Valtteri Aaltonen

Ulkoistetuista hoivapalveluista ja niiden valvonnasta

Hoivapalveluyhtiö Esperi Care on saanut vähemmän mairittelevaa julkisuutta, kun sen toiminnan laajat ongelmat ponnahtivat julkisuuteen valvontaviranomaisen laitettua yhtiön yhden hoivakodin kiinni. Ongelmista on kyllä kirjoitettu lehdissä on vuosien ajan, mutta nyt vihdoin valvontaviranomaiset ryhtyivät oikeisiin toimiin ja asiat löivät itsensä läpi laajaan tietoisuuteen.

Toki Esperi Care ei ole ainoa, vaan kyse on laajemmin vanhustenhoidossa levinneestä yrityskulttuurista. YLE tiesi kertoa varsin samanlaisista ongelmista Attendon hoivakodeissa. Ja ainakin haamuhenkilöiden kirjaamista työvuorolistoihin henkilömitoituksen täyttämiseksi ym. luovaa toimintaa ovat harrastaneet muutkin.

Ja samaa meininkiä elämänkaaren toisessa päässä voi käydä ihailemassa tietyissä yksityisissä päiväkodeissa. Tänään juuri kerrottiin, että Helsingin kaupunki on määrännyt yksityisen Ankkalampi-ketjun yhden päiväkodin suljettavaksi ja syynää seitsemää muuta. Viime viikolla oli juttua Touhula-Ketjun päiväkodista, jossa henkilöstöä oli alle määräysten ja vaihtuvuus niin suurta, etteivät lapset lopulta halunneet mennä päiväkotiin, kun eivät tunteneet hoitajia edes nimeltä.

Vammaisten kuljetuspalveluiden jännistä kuvioista voit lukea esim. täältä.

Lista voisi jatkaa. Kyse on yksittäisistä esimerkeistä, mutta ne kertovat laajemmasta ongelmasta ulkoistettaessa julkisten palveluiden tuottamista yksityisille.

Miten tähän ollaan päädytty?

Ongelma ei ole pelkästään siinä, että julkisten toimintojen tuottamista ulkoistetaan. En ole itse mitenkään ulkoistamisen kategorinen vastustaja. Yksityisissä yrityksissä on paljon tehoa ja osaamista, ja sellaisissa toiminnoissa, joissa taloudellisilla kannustimilla voidaan yrityksiä ohjata tehokkaasti valjastamaan tuo osaaminen ja teho julkisen tehtävän palvelukseen, voidaan saada hyviä tuloksia.

Mutta on toimintoja, jotka eivät sovellu ulkoistettavaksi. Ja sitten on toimintoja, joiden osalta vähintään nykyinen ulkoistamisen tapa on toimimaton.

Yksityisten yritysten toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa. Valitettavan usein ulkoistuksissa syntyy tilanne, jossa eniten voittoa tuotetaan tekemällä alilaatua.  Toki yritysten välillä on isoja eroja kynnyksessä lähteä maksimoimaan voittoja esimerkiksi lasten tai vanhusten hyvinvoinnista tinkimällä. Mutta jos julkinen valta luo puitteet, joissa voiton voi maksimoida toimimalla huonosti, niin Esperi Caret ja Ankkalammet vähitellen työntävät eettisemmin toimivat yritykset markkinoilta. Eikä kyse ole siitä, etteivätkö yritysten työntekijät haluaisi tehdä työnsä hyvin. Mutta jos ei työntekijöitä ole tarpeeksi niin se ei enää riitä.

Ja tilanne ei tosiasiassa muutu vain rysän päältä kiinni jääneitä yrityksiä paheksumalla. Jos on mahdollisuus tienata tekemällä väärin, aina löytyy niitä, jotka siihen ovat valmiit. Jos ja kun tilannetta halutaan muuttaa, niin julkisen vallan pitää muuttaa omaa toimintatapaansa.

Ulkoistamiset tapahtuvat kilpailutuksen kautta valitettavan usein niin, että yritykselle maksetaan kutakuinkin könttäsumma tietyn tehtävän hoitamisesta. Tällöin kaikki panostukset toiminnan laatuun ovat yrityksen näkökulmasta kuluja, jotka eivät lisää toiminnasta saatavaa vastiketta ja siis pienentävät näin voittoa. Ulkoistamissopimuksessa sekä esim. toimintaa ohjaavassa lainsäädännössä on asetettu tehtävän hoitamiselle tiettyjä minimivaatimuksia. Asiakkaana olevalla julkisyhteisöllä tai valvontaviranomaisille ei kuitenkaan usein ole riittävästi keinoja valvoa tehokkaasti näiden standardien noudattamista. Toisaalta jos asiakas tai valvova viranomainen huomaa rikkomuksia, niistä seuraa yleensä huomautuksia ja kehotuksia, vakavista varoituksia. Vasta hyvin vakavista rikkomuksista seuraa sopimuksen purkamisia, toimilupien menetyksiä ts. jotain sellaista, millä on oikeasti taloudellista vaikutusta yritykselle.

Tässä rakenteessa ylilaadun tuottaminen on yritykselle puhtaasti kustannus ja vastaavasti alilaadun tuottaminen säästää kustannuksia ilman, että siitä vastaavasti on yritykselle vahinkoa. Niin kauan kuin alilaatu ei mene niin vakavaksi, että toimilupa menee. Siksi yrityksellä on kannustimet tuottaa alilaatua. 

Ongelmaa pahentaa vielä suomalaisten valvontaviranomaisten toimintakulttuuri. Esimerkiksi hoivatoimintaa valvova Valvira ei tee oma-aloitteisesti yllätystarkastuksia ilman etukäteislmoitusta. Tämä on minusta suhteellisen kummallista. Juuri yllätysvalvonnat kertovat siitä, mikä on toiminnan laatu arjessa. Etukäteen ilmoitetut käynnit kertovat enemmän siitä, mille tasolle toiminnan laatu saadaan tarvittaessa.
 

Voitaisiinko tätä parantaa? [Edit: kappale korjattu selkeälukuisemmaksi]

 

Meillä on edessä arvokeskustelu esimerkiksi hoivapalveluihin käytettävistä resursseista, sekä siitä, mikä on voitontavoittelun rooli niissä.

Samalla on kuitenkin selvää, että valtiolla ja kunnilla ei ole edellytyksiä tuottaa kaikkea itse, vaan erilaisten julkisrahoitteisten palveluiden tuottamista tullaan yhä jatkossakin ostamaan yksityisiltä. Miten se pitäisi tehdä eri tavalla, jotta nykyisen kaltaisia tilanteita vältettäisiin? Tästä pari ajatusta.

Hankintasopimuksissa, toimiluvissa ja lainsäädännössäkin pitää olla mahdollisimman selkeät vaatimukset siitä, mitä palveluntuottajalta vaaditaan. Tärkeintä kuitenkin olisi, että huono toiminta ja standardien alittaminen ei saisi olla palveluntuottajalle kannattavaa. Tästä voitaisiin ainakin osin huolehtia riittävän selkeillä ja automaattisilla taloudellisilla sanktioilla. Aina kun paljastuisi selkeitä rikkeitä tai esim. henkilöstömitoitus tai henkilöstön pätevyys jäisi vaaditusta, pitäisi automaattisesti seurata taloudellinen sanktio. Ei siis pelkkää huomautusta tai korjauskehotusta, vaan siihen oheen aina sopimussakko tai hallinnollinen maksu tms. Ja näiden pitäisi olla mitoitettu sen verran korkeaksi, että kulujen säästäminen alilaatua tuottamalla muuttuisi kannattamattomaksi.

Jonkun verran sopimussakkoehtoja kuntien ulkoistussopimuksissa tiettävästi jo on. Mutta mitenkään kattavaa sanktiointi ei ole. Ja ei, kaikkea ei laajempikaan sanktiointi tietenkään pystyisi kattamaan. Mutta voisi olla askel oikeaan suuntaan.

Valvontaa olisi myös parannettava. Yllätyskäyntien pitäisi olla normaali toimintapa. Viranomaistoiminnan pitää tietenkin olla asiallista, mutta ei valvottavien varsinaisesti tarvitse pitää valvojastaan ja valvontasuhteen ei tule olla ensi sijassa yhteistyösuhde.

Toisaalta yritysten toimintaa ei tietenkään pystytä kovin aukottomasti seuraamaan. Yrityksellä itsellään pitäisikin olla hankintasopimukseen tai toimilupaan perustuen ankara velvollisuus ilmoittaa heti, jos esimeriksi hoivakodissa ei ole sopimuksen määräämää tai päiväkodissa lain määräämää henkilöstömäärää. Ja siis vastuu tästä nimenomaan yritykselle, ei yksittäisille työntekijöille. Ilmoitusvelvollisuus taas toimii vain, jos sen laiminlyönnistä on niin raskaat taloudelliset seuraamukset, että yritykselle on kannattavampaa ilmoittaa rikkomuksista itse, kuin ottaa riski niiden paljastumisesta valvonnassa.

Kuvattu toimintatapa on käytössä esimerkiksi kaupunkien kilpailutetussa bussiliikenteessä.
Jokaisesta ajamatta jääneestä vuorosta tulee liikennöitsijälle sopimussakko. Tämän vuoksi vuoroja jää ajamatta varsin vähän. Liikennöitsijän ei kannata vetää henkilöstö- ja kalustomitoitusta niin tiukalle, että vuoroja jää säännöllisesti ajamatta, koska tällöin sopimussakot söisivät mitoituksen tiukentamisesta saadun hyödyn. Jos bussiliikenteessä siirryttäisiin sakkojen sijasta antamaan vain huomautuksia väliin jääneistä bussivuoroista (ja sitten ääritapauksissa suljettaisiin yhtiö pois tulevista kilpailutuksista), niin vuoroja jäisi ajamatta huomattavasti nykyistä enemmän.

Bussiliikenteen kilpailutuksissa muuten osa liikennöitsijän saamasta hinnasta määräytyy laatubonuksina. Puolueeton kolmas taho tekee tarkastuskäyntejä busseihin ja pisteyttää mm. niiden siisteyttä, kuntoa, kuljettajan ajotapaa jne. Liikennöitsijä sitten saa tai on saamatta osan hinnasta noiden pisteiden perusteella. Voisikohan tällainen toimia myös hoivapalveluissa?

Jos esim. näillä tavoilla toiminnan laatua saataisiin ulkoistetuissa palveluissa vahvistettua, voisi se toisaalta nostaa jonkin verran palveluiden hintaa niitä ostaville julkisyhteisöille. Mutta joistain asioista meillä vain pitää olla valmius maksaa.

 

www.valtteriaaltonen.fi

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Meillä on jo säädetty laissa hoitolaitoksien omavalvonnasta näin:

47 §
Omavalvonta

Sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella.

Omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta voidaan säätää tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

48 §
Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajina toimivien henkilöiden on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle.

Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.

Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä 47 §:ssä tarkoitettuun omavalvontasuunnitelmaan. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.

49 §
Toimenpiteet ilmoituksen johdosta

Edellä 48 §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä.

Aluehallintovirasto tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä siten kuin erikseen säädetään."

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301

---

Miksi näin ei ole kuitenkaan toimittu?...

Käyttäjän AnneMikkola kuva
Anne Mikkola

Ilmeisesti tilanne voisi olla toinen, jos olisi ns. "yksikin vanhurskas", joka edes noudattaisi lakia. Hoitajat, johtajat, Avi, Valvira, kunnan viranomaiset, poliisi, sotealuiden johtajat. Kukaan näistä ei hoida tehtäviään - ainakaan siinä yhdessä tapauksessa Juuan kunnan alueelta, jota olen seurannut läheltä. Kaikki vaan siirtävät vastuun muualle.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

- - "Yksilö- ja ryhmävalitukset sekä tutkintamenettely

Vammaisyleissopimuksen valinnanen pöytäkirja nojalla yksittäinen henkilö tai ryhmä voi tehdä valituksen vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle kokemastaan yleissopimuksella tunnustettujen oikeuksien loukkauksesta.

Valinnaisessa pöytäkirjassa määrätään myös komitean aloitteesta tapahtuvasta vakavien ja järjestelmällisten loukkausten tutkintamenettelystä." - -

https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/vammaisten-henkil...

---

PS. Vammainen ei ole tässä kohdin lääketieteellisen diagnoosin saanut, vaan henkilö, jonka toimintakyky ympäröivään yhteiskuntaan ja omin avuin pärjäämiseen ei ole riittävällä tasolla.

Käyttäjän AnneMikkola kuva
Anne Mikkola

Tässä ilmeisesti selitys, miksi hoitajat eivät noudata lakia.
https://hoitajat.net/ajankohtaista/yksityisten-hoi...

" Aluksi on kerrottava, että yksityisissä tehostettua palveluasumista tuottavissa yrityksissä jokainen työntekijä joutuu allekirjoittamaan sopimuksen vaitiolosta. Mitään, mikä voisi vahingoittaa yrityksen liiketoimintaa, ei saa kertoa. Ei edes kotona puolisolleen, ei edes asukkaiden omaisille, saati sitten julkisesti.

Työntekijöitä ympäröi siis jonkinlainen pelon ilmapiiri. Jokainen työntekijä tietää, miten isoja nämä yritykset ovat ja millaisia summia niillä on käyttää mahdollisiin oikeusjuttuihin."

Pekka Pylkkönen

Esperin tapauksessa Valvira kyllä nimenomaan huomioi myös hoitohenkilökunnan epäasiallista käytöstä ja suoranaisia hoitovirheitä joista ei johtajia voi syyttää. Vaikka tämä ei tietenkään poista johdon velvollisuudesta huolehtia kokonaisuuden asianmukaisesta toiminnasta.

Hyviä uutisia kuitenkin: Esperi ei kiertänytkään veroja! Ja eikös se nyt ole kaikkein tärkeintä!

https://www.hs.fi/talous/art-2000005982233.html

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Kun lähtökohta on allaoleva, niin olivatko seuraukset yllättäviä?

"Kapitalistisella yrityksellä ei voi olla vallitsevia käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä, jotka koskevat hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää, arvokasta ja arvotonta, hyväksymistä ja hylkäämistä.
Yritys on yhden asian liike.
Sen tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon varallisuutta omistajilleen."

https://fi.wikiquote.org/wiki/Bj%C3%B6rn_Wahlroos

Mukava irtisanoutua:
"Kohun keskellä olevan Esperi Caren toimitusjohtaja on tienannut miljoonia hoivayhtiön johdossa"

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005980053....

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Aaltonen, kun syytit eräässä kommentissasi Keskustaa valehtelijaksi ilman perusteita kai minäkin voin sitten hyvällä omallatunnolla lainata kommenttiasi muilta osin, mutta Keskustan paikalle laitan puolueesi demarit.

Petri Hämäläinen

Mites ex-demarien leipälaji eli työttömien ja kuntoutettavien koulutus? Onko laatuongelmia ja alilaatua?

Kaikki julkista hallintoa rahastavat koulutusfirmathan on tunnetusti entisten demarien firmoja. Tarjolla työttömille on pakollisia täysin tarpeettomia excel- tai cv-kursseja.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Pekka Pylkkösen mukaan: "Esperi ei kiertänytkään veroja!". Minulla on toinen näkemys asiasta. Esperillä ei tuottoja, joista sitä voitaisiin verottaa. Se on kirjanpidon mukaan tappiollinen yritys. Viime vuodelta tappiota tuli noin 9 miljoonaa €. Tappioiden syynä ovat pääomistajan lainajärjestelyt. Niillä Esperi saadaan näyttämään tappiota. Samalla suuromistaja kerää kaiken tuoton itselleen ja ohjaa sen veroparatiiseihin.

Tämä ei ole edes laitonta, vaan perustuu osakeyhtiölakiin ja sen kautta koko konsernin verosuunnitteluun. Tätä jatkuu varmasti siihen saakka, kun suuromistajilla säilyy oikeus halitsemiensa yhtiöiden sisäiseen lainoitukseen ja ylikorkojen perintään. Tarkastelemalla pelkästään Esperin toimintaa, kokonaisuus ei selviä. Esperin on pakko toimia niillä ehdoilla, jotka sen pääomistaja, kansainvälinen sijoittaja, sanelee.

Pekka Pylkkönen

Et sitten lukenut juttua? Esperi EI ole vähentänyt tuloksestaan ulkomailta otettujen yhtiölainojen korkoja, ainoastaan ne korot jotka on maksettu Suomessa verovelvollisille suoraan. Verokertymä ei ole vähentynyt lainkaan. Näin ollen vaikka yhtiö on tappiollinen, se joutuu kuitenkin maksamaan yhteisön tuloveroa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Pekka Pylkkönen: Eipä vain mene sinullekaan perille, että ulkomaiselle pääomasijoitajalle Esperi on vain yksi rahan keräysyksikkö. Sisäisellä lainoituksella pääomistaja voi käytännössä määrätä, minkä tasoisella tappiolla Esperi toimii. Yhteisövero, jota Esperi on maksanut, on vain pieni siivu kokonaisuudesta.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #11

Mutta kun Esperi ei vähentänyt niitä korkoja niin verottajan kannalta on aivan sama mitä tapahtuu. Vaikka tulos painui korkojen vuoksi tappiolle, Esperi joutui maksamaan veroja aivan kuin korkoja ei olisi koskaan maksettukaan. Miten vaikea se on ymmärtää?

Käyttäjän hannakaisalahde kuva
Hanna-Kaisa Lähde

Herää myö kysymys yksityisten palveluntarjoajien johtajavalinnoista. Julkisella puolella hakuprosessin on oltava avoin, hakijoilta edellytetään tiettyä tessin mukaista koulutusta ja ansiovertailut ovat hakijoille julkiset. Miten mahtaa yksityisellä puolella asian laita olla?

Lisäksi nyt valmisteilla olevaan sotelakipakettiin tulisi kiireen vilkkaa saada samanlainen kirjaus, kuin perusopetuslaissa, että palvelua voi tuottaa vain voittoa tavoittelematon taho.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset