Kansalaisaloite maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta

 

Eduskunnan sivistysvaliokunta käsitteli eilen loppuun kansalaisaloitteen maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta. Käytännössä siis siitä, että kirjoista ja muusta oppimateriaalista tulisi maksutonta lukiossa ja ammattikoulussa. Kansalaisaloitteiden käsittely eduskunnassa menee niin, että ne osoitetaan johonkin valiokuntaa, joka sitten antaa täysistunnolle mietinnön esityksen hyväksymisestä, hyväksymisestä muutettuna tai hylkäämisestä. Voi myös päättää olla antamatta mietintöä lainkaan.

Kansalaisaloitteen ydinsisältö oli vaatimus, että ”eduskunta laatii perusteellisen selvityksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja lakiuudistuksiin lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi.”

Valtiollisten elinten toimivallan jaossa aloitteessa mainitun selvityksen tekeminen tai lakiuudistuksiin ryhtyminen ei kuulu eduskunnalle, vaan hallitukselle, eikä eduskunnalla ole käytössään tällaiseen tarvittavaa valmistelukoneistoa. Tähän muotovirheeseen vedoten valiokunta hallituspuolueiden enemmistön voimin hylkäsi aloitteen. Hallituspuolueen edustajat sen jälkeen ovat antaneet ymmärtää, että valiokunta olisi muotovirheen takia ollut pakotettu toimimaan näin.

Sinänsä on täysin totta, ettei eduskunta voisi sellaisenaan hyväksyä aloitetta. Se ei kuitenkaan ole lähellekään koko totuus.

Eduskunta olisi nimittäin voinut asiallisesti toteuttaa aloitteen laatijoiden ja allekirjoittajien tahdon varsin helposti. Sivistysvaliokunta olisi vain tehnyt aloitteesta mietinnön, joka muodollisesti ei hyväksy aloitetta sellaisenaan, mutta johon sisältyy hallitukselle osoitettu ja sisällöltään kansalaisaloitetta vastaava lausuma. Lausumat ovat eduskunnan hallitukselle osoittamia toimeksiantoja. Lausuman hyväksymällä eduskunta velvoittaisi hallituksen ryhtymään aloitteessa tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Juuri näin oppositioryhmät (pl. PS) esittävät, että valiokunta tekisi, mutta tämä ei hallituspuolueille käynyt. Ja kun hallituspuolueilla on valiokunnassa enemmistö, niin äänestettäessä asiasta kävi miten kävi.

Perustuslakivaliokunta on kansalaisaloitteita koskevissa kannanotoissaan nimenomaan katsonut, ettei aloitteiden tekijöiltä voi edellyttää täyttä lainvalmistelun tai poliittisen prosessin osaamista ja valiokunnat voivat tehdä niihin tarvittavia korjauksia niissä tarkoitettujen asioiden edistämiseksi. Sivistysvaliokunta olisi siis helposti voinut aloitteesta antamassaan mietinnössä tehdä lausuman, jolla ohjataan kansalaisaloitteeseen sisältyvä toimeksianto oikeaan paikkaan, eli hallitukselle.

Miksi siis näin ei tehty?

Vastaus löytyy hallituspuoleista. Ne eivät löytäneet keskenään sopua, miten aloitteen sisältöön piti suhtautua. Erityisesti yksi hallituspuolue (no names!) ei halua laajentaa koulutuksen maksuttomuutta ja aloitteeseen suhtautumisesta oli tulossa vaikea dilemma hallituspuolueiden välille. Niinpä kansalaisaloitteeseen sisältyvä muotovirhe oli helppo tekosyy sivuuttaa ikävä kysymys ja heivata koko aloite roskakoriin. Oppositiopuolueet jättivät mietintöön vastalauseen, mutta se on ymmärrettävästi aloitteen tekijöille laiha lohtu.

Muodollisesti siis hallituspuolueet sivistysvaliokunnassa toimivat täysin eduskunnan työjärjestyksen mukaan. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että niillä olisi halutessaan ollut myös kaikki mahdollisuudet toimia toisin.

www.valtteriaaltonen.fi

valtteriaaltonen
Sosialidemokraatit Helsinki

Helsinkiläinen lakimies. Kiinnostuksen kohteena erityisesti työoikeus, talouspolitikka, sananvapaus ja kriminaalipolitiikka.
Työskentelen SDP:n eduskuntaryhmä palveluksessa lainopillisena asiantuntijana. Kaikki kannat ja mielipiteet ovat kuitenkin omiani, eikä niistä kukaan muu vastaa.

www.valtteriaaltonen.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu