Valtteri Aaltonen

Kaikki blogit puheenaiheesta Talous

Globaali karusellibisnes

Seurasin eilen 13.04.2019 Yleisradion ykköskanavalta MOT –ohjelmaa, jossa oli juttua veropetoksista ja esiteltiin lähinnä Euroopan alueella toimivasta karusellisysteemi-binseksen ja rahantekojärjestelmästä, jos todellakaan Suomikaan ei ole ulkona.

EU ja yrittäjän ymmärrys

Kerroin yhdessä eurovaalitilaisuudessa miten tärkeää on, että parlamentissa istuu myös yrittäjiä ja yritysmaailman edustajia. Yksi kuulija kommentoi, että EU-tasoiset päätökset vaativat ammattipolitiikon järkeä ja ymmärrystä.

Pelottava skenaario. Jos EU-päätöksenteko ei mene yrittäjän järkeen, ei EU:ssa ole järkeä.

Miksi Suomen Pankki mullittelee isännälleen EKP:lle?

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ehdottelee velkakattoa yksityisen sektorin velkaantumisemme hillitsemiseen. Samaan aikaan Euroopan keskuspankki EKP taas pyrkii rahapolitiikallaan yllyttämään yksityistä sektoria velkaantumaan. Tilanteessa ei olisi mitään ihmeellistä, jos SP ei olisi EKP:n alajaostokonttori.

Antti Rinne oppi talouden realiteetit ennätysvauhtia - Kohta rikotaan lupauksia

Viimeiset neljä vuotta vasemmisto-oppositiolta kuultiin valitusta talouskurista ja vaatimuksia velkaelvytyksestä sekä menonlisäyksistä. Vaalien alla kuultiin lupauksia vappusatasista, elvytysohjelmista ja ties mistä menonlisäyksistä, joihin Suomella ei oikeasti ole varaa.

EU on edelleen eräänlainen kartelli; DiEM25 liike haluaa modernisoida Euroopan

Kuten tunnettua, Euroopan yhteisö (EU) sai alkunsa hiili- ja teräsliittoumasta, kartellista, jonka tarkoituksena oli edistää muutaman maan teollisuuden etuja. Se todetaan Democracy in Europe Movement julkilausumissa, joiden tarkoituksena on palauttaa Eurooppa demokraattiseksi valtioiden liitoksi vuoteen 2025 mennessä.

Velkanapin painaminen on vastuunpakoilua

Nyt on yö nukuttu eilisen politiikan aktiivipäivän jälkeen. Hallitustunnustelija Rinne SDP:stä ei halunnut Kokoomusta mukaan hallitusneuvotteluihin. Hänen ratkaisuun on nyt tyytyminen. Tottakai siihen liittyi harmistusta, mutta se on kuitenkin ohimenevää. Päällimmäisenä itselläni on huoli Suomen tulevaisuudesta ja mihin suuntaan Suomea ollaan viemässä mahdollisen muodostuvan uuden sosialistihallituksen toimesta. Erityisesti talouden vakaus, puolustuspolitiikka, maakuntahallinto, turvapaikkapolitiikan höllentäminen ja lapsillemme sysättävän velkataakan näkymät aiheuttavat huolta.

Miten maailman väestöräjähdys pysäytetään?

Varsinainen kysymys kuuluu, miten rahoitetaan 2 miljardin maailman köyhimmän naisen ja tytön kouluttaminen?

Jos yhden rahattoman ja hädin tuskin lukutaitoisen naisen tai tytön tehokoulutus "riittävälle tasolle" onnistuisi keskimäärin 11 vuodessa ja kustantaisi 3000 $ / lukukausi, fyrkkaa tarvittaisiin yhteensä 66 000 miljardia $, eli 6000 miljardia $ lukuvuotta kohden. Vertailun vuoksi; Suomen kokonaisverokertymän ollessa 99 miljardia / vuosi, projektin korottomaan kustantamiseen tarvittaisiin 60 Suomen verokertymä, tai noin 7 % koko maailman bruttokansantuotteesta.

Eurolla mennään...

Mutta onhan se kivaa ja helppoa, ku Espanjassa voi maksaa samoilla euroilla...

”One of the most repeated messages among European financial analysts this week is this: “we are in a global slowdown“.” 

Euroopan talousanalyytikkojen toistetuimpia kommentteja tällä vikolla: ”Olemme globaalissa taloudellisessa alamäessä.” Talouden hidastuminen = alamäki.

Paitsi että emme ole. Eurooppa ja Japani ovat VAKAVASSA taloudellisessa alamäessä. Muut ei ainakaan vielä...

Euro, euro ja euro....

Kumpi tuli ensin, tunteet vai järki?

Yleensä puhuttaessa ylevistä arvoista, jotka ohjaavat yksilön valintoja, niin kuin päättäväisyys, määrätietoisuus, uskollisuus, omistautuminen ja sinnikkyys, puhutaan arvostelevista arvioista liittyen yksilön ominaisuuksiin, jossa johdonmukaisuus ja järkevyys korostuvat, mutta tunteiden merkitystä vähätellään ja pidetään ”haihatteluna” sekä ”hysteriana.”

Huoltosuhteessa ei kyse käsipareista

Suomen ikääntyvästä väestöstä, pienenevistä uusista ikäluokista ja siten ylösalaisin kääntyvästä ikäpyramidista on tehty keppihevonen voimakkaalle ulkoperäisen työvoiman lisäämiselle. Heikkenevää huoltosuhdetta käytetään perusteena esimerkiksi saatavuusharkinnan poistamiselle. Huoltosuhdetta ei kuitenkaan pitäisi katsoa vain yksioikoisesti niin sanottujen auttavien käsiparien näkökulmasta. Huoltosuhteessa on kyse taloudesta ja maksajista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä