksen esityksen taakse. Kaikki tuki kelpaa, eikä totuudessa pysyttely kuulu koko asiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hallituksen ajamassa mallissa vakavinta on ettei haluta päästää julki sen heikkouksia vaan tyrmätään populistisilla heitoilla.
Sotea ei voida antaa pörssiyhtiöille ja syy siihen näkyy jo kokeiluissakin.
Hallituksen ajama malli toki alentaisi hyväosaisten terveysmaksuja, mutta heikentäisi tuntuvasti vähäosaisten palveluja ja se toki on oikeiston tavoituskin.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus. Entisen valtiohoitajapuolueen reaalipoliittinen siipi (Rinne, Harakja, Aaltonen) tekee hyvää työtä.
Puolue kulkee kaksilla rattailla. Puolueen unelmahöttösiipi à la Haatainen / Marin halailee puita ja uneksii 30000 uudesta arabimiehestä.
Jäin kaipaamaan myös kommentteja substanssipuolelta: valinnanvapaus, palveluntuottaja/-tarjoaja, hoitotakuu, erikoissairaanhoidon asema jne. Kirjoitus kohdistui vain hallintomalliin ja hallinnon perustuslain mukaisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti