Työperäinen maahanmuutto http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134332/all Wed, 19 Jun 2019 08:00:00 +0300 fi Todella huolestuttavaa väestökehitystä http://markkuelonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277483-todella-huolestuttavaa-vaestokehitysta <p>Tämä asia tulee varmasti silmille jo tällä vaalikaudella (vasta).&nbsp; On ihme, ettei ole tullut jo aikaisemmin.&nbsp; Joko tästä ei haluta tai uskalleta puhua.&nbsp; Saattaa olla tietysti myös, että tämän asian suhteen ollaan täysin &quot;kädettömiä&quot; ja neuvottomia.</p><p>Oheisena lainaus viimeisimmästä tilastotiedosta.</p><p>&quot;Tuottaja:</p><p>Tilastokeskus</p><p>Tiedot:</p><p><strong>Tuorein julkistus:</strong><br /><a href="http://www.stat.fi/til/vamuu/2019/04/vamuu_2019_04_2019-05-28_tie_001_fi.html">Suomen ennakkoväkiluku huhtikuun lopussa 5&nbsp;518&nbsp;752</a>,&nbsp;28.5.2019<br />Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli huhtikuun lopussa 5&nbsp;518&nbsp;752. Maamme väkiluku kasvoi tammi-huhtikuun aikana&nbsp;<strong><u>833&nbsp;hengellä</u></strong>. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 5&nbsp;050&nbsp;enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 3&nbsp;825 vähemmän kuin kuolleita.</p><p><strong>Seuraava julkistus:</strong><br />25.6.2019&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Väestölisäys siis neljänä ensimmäisenä kuukauten vaivaiset 833.&nbsp; Käytännössä väestökasvu on siis puhda 0 tällä hetkellä.</p><p>Muuttovoittokin on aika surkea, vain reilut 5000 henkeä.&nbsp; Senkin pitäisi olla vähintään 2-kertainen, jotta saataisiin edes työikäisen väestön määrän pieneneminen ainakin pysähtymään.&nbsp; Oletuksella, että suurin osa tästä muuttovoitosta on juurikin em. väestönosaa.&nbsp;</p><p>Laittaisivat vaikka siitä valtion omaisuuden myynnistä saatavat miljardit niin, että ratojen ja teiden kunnostuksiin 1 miljardi, lapsilisiin toisesta lapsesta eteenpäin 1,5 miljardia, ja muihin perhepoliittisiin toimiin 0,5 miljardia.</p><p>Virokin korotti tuntuvasti lapsilisiä, ja syntyvyys lähti reippaaseen nousuun.&nbsp;</p><p>Virossa yhdestä lapsesta maksettava tuki on 60 euroa kuukaudessa, ja sama summa maksetaan myös&nbsp;toisesta lapsesta.</p><p>Kolmannesta lapsesta maksetaan 100 euroa. Tämän päälle kolmilapsiselle perheelle maksetaan<strong><u> monilapsisen perheen tukea 300 euroa, jolloin lapsilisän yhteissumma nousee 520 euroon.</u></strong>&nbsp; Suomessa siis 330 euroa kolmilapsiselle perheelle.&nbsp; Ero on huima, kun otetaan palkkatasojen ero huomioon.</p><p>Turha laittaa ratoihin miljardeja, että saadaan vartin nopeutuksia yhteyksiin kaupungien välillä.&nbsp; Se ei lisää yhtään talouskasvua.&nbsp; Tallinna-tunneli olisi eri juttu.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä asia tulee varmasti silmille jo tällä vaalikaudella (vasta).  On ihme, ettei ole tullut jo aikaisemmin.  Joko tästä ei haluta tai uskalleta puhua.  Saattaa olla tietysti myös, että tämän asian suhteen ollaan täysin "kädettömiä" ja neuvottomia.

Oheisena lainaus viimeisimmästä tilastotiedosta.

"Tuottaja:

Tilastokeskus

Tiedot:

Tuorein julkistus:
Suomen ennakkoväkiluku huhtikuun lopussa 5 518 752, 28.5.2019
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli huhtikuun lopussa 5 518 752. Maamme väkiluku kasvoi tammi-huhtikuun aikana 833 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 5 050 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 3 825 vähemmän kuin kuolleita.

Seuraava julkistus:
25.6.2019"

 

Väestölisäys siis neljänä ensimmäisenä kuukauten vaivaiset 833.  Käytännössä väestökasvu on siis puhda 0 tällä hetkellä.

Muuttovoittokin on aika surkea, vain reilut 5000 henkeä.  Senkin pitäisi olla vähintään 2-kertainen, jotta saataisiin edes työikäisen väestön määrän pieneneminen ainakin pysähtymään.  Oletuksella, että suurin osa tästä muuttovoitosta on juurikin em. väestönosaa. 

Laittaisivat vaikka siitä valtion omaisuuden myynnistä saatavat miljardit niin, että ratojen ja teiden kunnostuksiin 1 miljardi, lapsilisiin toisesta lapsesta eteenpäin 1,5 miljardia, ja muihin perhepoliittisiin toimiin 0,5 miljardia.

Virokin korotti tuntuvasti lapsilisiä, ja syntyvyys lähti reippaaseen nousuun. 

Virossa yhdestä lapsesta maksettava tuki on 60 euroa kuukaudessa, ja sama summa maksetaan myös toisesta lapsesta.

Kolmannesta lapsesta maksetaan 100 euroa. Tämän päälle kolmilapsiselle perheelle maksetaan monilapsisen perheen tukea 300 euroa, jolloin lapsilisän yhteissumma nousee 520 euroon.  Suomessa siis 330 euroa kolmilapsiselle perheelle.  Ero on huima, kun otetaan palkkatasojen ero huomioon.

Turha laittaa ratoihin miljardeja, että saadaan vartin nopeutuksia yhteyksiin kaupungien välillä.  Se ei lisää yhtään talouskasvua.  Tallinna-tunneli olisi eri juttu.

 

]]>
9 http://markkuelonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277483-todella-huolestuttavaa-vaestokehitysta#comments Alhainen syntyvyys EU ja maahanmuuttopolitiikka Ikärakenne Työperäinen maahanmuutto Väestörekisteri Wed, 19 Jun 2019 05:00:00 +0000 Markku Elonen http://markkuelonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277483-todella-huolestuttavaa-vaestokehitysta
Suomi ilman maahanmuuttajia kuihtuu ja näivettyy. http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275803-suomi-ilman-maahanmuuttajia-kuihtuu-ja-naivettyy <p>Maahanmuuton eri ulottuvuudet, osa 1</p><p>&nbsp;</p><p>Julkinen keskustelu maahanmuuton ympärillä yhdistää kaiken maahanmuuton yhdeksi ilmiöksi. Tämä ei ole järkevää, sillä erilaiset maahanmuuton ulottuvuudet poikkeavat toisistaan merkittävällä tavalla ja niihin liittyvät poliittiset kysymykset ovat myös erilaisia keskenään. Työperäinen maahanmuutto jakaantuu EU/ETA alueen sisä- ja ulkopuolelta tuleviin. Opiskelijat jakautuvat samoin. Tämän lisäksi on erikseen olemassa pakolaiskiintiöt ja ne tavat, joilla hoidetaan erikoistilanteet, esimerkkinä Syyrian tilanne. Turvapaikkapolitiikka, Euroopan ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut, EU:n sisärajojen valvonta&hellip; Lista jatkuu ja nämä kaikki ovat osa sitä, mitä tarkoitetaan maahanmuutolla. Ja jokaiseen asiaan, joita maahanmuuttoon liittyy, kuuluu myös omat erilliset ulottuvuutensa liittyen kansalliseen lainsäädäntöön, Euroopan Unionin yhteistyöhön ja lainsäädäntöön ja joissakin tapauksissa myös laajemmat kansainväliset sopimukset ja yhteistyö. Ja vaikka kuinka haluaisi pitää asiat yksinkertaisina, on silti pakko kiinnittää huomiota näihin eri puoliin, jotta voidaan valita oikea ja kestävä politiikka näiden asioiden hoitamiseen. Ja maahanmuutosta keskusteleminen on tärkeä osa oikeiden ratkaisujen löytämistä. </p><p>Tässä ensimmäisessä osassa useasta käsittelen työperäistä maahanmuuttoaja.</p><p>Ensinnäkin, kuten usein on sanottu, Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Monien länsimaiden tavoin Suomen väestön suurien ikäpolvien vanheneminen on luonut tilanteen, jossa työikäisten määrä suhteessa eläkeläisiin kasvaa. Tämän nk. kestävyysvajeen korjaamiseen ihanteellisin vaihtoehto olisi saada lisää työikäisiä ihmisiä. Monien länsimaiden tavoin suomalaiset eivät enää halua perustaa suurperheitä ja vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, että he yhtäkkiä alkaisivat näin tekemään. Kansalaisten rohkaiseminen tähän tai heidän suoranainen pakottaminen ei puolestaan käy päinsä, sillä ihmiset mieluiten lisääntyvät omasta tahdostaan, mistä johtuen he suutuvat, jos heitä yritetään saada tekemään jotain mitä he eivät alun alkaenkaan halunneet tehdä. Ja pakottamisessa on toki sivistysvaltiolle monia muitakin itsestään selviä ongelmia, kuten tällaisen pakottamisen pahuus. Joten tämä jättää kaksi vaihtoehtoa. Yksi vaihtoehto on vain hylätä eläkeläiset ja apua tarvitsevat rahojen loppuessa ja tätä me emme tule koskaan hyväksymään. Jäljellejäävä vaihtoehto on työikäisten tuleminen ulkomailta, eli työperäinen maahanmuutto.</p><p>Toisin kuin luullaan, tässä ei ole vain kysymys korkeakoulutettujen maahanmuutosta, sillä työmarkkinat eivät vain toimi niin. Kasvavasta automaatiosta huolimatta matalapalkkaiset alat, kuten palvelualan työpaikat tulevat tarvitsemaan työntekijöitä myös tulevaisuudessa ja automaatiossa voi nähdä yhtä hyvin mahdollisuuden ihmisten kykyjen lisäämiseen sen sijaan, että se olisi vain pessimismin täyteinen uhkakuva. Terveessä taloudessa ei voi olla pelkästään korkeapalkkaisia töitä, joten tietenkin työntekijöitä tullaan tarvitsemaan muualle myös.</p><p>Samoin tiettyjen tahojen puolesta on esitetty eräänlaista nirsoilukäytäntöä, jossa työperäinen maahanmuutto tapahtuisi vain niistä maista, jotka joidenkin mielivaltaisten kriteerien perusteella ovat tarpeeksi lähellä suomalaista kulttuuria, samalla lailla kuin lapsi, joka poimii sopasta makkarat ja jättää kasvikset syömättä, sillä perusteella, että hän ei nyt tänään vain tykkää niistä. Tämä ajattelutapa on turhaa, sillä suomalainen kulttuuri on aivan tarpeeksi elinvoimainen ja vahva ottaakseen mitä tahansa vaikutteita omikseen. Vai onko oletus tosiaan se, että suomalainen yhteiskunta on niin epäterve, että se ei kaikista hienouksistaan huolimatta tarjoa kellekään muun kulttuurin edustajalle mitään? Maailma on täynnä ahkeria, taitavia ja oppivaisia ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja kukoistaa töitä tekemällä yhteiskunnassa, joka arvostaa heitä. Yhteiskunnassa, joka muuttuu sitä kirjavammaksi ja kukoistavammaksi, mitä enemmän ihmiset kukoistavat ja luovat sen sisällä. Olisi tuhlausta jättää nämä mahdollisuudet käyttämättä epämääräisen muutosvastarinnan ja pelon takia, höystettynä pahantahtoisella panettelulla, koska ei haluta myöntää tätä väärinsuunnattua ahdistusta ja halua käpertyä kulttuurina kerälle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maahanmuuton eri ulottuvuudet, osa 1

 

Julkinen keskustelu maahanmuuton ympärillä yhdistää kaiken maahanmuuton yhdeksi ilmiöksi. Tämä ei ole järkevää, sillä erilaiset maahanmuuton ulottuvuudet poikkeavat toisistaan merkittävällä tavalla ja niihin liittyvät poliittiset kysymykset ovat myös erilaisia keskenään. Työperäinen maahanmuutto jakaantuu EU/ETA alueen sisä- ja ulkopuolelta tuleviin. Opiskelijat jakautuvat samoin. Tämän lisäksi on erikseen olemassa pakolaiskiintiöt ja ne tavat, joilla hoidetaan erikoistilanteet, esimerkkinä Syyrian tilanne. Turvapaikkapolitiikka, Euroopan ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut, EU:n sisärajojen valvonta… Lista jatkuu ja nämä kaikki ovat osa sitä, mitä tarkoitetaan maahanmuutolla. Ja jokaiseen asiaan, joita maahanmuuttoon liittyy, kuuluu myös omat erilliset ulottuvuutensa liittyen kansalliseen lainsäädäntöön, Euroopan Unionin yhteistyöhön ja lainsäädäntöön ja joissakin tapauksissa myös laajemmat kansainväliset sopimukset ja yhteistyö. Ja vaikka kuinka haluaisi pitää asiat yksinkertaisina, on silti pakko kiinnittää huomiota näihin eri puoliin, jotta voidaan valita oikea ja kestävä politiikka näiden asioiden hoitamiseen. Ja maahanmuutosta keskusteleminen on tärkeä osa oikeiden ratkaisujen löytämistä.

Tässä ensimmäisessä osassa useasta käsittelen työperäistä maahanmuuttoaja.

Ensinnäkin, kuten usein on sanottu, Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Monien länsimaiden tavoin Suomen väestön suurien ikäpolvien vanheneminen on luonut tilanteen, jossa työikäisten määrä suhteessa eläkeläisiin kasvaa. Tämän nk. kestävyysvajeen korjaamiseen ihanteellisin vaihtoehto olisi saada lisää työikäisiä ihmisiä. Monien länsimaiden tavoin suomalaiset eivät enää halua perustaa suurperheitä ja vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, että he yhtäkkiä alkaisivat näin tekemään. Kansalaisten rohkaiseminen tähän tai heidän suoranainen pakottaminen ei puolestaan käy päinsä, sillä ihmiset mieluiten lisääntyvät omasta tahdostaan, mistä johtuen he suutuvat, jos heitä yritetään saada tekemään jotain mitä he eivät alun alkaenkaan halunneet tehdä. Ja pakottamisessa on toki sivistysvaltiolle monia muitakin itsestään selviä ongelmia, kuten tällaisen pakottamisen pahuus. Joten tämä jättää kaksi vaihtoehtoa. Yksi vaihtoehto on vain hylätä eläkeläiset ja apua tarvitsevat rahojen loppuessa ja tätä me emme tule koskaan hyväksymään. Jäljellejäävä vaihtoehto on työikäisten tuleminen ulkomailta, eli työperäinen maahanmuutto.

Toisin kuin luullaan, tässä ei ole vain kysymys korkeakoulutettujen maahanmuutosta, sillä työmarkkinat eivät vain toimi niin. Kasvavasta automaatiosta huolimatta matalapalkkaiset alat, kuten palvelualan työpaikat tulevat tarvitsemaan työntekijöitä myös tulevaisuudessa ja automaatiossa voi nähdä yhtä hyvin mahdollisuuden ihmisten kykyjen lisäämiseen sen sijaan, että se olisi vain pessimismin täyteinen uhkakuva. Terveessä taloudessa ei voi olla pelkästään korkeapalkkaisia töitä, joten tietenkin työntekijöitä tullaan tarvitsemaan muualle myös.

Samoin tiettyjen tahojen puolesta on esitetty eräänlaista nirsoilukäytäntöä, jossa työperäinen maahanmuutto tapahtuisi vain niistä maista, jotka joidenkin mielivaltaisten kriteerien perusteella ovat tarpeeksi lähellä suomalaista kulttuuria, samalla lailla kuin lapsi, joka poimii sopasta makkarat ja jättää kasvikset syömättä, sillä perusteella, että hän ei nyt tänään vain tykkää niistä. Tämä ajattelutapa on turhaa, sillä suomalainen kulttuuri on aivan tarpeeksi elinvoimainen ja vahva ottaakseen mitä tahansa vaikutteita omikseen. Vai onko oletus tosiaan se, että suomalainen yhteiskunta on niin epäterve, että se ei kaikista hienouksistaan huolimatta tarjoa kellekään muun kulttuurin edustajalle mitään? Maailma on täynnä ahkeria, taitavia ja oppivaisia ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja kukoistaa töitä tekemällä yhteiskunnassa, joka arvostaa heitä. Yhteiskunnassa, joka muuttuu sitä kirjavammaksi ja kukoistavammaksi, mitä enemmän ihmiset kukoistavat ja luovat sen sisällä. Olisi tuhlausta jättää nämä mahdollisuudet käyttämättä epämääräisen muutosvastarinnan ja pelon takia, höystettynä pahantahtoisella panettelulla, koska ei haluta myöntää tätä väärinsuunnattua ahdistusta ja halua käpertyä kulttuurina kerälle.

]]>
106 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275803-suomi-ilman-maahanmuuttajia-kuihtuu-ja-naivettyy#comments lainsäädäntö Maahanmuutto Suomi Työperäinen maahanmuutto Fri, 10 May 2019 18:41:24 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275803-suomi-ilman-maahanmuuttajia-kuihtuu-ja-naivettyy
Hallitun maahanmuuton ohjelma http://juhanimklemetti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274116-hallitun-maahanmuuton-ohjelma <p>Näillä toimenpiteillä korjataan maahanmuuton ongelmat. Hallittu maahanmuutto on sekä Suomen että maahanmuuttajien etu. On tärkeää ymmärtää, että maahanmuuton eri muotoja tulee tarkastella eri näkökulmista. Olen ollut töissä maahanmuuttoon liittyvissä tehtävissä kahdessa Suomen suurlähetystössä, Intiassa ja Thaimaassa, pakolaisleirillä Thaimaan ja Myanmarin raja-alueella sekä ylitarkastajana Maahanmuuttovirastossa. Haluan tuoda ääripäiden riitelyn sijaan maahanmuuttokeskusteluun mukaan asiantuntijan näkemyksiä, jotka perustuvat omakohtaisiin kokemuksiini ja tosiasioihin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>1.</strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; <strong>Turvapaikanhakijoiden sijaan kiintiöpakolaisia</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Humanitaarinen maahanmuutto tulee uudistaa. Euroopan unionin jäsenmaiden kesken tarvitaan sopimus yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä. EU:n ulkorajat tulee turvata ja hengenvaarallinen ihmissalakuljetus saada loppumaan. Humanitaarisen maahanmuuton painopisteen tulee olla turvapaikan haun sijaan kaikista eniten apua tarvitsevien kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa suoraan pakolaisleireiltä. Näin humanitaarinen maahanmuutto Suomeen pysyy hallittuna ja pakolaisille pystytään Suomessa tarjoamaan hyvät ja tehokkaat vastaanotto- ja kotouttamispalvelut.</p><p>Lue blogini aiheesta <a href="http://juhanimklemetti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267628-jarkevaa-maahanmuuttoa-osa-1-miten-uudistaa-humanitaarinen-maahanmuutto"><u>tästä</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>2.</strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; <strong>Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta on säilytettävä</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Saatavuusharkinta on työvoimapoliittinen menetelmä, jolla tehdään matalapalkka-aloille suuntautuvasta työperäisestä maahanmuutosta hallittua ja varmistetaan Suomeen tulevan ulkomaisen työntekijän oikeuksien toteutuminen. Saatavuusharkinnan säilyttäminen on siis Suomen sekä usein myös maahanmuuttajien etu. Suomessa on noin 200&nbsp;000 työtöntä, jotka pitää ensisijaisesti saada työllistettyä kannustinloukkuja purkamalla. Ruotsi on ainoana OECD -maana poistanut saatavuusharkinnan ja kielteisten vaikutusten myötä Ruotsissa on suunniteltu saatavuusharkinnan palauttamista. Suomessa ei tule toistaa Ruotsin tekemää virhettä.</p><p>Lue blogini aiheesta <a href="http://juhanimklemetti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273167-jarkevaa-maahanmuuttoa-osa-2-tyovoiman-saatavuusharkinta-on-sailytettava"><u>tästä</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>3.</strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; <strong>Tehokkaampaa lupien peruuttamista ja maasta poistamista</strong></p><p><strong>&nbsp;</strong></p><p>Hallitun maahanmuuton toimivuus ja koko oleskelulupajärjestelmän uskottavuus perustuu sille, että ulkomaalaisen lupa voidaan peruuttaa ja kielteisen päätöksen saaneet poistuvat maasta. Ulkomaalaisen syyllistyessä Suomessa vakavaan rikokseen tulee hänen lupansa lähtökohtaisesti aina peruuttaa ja henkilö poistaa maasta, jos palautusehdot täyttyvät. Kielteisen oleskelulupapäätöksen ollessa lainvoimainen tulee henkilön poistua Suomesta. Oikeus oleskella Suomessa ei ole ihmisoikeus, vaan etuoikeus. Palautussopimus Irakin kanssa pitää saada aikaiseksi, ja ennen sopimuksen syntymistä kaikki Irakin jälleenrakentamiseen myönnetyt avustukset Euroopasta tulee jäädyttää. &nbsp;</p><p>Lue blogini aiheesta <a href="http://juhanimklemetti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273547-jarkevaa-maahanmuuttoa-osa-3-oleskeluluvan-peruuttaminen-ja-maastapoistaminen"><u>tästä</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>4.</strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; <strong>Kansainvälisten huippuosaajien saaminen töihin Suomeen</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Ikääntyvä ja korkean teknologian Suomi tarvitsee osaavan työvoiman maahanmuuttoa. Osaavalla työvoimalla tarkoitetaan kouluttautuneita omien alojensa asiantuntijoita. Suomen kohdalla kansainvälisiä huippuosaajia houkuttelevat vetovoimatekijät ovat kuitenkin muihin länsimaihin verrattuna vähäisiä. Työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tarvitaan radikaaleja muutoksia, mikäli haluamme kansainvälisiä osaajia Suomeen ja pysyä kehityksen etujoukoissa. Tällaisia muutoksia ovat kansainvälisemmät ja joustavammat työmarkkinat, englannin asettaminen kolmanneksi viralliseksi kieleksi, alhaisempi työn verotus ja kansainvälisten yhteiskunnan palvelujen lisääminen.</p><p>Lue blogini aiheesta <u><a href="http://juhanimklemetti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273877-jarkevaa-maahanmuuttoa-osa-4-kuinka-saamme-osaavaa-tyovoimaa-suomeen">tästä</a></u></p><p>&nbsp;</p><p><strong>5.</strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; <strong>Kotouttaminen tapahtuu työn kautta</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Nykyinen kotouttamisen strategia ei ole oikein maahanmuuttajia kohtaan eikä yhteiskunnan edun mukaista. Kotouttamisen pitäisi lähteä siitä, että maahanmuuttaja tulee osaksi meidän yhteiskuntaa heti alusta alkaen. Maahanmuuttajat eivät tule osalliseksi yhteiskuntaa, kun heitä istutetaan vuosia muiden maahanmuuttajien kanssa kielikurssilla, opiskellen kieltä, minkä he harvoin edes oppivat. Avaintekijä kotoutumiseen on työ.</p><p>Lue blogini aiheesta <a href="http://juhanimklemetti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274008-jarkevaa-maahanmuuttoa-osa-5-kotouttaminen-tapahtuu-tyon-kautta"><u>tästä</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>Juhani Klemetti</p><p>Kansanedustajaehdokas #283</p><p>Liike Nyt, Helsinki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näillä toimenpiteillä korjataan maahanmuuton ongelmat. Hallittu maahanmuutto on sekä Suomen että maahanmuuttajien etu. On tärkeää ymmärtää, että maahanmuuton eri muotoja tulee tarkastella eri näkökulmista. Olen ollut töissä maahanmuuttoon liittyvissä tehtävissä kahdessa Suomen suurlähetystössä, Intiassa ja Thaimaassa, pakolaisleirillä Thaimaan ja Myanmarin raja-alueella sekä ylitarkastajana Maahanmuuttovirastossa. Haluan tuoda ääripäiden riitelyn sijaan maahanmuuttokeskusteluun mukaan asiantuntijan näkemyksiä, jotka perustuvat omakohtaisiin kokemuksiini ja tosiasioihin.

 

1.      Turvapaikanhakijoiden sijaan kiintiöpakolaisia

 

Humanitaarinen maahanmuutto tulee uudistaa. Euroopan unionin jäsenmaiden kesken tarvitaan sopimus yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä. EU:n ulkorajat tulee turvata ja hengenvaarallinen ihmissalakuljetus saada loppumaan. Humanitaarisen maahanmuuton painopisteen tulee olla turvapaikan haun sijaan kaikista eniten apua tarvitsevien kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa suoraan pakolaisleireiltä. Näin humanitaarinen maahanmuutto Suomeen pysyy hallittuna ja pakolaisille pystytään Suomessa tarjoamaan hyvät ja tehokkaat vastaanotto- ja kotouttamispalvelut.

Lue blogini aiheesta tästä

 

2.      Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta on säilytettävä

 

Saatavuusharkinta on työvoimapoliittinen menetelmä, jolla tehdään matalapalkka-aloille suuntautuvasta työperäisestä maahanmuutosta hallittua ja varmistetaan Suomeen tulevan ulkomaisen työntekijän oikeuksien toteutuminen. Saatavuusharkinnan säilyttäminen on siis Suomen sekä usein myös maahanmuuttajien etu. Suomessa on noin 200 000 työtöntä, jotka pitää ensisijaisesti saada työllistettyä kannustinloukkuja purkamalla. Ruotsi on ainoana OECD -maana poistanut saatavuusharkinnan ja kielteisten vaikutusten myötä Ruotsissa on suunniteltu saatavuusharkinnan palauttamista. Suomessa ei tule toistaa Ruotsin tekemää virhettä.

Lue blogini aiheesta tästä

 

3.      Tehokkaampaa lupien peruuttamista ja maasta poistamista

 

Hallitun maahanmuuton toimivuus ja koko oleskelulupajärjestelmän uskottavuus perustuu sille, että ulkomaalaisen lupa voidaan peruuttaa ja kielteisen päätöksen saaneet poistuvat maasta. Ulkomaalaisen syyllistyessä Suomessa vakavaan rikokseen tulee hänen lupansa lähtökohtaisesti aina peruuttaa ja henkilö poistaa maasta, jos palautusehdot täyttyvät. Kielteisen oleskelulupapäätöksen ollessa lainvoimainen tulee henkilön poistua Suomesta. Oikeus oleskella Suomessa ei ole ihmisoikeus, vaan etuoikeus. Palautussopimus Irakin kanssa pitää saada aikaiseksi, ja ennen sopimuksen syntymistä kaikki Irakin jälleenrakentamiseen myönnetyt avustukset Euroopasta tulee jäädyttää.  

Lue blogini aiheesta tästä

 

4.      Kansainvälisten huippuosaajien saaminen töihin Suomeen

 

Ikääntyvä ja korkean teknologian Suomi tarvitsee osaavan työvoiman maahanmuuttoa. Osaavalla työvoimalla tarkoitetaan kouluttautuneita omien alojensa asiantuntijoita. Suomen kohdalla kansainvälisiä huippuosaajia houkuttelevat vetovoimatekijät ovat kuitenkin muihin länsimaihin verrattuna vähäisiä. Työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tarvitaan radikaaleja muutoksia, mikäli haluamme kansainvälisiä osaajia Suomeen ja pysyä kehityksen etujoukoissa. Tällaisia muutoksia ovat kansainvälisemmät ja joustavammat työmarkkinat, englannin asettaminen kolmanneksi viralliseksi kieleksi, alhaisempi työn verotus ja kansainvälisten yhteiskunnan palvelujen lisääminen.

Lue blogini aiheesta tästä

 

5.      Kotouttaminen tapahtuu työn kautta

 

Nykyinen kotouttamisen strategia ei ole oikein maahanmuuttajia kohtaan eikä yhteiskunnan edun mukaista. Kotouttamisen pitäisi lähteä siitä, että maahanmuuttaja tulee osaksi meidän yhteiskuntaa heti alusta alkaen. Maahanmuuttajat eivät tule osalliseksi yhteiskuntaa, kun heitä istutetaan vuosia muiden maahanmuuttajien kanssa kielikurssilla, opiskellen kieltä, minkä he harvoin edes oppivat. Avaintekijä kotoutumiseen on työ.

Lue blogini aiheesta tästä

 

Juhani Klemetti

Kansanedustajaehdokas #283

Liike Nyt, Helsinki

]]>
0 http://juhanimklemetti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274116-hallitun-maahanmuuton-ohjelma#comments Hallittu maahanmuutto Humanitaarinen maahanmuutto Maahanmuutto kotouttaminen Työperäinen maahanmuutto Työvoiman saatavuusharkinta Thu, 11 Apr 2019 18:54:08 +0000 Juhani Klemetti http://juhanimklemetti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274116-hallitun-maahanmuuton-ohjelma
Perussuomalaisten työllisyyspoliittinen oivallus http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273881-perussuomalaisten-tyollisyyspoliittinen-oivallus <p>Perussuomalaisten kannatus oli tänään julkaistussa <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006063719.html">Helsingin Sanomien gallup-tutkimuksessa</a> 15 prosenttia, mikä on kolmanneksi eniten kaikista puolueista. On mahdollista, että perussuomalaisten kannatus tästä vielä nousee vaalipäivään mennessä. Yksi syy tähän on se, että perussuomalaiset hahmottavat työmarkkinoiden todellisuuden paremmin kuin vihervasemmisto.</p><p>Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esiintyi vakuuttavasti <a href="https://areena.yle.fi/1-4667387">Ylen puheenjohtajatentissä</a>. Hän totesi, että &rdquo;suurin osa työperäisestä maahanmuutosta suuntautuu matalapalkka-aloille, jossa ihmisten täytyy täydentää toimeentuloaan tulonsiirroilla&rdquo;. Halla-ahon mukaan työperäinen maahanmuutto siis synnyttää &rdquo;nettokuormitusta&rdquo; yhteiskunnalle.</p><p>Perussuomalaiset ymmärtävät sen, että nykyistä työllisyyspolitiikkaa määrittelee elinkeinoelämän tavoitteet yhtäältä heikentää suomalaisia palkkoja ja työehtoja ja toisaalta lisätä &rdquo;työperäistä maahanmuuttoa&rdquo;. Keskustelussa työperäisestä maahanmuutosta unohtuu johdonmukaisesti kolikon toinen puoli, eli että samaan aikaan heikennetään suomalaisia palkkoja ja työehtoja. Samalla tavalla unohtuu, että &rdquo;työperäinen maahanmuutto&rdquo; tarkoittaa nykyisessä keskustelussa matalasti koulutettuja ihmisiä jotka tulevat tekemään erityisesti heikkolaatuisia palvelualan töitä.</p><p>Esimerkiksi hoiva-alalla on vuosikymmenet johdonmukaisesti heikennetty pätevyysvaatimuksia, kiristetty resursseja ja luotu uusia hierarkioita työpaikoille. Samalla esimerkiksi <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006060467.html">Filippiineiltä on tullut päteviä sairaanhoitajia</a>, jotka ovat kuitenkin suostuneet tekemään työtä, joka ei vaativuudeltaan vastaa heidän koulutustasoa.</p><p>Niin kauan kuin vihervasemmisto ei ymmärrä mitä työperäinen maahanmuutto käytännössä tarkoittaa, niin kauan tulee perussuomalaisten kannatus nousemaan. Vihervasemmisto on itse hallitusvastuussa ollessaan heikentänyt suomalaisia palkkoja ja työehtoja uusliberalistisen, elinkeinoelämän määrittelemän poliittisen ohjelman mukaisesti. Samalla vihervasemmistolaiset poliitikot puhuvat sujuvasti humanitaarisen ja/tai työperäisen maahanmuuton lisäämisestä näkemättä ristiriitaa ideaalien ja tosiasioiden välillä.</p><p>Tosiasia on, että tähänastinen työllisyyspolitiikka on synnyttänyt monille kokemuksen siitä, että prekarisoituneille ja epävarmoille työmarkkinoille tulee EU:n ulkopuolelta ihmisiä, jotka ovat valmiit tekemään töitä heikommilla palkoilla ja työehdoilla kuin mihin me olemme aiemmin tottuneet. Koska tästä todellisuudesta ei ole osattu järkevästi keskustella, ja koska ihmiset tällä hetkellä elävät suuressa epävarmuudessa oman toimeentulonsa suhteen, he turhautuvat, mikä näkyy esimerkiksi rasistisina ja muukalaisvihamielisinä purkauksina.</p><p>Perussuomalaisten kannatuksen nousu ei johdu vain siitä, että he ovat onnistuneet kanavoimaan turhautumista vaan myös siitä, että he ovat artikuloineet rationaalisesti tosiasian, mistä muut puolueet eivät ole suostuneet keskustelemaan.</p><p>Perussuomalaisten keinot rajoittaa maahanmuuttoa eivät välttämättä ratkaise työmarkkinoiden ongelmia. Jos esimerkiksi oleskeluluvalle tai työluvalle asetetaan vielä entistä tiukempia ehtoja, voi se tehdä ihmisistä entistä riippuvaisempia työnantajista ja mahdollistaa riistoa ja heikon aseman hyväksikäyttöä työpaikalla. Sama pätee perheenyhdistämisen ehtoihin. Mutta perussuomalaisten ansioksi täytyy lukea se, että heillä on realistinen analyysi työmarkkinapolitiikan todellisuudesta ja he sanovat sen ääneen.</p><p>Vallitsevaan tilanteeseen on olemassa loogisesti ajateltuna kaksi vaihtoehtoista ratkaisua: a) joko teemme työmarkkinoista tasa-arvoisemmat ja parannamme palkkoja ja työehtoja tai b) lopetamme työperäisen maahanmuuton. Perussuomalaiset sanovat vastustavansa työmarkkinoiden segregaatiota ja kallistuvat etsimään ratkaisuja maahanamuuton rajoittamisesta.</p><p>Vaihtoehto a) saattaa esiintyä joissain juhlapuheissa, mutta uusliberalismi on juurtunut suomalaiseen politiikkaan niin syvälle, ettei yksikään puolue nykyisillä ohjelmilla ja nykyisillä kannatusluvuilla pysty horjuttamaan sitä.</p><p>Vaali-iltana voi olla, että ihmettelemme jälleen jytkyä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaisten kannatus oli tänään julkaistussa Helsingin Sanomien gallup-tutkimuksessa 15 prosenttia, mikä on kolmanneksi eniten kaikista puolueista. On mahdollista, että perussuomalaisten kannatus tästä vielä nousee vaalipäivään mennessä. Yksi syy tähän on se, että perussuomalaiset hahmottavat työmarkkinoiden todellisuuden paremmin kuin vihervasemmisto.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esiintyi vakuuttavasti Ylen puheenjohtajatentissä. Hän totesi, että ”suurin osa työperäisestä maahanmuutosta suuntautuu matalapalkka-aloille, jossa ihmisten täytyy täydentää toimeentuloaan tulonsiirroilla”. Halla-ahon mukaan työperäinen maahanmuutto siis synnyttää ”nettokuormitusta” yhteiskunnalle.

Perussuomalaiset ymmärtävät sen, että nykyistä työllisyyspolitiikkaa määrittelee elinkeinoelämän tavoitteet yhtäältä heikentää suomalaisia palkkoja ja työehtoja ja toisaalta lisätä ”työperäistä maahanmuuttoa”. Keskustelussa työperäisestä maahanmuutosta unohtuu johdonmukaisesti kolikon toinen puoli, eli että samaan aikaan heikennetään suomalaisia palkkoja ja työehtoja. Samalla tavalla unohtuu, että ”työperäinen maahanmuutto” tarkoittaa nykyisessä keskustelussa matalasti koulutettuja ihmisiä jotka tulevat tekemään erityisesti heikkolaatuisia palvelualan töitä.

Esimerkiksi hoiva-alalla on vuosikymmenet johdonmukaisesti heikennetty pätevyysvaatimuksia, kiristetty resursseja ja luotu uusia hierarkioita työpaikoille. Samalla esimerkiksi Filippiineiltä on tullut päteviä sairaanhoitajia, jotka ovat kuitenkin suostuneet tekemään työtä, joka ei vaativuudeltaan vastaa heidän koulutustasoa.

Niin kauan kuin vihervasemmisto ei ymmärrä mitä työperäinen maahanmuutto käytännössä tarkoittaa, niin kauan tulee perussuomalaisten kannatus nousemaan. Vihervasemmisto on itse hallitusvastuussa ollessaan heikentänyt suomalaisia palkkoja ja työehtoja uusliberalistisen, elinkeinoelämän määrittelemän poliittisen ohjelman mukaisesti. Samalla vihervasemmistolaiset poliitikot puhuvat sujuvasti humanitaarisen ja/tai työperäisen maahanmuuton lisäämisestä näkemättä ristiriitaa ideaalien ja tosiasioiden välillä.

Tosiasia on, että tähänastinen työllisyyspolitiikka on synnyttänyt monille kokemuksen siitä, että prekarisoituneille ja epävarmoille työmarkkinoille tulee EU:n ulkopuolelta ihmisiä, jotka ovat valmiit tekemään töitä heikommilla palkoilla ja työehdoilla kuin mihin me olemme aiemmin tottuneet. Koska tästä todellisuudesta ei ole osattu järkevästi keskustella, ja koska ihmiset tällä hetkellä elävät suuressa epävarmuudessa oman toimeentulonsa suhteen, he turhautuvat, mikä näkyy esimerkiksi rasistisina ja muukalaisvihamielisinä purkauksina.

Perussuomalaisten kannatuksen nousu ei johdu vain siitä, että he ovat onnistuneet kanavoimaan turhautumista vaan myös siitä, että he ovat artikuloineet rationaalisesti tosiasian, mistä muut puolueet eivät ole suostuneet keskustelemaan.

Perussuomalaisten keinot rajoittaa maahanmuuttoa eivät välttämättä ratkaise työmarkkinoiden ongelmia. Jos esimerkiksi oleskeluluvalle tai työluvalle asetetaan vielä entistä tiukempia ehtoja, voi se tehdä ihmisistä entistä riippuvaisempia työnantajista ja mahdollistaa riistoa ja heikon aseman hyväksikäyttöä työpaikalla. Sama pätee perheenyhdistämisen ehtoihin. Mutta perussuomalaisten ansioksi täytyy lukea se, että heillä on realistinen analyysi työmarkkinapolitiikan todellisuudesta ja he sanovat sen ääneen.

Vallitsevaan tilanteeseen on olemassa loogisesti ajateltuna kaksi vaihtoehtoista ratkaisua: a) joko teemme työmarkkinoista tasa-arvoisemmat ja parannamme palkkoja ja työehtoja tai b) lopetamme työperäisen maahanmuuton. Perussuomalaiset sanovat vastustavansa työmarkkinoiden segregaatiota ja kallistuvat etsimään ratkaisuja maahanamuuton rajoittamisesta.

Vaihtoehto a) saattaa esiintyä joissain juhlapuheissa, mutta uusliberalismi on juurtunut suomalaiseen politiikkaan niin syvälle, ettei yksikään puolue nykyisillä ohjelmilla ja nykyisillä kannatusluvuilla pysty horjuttamaan sitä.

Vaali-iltana voi olla, että ihmettelemme jälleen jytkyä.

]]>
4 http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273881-perussuomalaisten-tyollisyyspoliittinen-oivallus#comments 2019 eduskuntavaalit Perussuomalaiset Työllisyyspolitiikka Työperäinen maahanmuutto Tue, 09 Apr 2019 13:20:45 +0000 Johannes Kananen http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273881-perussuomalaisten-tyollisyyspoliittinen-oivallus
Järkevää maahanmuuttoa osa 4: Kuinka saamme osaavaa työvoimaa Suomeen? http://juhanimklemetti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273877-jarkevaa-maahanmuuttoa-osa-4-kuinka-saamme-osaavaa-tyovoimaa-suomeen <p>Ikääntyvä ja korkean teknologian Suomi tarvitsee osaavan työvoiman maahanmuuttoa. Osaavalla työvoimalla tarkoitan kouluttautuneita omien alojensa asiantuntijoita. Suomen kohdalla kansainvälisiä huippuosaajia houkuttelevat vetovoimatekijät ovat kuitenkin muihin länsimaihin verrattuna vähäisiä. Työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tarvitaan radikaaleja muutoksia, mikäli haluamme kansainvälisiä osaajia Suomeen ja pysyä kehityksen etujoukoissa.&nbsp;</p><p>Tarvitsemme Suomeen kansainvälisemmät työmarkkinat. On käsittämätöntä, että maailman ollessa yhä pienempi, niin kansainvälisille osaajille ei löydy Suomesta oman alan töitä vaan siitä syystä, että he eivät pysty puhumaan suomea. Suomessa asuu ja tänne muuttaa eri perustein ulkomaalaisia, joilla on paljon osaamista, mutta kielitaidon puutteen takia he jäävät joko työttömiksi tai työllistyvät matalapalkka-aloille. Työyhteisöjen kielipolitiikasta tarvitaan päätöksiä tulevissa työmarkkinaneuvotteluissa, joissa myös pk-yritysten tulee olla edustettuina.</p><p>Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen purkamalla yleissitovuus alakohtaisesti antaisi yrityksille ja organisaatioille tehokkaamman tavan räätälöidä työehtoja kansainvälisten osaajien saamiseksi. Tämä ei tarkoita palkkojen polkemista, vaan laissa tulisi erikseen säätää minimipalkasta. Paikallinen sopiminen antaisi eri aloilla, eri kasvun vaiheissa ja eri strategian omaaville yrityksille ja organisaatioille liikkumavaraa tarvittavan osaamisen saamiseksi palvelukseensa. &nbsp; &nbsp;</p><p>Yhteiskunnan kansainvälisiä palveluja on lisättävä. Jos haluamme osaavaa työvoimaa Suomeen, tulee heille olla saatavilla kansainvälisiä palveluja, kuten päiväkoti- ja viranomaispalveluja. Mielestäni on syytä vakavasti harkita englannin hyväksymistä kolmanneksi viralliseksi kieleksi. Tämä olisi selvä signaali siitä, että olemme tulevaisuuden kansainvälinen yhteiskunta.</p><p>Monissa maissa, jotka kilpailevat kanssamme kansainvälisistä osaajista, on huomattavasti alempi työn verotus. Me suomalaiset pidämme ymmärrettävästi yhteiskuntaamme arvossaan, koska se on suonut meille elämämme aikana ilmaisen koulutuksen, terveydenhuollon jne. Mutta entäs Suomeen tuleva oman alan asiantuntija, miksi hän olisi valmis tulemaan Suomeen sellaisen maan sijasta, jossa ansiotuloverotus on huomattavasti alhaisemmalla tasolla? Ansiotuloverotuksen alentaminen tulee olla yhteiskuntamme jatkuva tavoite. Verotuksen painopistettä tulee siirtää pääomien ja kulutuksen verotukseen.</p><p>Suomeen tarvitaan ja halutaan osaavan työvoiman maahanmuuttoa. Tämä taitaa olla ainut asia mistä maahanmuuttokeskustelussa ollaan samaa mieltä. Osaavien henkilöiden ja sitä kautta kansainvälisten yritysten saamiseksi Suomeen meidän tulee kuitenkin olla valmiita tekemään muutoksia. Kylmä, pimeä, matalien palkkojen, korkea verotuksen ja elinkustannusten sekä suomea puhuvien työyhteisöjen Suomi, ei ole kaikista houkuttelevin paikka muille kuin hyvinvointivaltion palveluja hakeville. Mutta toisaalta turvallinen, kansainvälinen, toimiva ja verotuksellisesti kilpailukykyinen Suomi voisi olla se maa, jonne osaajat tulisivat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ikääntyvä ja korkean teknologian Suomi tarvitsee osaavan työvoiman maahanmuuttoa. Osaavalla työvoimalla tarkoitan kouluttautuneita omien alojensa asiantuntijoita. Suomen kohdalla kansainvälisiä huippuosaajia houkuttelevat vetovoimatekijät ovat kuitenkin muihin länsimaihin verrattuna vähäisiä. Työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tarvitaan radikaaleja muutoksia, mikäli haluamme kansainvälisiä osaajia Suomeen ja pysyä kehityksen etujoukoissa. 

Tarvitsemme Suomeen kansainvälisemmät työmarkkinat. On käsittämätöntä, että maailman ollessa yhä pienempi, niin kansainvälisille osaajille ei löydy Suomesta oman alan töitä vaan siitä syystä, että he eivät pysty puhumaan suomea. Suomessa asuu ja tänne muuttaa eri perustein ulkomaalaisia, joilla on paljon osaamista, mutta kielitaidon puutteen takia he jäävät joko työttömiksi tai työllistyvät matalapalkka-aloille. Työyhteisöjen kielipolitiikasta tarvitaan päätöksiä tulevissa työmarkkinaneuvotteluissa, joissa myös pk-yritysten tulee olla edustettuina.

Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen purkamalla yleissitovuus alakohtaisesti antaisi yrityksille ja organisaatioille tehokkaamman tavan räätälöidä työehtoja kansainvälisten osaajien saamiseksi. Tämä ei tarkoita palkkojen polkemista, vaan laissa tulisi erikseen säätää minimipalkasta. Paikallinen sopiminen antaisi eri aloilla, eri kasvun vaiheissa ja eri strategian omaaville yrityksille ja organisaatioille liikkumavaraa tarvittavan osaamisen saamiseksi palvelukseensa.    

Yhteiskunnan kansainvälisiä palveluja on lisättävä. Jos haluamme osaavaa työvoimaa Suomeen, tulee heille olla saatavilla kansainvälisiä palveluja, kuten päiväkoti- ja viranomaispalveluja. Mielestäni on syytä vakavasti harkita englannin hyväksymistä kolmanneksi viralliseksi kieleksi. Tämä olisi selvä signaali siitä, että olemme tulevaisuuden kansainvälinen yhteiskunta.

Monissa maissa, jotka kilpailevat kanssamme kansainvälisistä osaajista, on huomattavasti alempi työn verotus. Me suomalaiset pidämme ymmärrettävästi yhteiskuntaamme arvossaan, koska se on suonut meille elämämme aikana ilmaisen koulutuksen, terveydenhuollon jne. Mutta entäs Suomeen tuleva oman alan asiantuntija, miksi hän olisi valmis tulemaan Suomeen sellaisen maan sijasta, jossa ansiotuloverotus on huomattavasti alhaisemmalla tasolla? Ansiotuloverotuksen alentaminen tulee olla yhteiskuntamme jatkuva tavoite. Verotuksen painopistettä tulee siirtää pääomien ja kulutuksen verotukseen.

Suomeen tarvitaan ja halutaan osaavan työvoiman maahanmuuttoa. Tämä taitaa olla ainut asia mistä maahanmuuttokeskustelussa ollaan samaa mieltä. Osaavien henkilöiden ja sitä kautta kansainvälisten yritysten saamiseksi Suomeen meidän tulee kuitenkin olla valmiita tekemään muutoksia. Kylmä, pimeä, matalien palkkojen, korkea verotuksen ja elinkustannusten sekä suomea puhuvien työyhteisöjen Suomi, ei ole kaikista houkuttelevin paikka muille kuin hyvinvointivaltion palveluja hakeville. Mutta toisaalta turvallinen, kansainvälinen, toimiva ja verotuksellisesti kilpailukykyinen Suomi voisi olla se maa, jonne osaajat tulisivat.

]]>
2 http://juhanimklemetti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273877-jarkevaa-maahanmuuttoa-osa-4-kuinka-saamme-osaavaa-tyovoimaa-suomeen#comments Kansainvälisyys Paikallinen sopiminen Tulevaisuuden työmarkkinat Työnverotus Työperäinen maahanmuutto Tue, 09 Apr 2019 12:21:01 +0000 Juhani Klemetti http://juhanimklemetti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273877-jarkevaa-maahanmuuttoa-osa-4-kuinka-saamme-osaavaa-tyovoimaa-suomeen
Moniosaajia Suomeen http://paulusvalampi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273445-moniosaajia-suomeen <p>Suomen nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa perustellaan usein sillä, että Suomi tarvitsee lisää työvoimaa, eikä osaavia työntekijöitä löydy Suomesta. Keinoina tähän tarjotaan avointa rajaa, pakolaiskiintiön kasvattamista sekä tarveharkinnan poistamista.</p><p></p><p>Tarveharkinta ei kuitenkaan kosketa nykyiselläänkään korkeakoulutettuja, jotka ansaitsevat keskinkertaista palkkaa. Näitä ihmisiä rekrytoitaessa ei tarvitse välittää kansallisuuksista, ja yritys saa vapaasti palkata vaikka intialaisen osaajan sen suomalaisen työttömän sijaan niin halutessaan. Sen sijaan tarveharkinta koskee vähemmän koulutusta vaativia matalamman palkkatason töitä, joiden tekijöitä Suomesta löytyy työttöminä aivan tarpeeksi. Tästä tarveharkinnasta halutaan siis eroon. Miksikö? Siksi, että näin saadaan tallottua palkat ja työehdot ylitarjonnan edessä sellaiseen kuoppaan, ettei perhettä elättävä suomalainen enää voi ottaa tällaisia töitä vastaan turvautumatta samalla valtion tukiin. Tämä kuvio on tapahtunut jo monissa ammateissa, kuten bussinkuljettajissa ja siivoajissa. Lähiaikoina on puhuttu paljon Suomen kokkipulasta. Toisaalta ammattikokkeja on työttöminä runsain mitoin. Nykyisin tämän työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamisongelman syitä etsitään kaikkialta paitsi palkasta ja työoloista. Olisikohan mahdollista, että ne työttömät kokit saataisiin töihin, jos palkalla pystyisi elättämään itsensä ja perheensä? Veikkaanpa, että harva suomalainen oikeasti nauttii työttömänä ja toimettomana olemisesta, vaan syy löytyy yleensä siitä, että tarjotulla palkalla ei yksinkertaisesti pysty elättämään itseään. Ratkaisuna tähän ei kuitenkaan nähdä palkkojen ja työolojen parantamista, vaan halvemman työvoiman tuomisen ulkomailta. Näitä työperäisiä maahanmuuttajia Suomen valtio sitten tukee erilaisilla tulonsiirroilla ja yritykset käärivät voitot.</p><p></p><p>Entä sitten se Afrikasta ja Lähi-idästä saapuva täysin kouluttamaton joukko, joka ei ymmärrä paikallista kieltä tai kulttuuria, eikä välttämättä edes halua sitä oppia? Haittamaahanmuuton työttömyystilastot ovat karua luettavaa. Tutkitusti ensimmäisen polven maahanmuuttajat työllistyvät erittäin huonosti. Somalialaisten ja irakilaisten <a href="https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2017/12/Mit%C3%A4-maahanmuutto-maksaa-pdf.pdf">työllisyysaste </a>on tilastoista riippuen noin 25 % luokkaa, kun Suomessa kovasti pyritään tavoittelemaan 75 % työllisyysastetta. Vielä 20 vuoden maassaolon jälkeenkin työllisyysaste näiden kansanryhmien osalta on 37 % ja 43 %. Pahinta lisäksi on se, että jopa toisen polven maahanmuuttajat, eli suomessa syntyneet lapset, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9783136">pärjäävät koulussa ja työllistyvät huonosti verrattuna kantaväestöön</a>.</p><p></p><p>Toki meille saapuu ihmisiä myös työn perässä. Nämä ihmiset tulevat siis Suomeen saatuaan täältä työpaikan ja ovat siten luonnollisesti 100% työssä saapuessaan maahan. Kuitenkin ikävä totuus on se, että noin neljän vuoden kuluttua Suomeen tulosta tilastot osoittavat heidän työllisyysasteensa pudonneen alemmas kuin suomalaisten. Tämä putoaminen jatkuu, kunnes lopulta jää noin<a href="https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2018/10/Kuinka-kalliiksi-halpatyo%CC%88voima-tulee-pdf.pdf"> 20-30 % suomalaisten työllisyysastetta alemmalle tasolle</a>. Ja nämä ovat siis niitä ihmisiä, jotka on tuotu Suomeen nimenomaan parantamaan työllisyyttä.</p><p></p><p>Kyllä niitä onnistumisiakin on. Palkataan suomalaiseen yliopistoon professoriksi intialainen herrasmies. Luonnollisesti hän palkkaa tiimikseen lähes pelkästään intialaisia tutkijoita, vaikka suomalaisiakin löytyisi. Hyvin meni, vai menikö? Toki ihan oikeitakin onnistumisia löytyy, mutta voisi mielellään löytyä nykyistä enemmänkin. Millä keinoilla siis saisimme suomeen oikeasti lisää huippuosaajia? Suomen vetovoimatekijöitä ovat lähinnä turvallisuus sekä halvat ja hyvin toimivat peruspalvelut, ennen kaikkea päivähoito, koulutus ja terveydenhoito. Hallituksemme toimien ansiosta Suomeen on kuitenkin tuotu terrorismia ja gettoutuvia asuinalueita.</p><p></p><p>Peruspalvelut eivät tule kestämään kasvavaa työttömien ulkomaalaisten määrää, ja uuden aallon saapuminen on lähinnä ajan kysymys. Pelkästään Nigeriasta löytyy<a href="https://www.pewresearch.org/fact-tank/2019/03/27/many-nigerians-tunisians-and-kenyans-say-they-plan-to-leave-their-countries-in-the-next-five-years/"> 17 miljoonaa ihmistä</a>, jotka aikovat muuttaa Eurooppaan viiden vuoden sisällä. Siis yhdestä maasta! Voitte vain kuvitella, millaisiin lukuihin päästään, jos sama tutkimus tehtäisiin kaikissa maailman ylikansoitetuissa maissa! Siitä riittää Suomeenkin tulijoita. Suomalaisten ainoa mahdollisuus houkutella todellisia huippu/moniosaajia on pitää kiinni suomalaisuudesta. Maahanmuuttaja voi tuoda uutta virtaa ja tuottavuutta Suomen taloudelle ainoastaan, jos hän on kykeneväinen omaksumaan suomalaisen elämäntavan. Yritykset voivat auttaa tässä tarjoamalla työntekijöilleen apua joidenkin käytännön asioiden hoitamiseen. Esimerkiksi yliopistot tarjoavat jo uusille saapujille opastusta suomessa elämiseen, mutta jos suomalainen ruoka ei kelpaa eikä naisia voi kätellä, ollaan auttamattomasti liian kaukana meidän elämäntavastamme, jotta tuottava toiminta Suomessa onnistuisi pitkällä tähtäimellä.</p><p><em>Paul Usvalampi on Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on Espoon Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen ja valtuuston varajäsen.&nbsp;</em> <em>Voit tutustua häneen tarkemmin&nbsp;<a href="http://www.usvalampi.fi/">nettisivuilta&nbsp;</a>tai&nbsp;<a href="https://www.youtube.com/channel/UCbTASl7Qi3aSTUBq_N33f1Q?disable_polymer=true">videoblogista</a>.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa perustellaan usein sillä, että Suomi tarvitsee lisää työvoimaa, eikä osaavia työntekijöitä löydy Suomesta. Keinoina tähän tarjotaan avointa rajaa, pakolaiskiintiön kasvattamista sekä tarveharkinnan poistamista.

Tarveharkinta ei kuitenkaan kosketa nykyiselläänkään korkeakoulutettuja, jotka ansaitsevat keskinkertaista palkkaa. Näitä ihmisiä rekrytoitaessa ei tarvitse välittää kansallisuuksista, ja yritys saa vapaasti palkata vaikka intialaisen osaajan sen suomalaisen työttömän sijaan niin halutessaan. Sen sijaan tarveharkinta koskee vähemmän koulutusta vaativia matalamman palkkatason töitä, joiden tekijöitä Suomesta löytyy työttöminä aivan tarpeeksi. Tästä tarveharkinnasta halutaan siis eroon. Miksikö? Siksi, että näin saadaan tallottua palkat ja työehdot ylitarjonnan edessä sellaiseen kuoppaan, ettei perhettä elättävä suomalainen enää voi ottaa tällaisia töitä vastaan turvautumatta samalla valtion tukiin. Tämä kuvio on tapahtunut jo monissa ammateissa, kuten bussinkuljettajissa ja siivoajissa. Lähiaikoina on puhuttu paljon Suomen kokkipulasta. Toisaalta ammattikokkeja on työttöminä runsain mitoin. Nykyisin tämän työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamisongelman syitä etsitään kaikkialta paitsi palkasta ja työoloista. Olisikohan mahdollista, että ne työttömät kokit saataisiin töihin, jos palkalla pystyisi elättämään itsensä ja perheensä? Veikkaanpa, että harva suomalainen oikeasti nauttii työttömänä ja toimettomana olemisesta, vaan syy löytyy yleensä siitä, että tarjotulla palkalla ei yksinkertaisesti pysty elättämään itseään. Ratkaisuna tähän ei kuitenkaan nähdä palkkojen ja työolojen parantamista, vaan halvemman työvoiman tuomisen ulkomailta. Näitä työperäisiä maahanmuuttajia Suomen valtio sitten tukee erilaisilla tulonsiirroilla ja yritykset käärivät voitot.

Entä sitten se Afrikasta ja Lähi-idästä saapuva täysin kouluttamaton joukko, joka ei ymmärrä paikallista kieltä tai kulttuuria, eikä välttämättä edes halua sitä oppia? Haittamaahanmuuton työttömyystilastot ovat karua luettavaa. Tutkitusti ensimmäisen polven maahanmuuttajat työllistyvät erittäin huonosti. Somalialaisten ja irakilaisten työllisyysaste on tilastoista riippuen noin 25 % luokkaa, kun Suomessa kovasti pyritään tavoittelemaan 75 % työllisyysastetta. Vielä 20 vuoden maassaolon jälkeenkin työllisyysaste näiden kansanryhmien osalta on 37 % ja 43 %. Pahinta lisäksi on se, että jopa toisen polven maahanmuuttajat, eli suomessa syntyneet lapset, pärjäävät koulussa ja työllistyvät huonosti verrattuna kantaväestöön.

Toki meille saapuu ihmisiä myös työn perässä. Nämä ihmiset tulevat siis Suomeen saatuaan täältä työpaikan ja ovat siten luonnollisesti 100% työssä saapuessaan maahan. Kuitenkin ikävä totuus on se, että noin neljän vuoden kuluttua Suomeen tulosta tilastot osoittavat heidän työllisyysasteensa pudonneen alemmas kuin suomalaisten. Tämä putoaminen jatkuu, kunnes lopulta jää noin 20-30 % suomalaisten työllisyysastetta alemmalle tasolle. Ja nämä ovat siis niitä ihmisiä, jotka on tuotu Suomeen nimenomaan parantamaan työllisyyttä.

Kyllä niitä onnistumisiakin on. Palkataan suomalaiseen yliopistoon professoriksi intialainen herrasmies. Luonnollisesti hän palkkaa tiimikseen lähes pelkästään intialaisia tutkijoita, vaikka suomalaisiakin löytyisi. Hyvin meni, vai menikö? Toki ihan oikeitakin onnistumisia löytyy, mutta voisi mielellään löytyä nykyistä enemmänkin. Millä keinoilla siis saisimme suomeen oikeasti lisää huippuosaajia? Suomen vetovoimatekijöitä ovat lähinnä turvallisuus sekä halvat ja hyvin toimivat peruspalvelut, ennen kaikkea päivähoito, koulutus ja terveydenhoito. Hallituksemme toimien ansiosta Suomeen on kuitenkin tuotu terrorismia ja gettoutuvia asuinalueita.

Peruspalvelut eivät tule kestämään kasvavaa työttömien ulkomaalaisten määrää, ja uuden aallon saapuminen on lähinnä ajan kysymys. Pelkästään Nigeriasta löytyy 17 miljoonaa ihmistä, jotka aikovat muuttaa Eurooppaan viiden vuoden sisällä. Siis yhdestä maasta! Voitte vain kuvitella, millaisiin lukuihin päästään, jos sama tutkimus tehtäisiin kaikissa maailman ylikansoitetuissa maissa! Siitä riittää Suomeenkin tulijoita. Suomalaisten ainoa mahdollisuus houkutella todellisia huippu/moniosaajia on pitää kiinni suomalaisuudesta. Maahanmuuttaja voi tuoda uutta virtaa ja tuottavuutta Suomen taloudelle ainoastaan, jos hän on kykeneväinen omaksumaan suomalaisen elämäntavan. Yritykset voivat auttaa tässä tarjoamalla työntekijöilleen apua joidenkin käytännön asioiden hoitamiseen. Esimerkiksi yliopistot tarjoavat jo uusille saapujille opastusta suomessa elämiseen, mutta jos suomalainen ruoka ei kelpaa eikä naisia voi kätellä, ollaan auttamattomasti liian kaukana meidän elämäntavastamme, jotta tuottava toiminta Suomessa onnistuisi pitkällä tähtäimellä.

Paul Usvalampi on Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on Espoon Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen ja valtuuston varajäsen.  Voit tutustua häneen tarkemmin nettisivuilta tai videoblogista.

]]>
0 http://paulusvalampi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273445-moniosaajia-suomeen#comments Eduskuntavaalit Elintasosiirtolaisuus Perussuomalaiset Työperäinen maahanmuutto Mon, 08 Apr 2019 13:00:00 +0000 Paul Usvalampi http://paulusvalampi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273445-moniosaajia-suomeen
On väärin niputtaa kaikki maahanmuutto yhteen http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273438-on-vaarin-niputtaa-kaikki-maahanmuutto-yhteen <p>Mitä mieltä maahanmuutosta &ndash; kysymykseen on vaikea vastata lyhyesti. Pakolaisuus sekä opiskelu- ja työperäinen maahanmuutto ovat eri asioita. Mustavalkoinen ajattelu maahanmuutosta kärjistyy etenkin vaalien alla. Usein kyse on asenteista monikulttuurisuutta kohtaan.</p><p>Työperäistä maahanmuuttoa ja siihen liittyviä toimenpiteitä pitäisi käsitellä työllisyyskysymysten alla. Opiskeluperäinen maahanmuutto liittyy ratkaisevasti tieteen kehitykseen, työ- ja elinkeinopolitiikkaan, sekä opiskelijan sosiaaliturva- ja toimeentulokysymyksiin. Humanitääristä maahanmuuttoa on lisäksi käsiteltävä yhdessä kehitysyhteistyön ja turvallisuuspolitiikan kanssa.</p><p>Monikulttuurinen ajatusmalli hyväksyy erilaisuuden. Sitä vastaan olisi kieltää suomalaiseen kulttuuriin kuuluva suvivirsi tai sianliha. Eri uskonnot ja kulttuurit voivat elää sovussa ilman, että toisen täytyy assimiloitua toiseen tai muuttaa omia tapojaan toisen vuoksi. Mielestäni ristiriitatilanteessa vieraat mukautuvat maan tapoihin. Esimerkiksi kasvot peittävät hunnut haluaisin julkisissa tiloissa kieltää, sillä kulttuurin sisällä niiden käyttöön kasvatetaan vain naiset, mikä on vastoin sukupuolten tasa-arvoa.</p><p>Olen opiskellut pääosan korkeakoulututkinnoistani kansainvälisillä linjoilla. Hallintotieteiden maisteriopinnoistani puolet olivat kulttuurien välistä viestintää. Opiskelukavereistani moni on lähtenyt maasta. Sitä kutsutaan aivovuodoksi. Ulkomailta tuleville opiskelijoille pitäisi myöntää oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi. Nyt oleskelulupa myönnetään enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Oleskeluluvan pituuden pitäisi olla tavoitteellinen tutkinnon suorittamisaika, josta säädetään yliopistolaissa. Opiskelijoiden pitäisi voida työllistyä Suomessa tutkinnon jälkeen.</p><p>Opiskelu- ja työperäisellä maahanmuutolla voidaan paikata kestävyysvajetta. Suomessa syntyvyys on liian pieni. Työikäisten määrä vähenee, eikä nuorempia riitä maksamaan vanhempien ikäluokkien siirtymää pois työelämästä. Turvapaikan saaneet ovat usein nuoria miehiä, joiden työllistymistä pitäisi helpottaa: työlupien käsittelyaikoja lyhentää ja saatavuusharkinta poistaa. Turhaan byrokratiaan voi nykyisellään kulua useita kuukausia ennen kuin turvapaikan saanut saa tehdä työtä.</p><p>Humanitääristä apua täytyy antaa ja Suomella on siihen valmius normaalitilanteessa. Turvapaikanhakijoita on vuosittain noin 1 500 &ndash; 6 000. Vuonna 2015 maahan tulijoiden määrä oli yli 30 000 kun maailmalla oli pakolaiskriisi. Sen toistuminen on voitava estää antamalla hätäapua siellä, missä sitä tarvitaan. Tehdään rauhanvälitystä ja sotilaallista sekä koulutuksellista yhteistyötä. Lisäksi on tehtävä sopimukset kauttakulkumaiden kanssa &ndash; Suomi ei voi olla se pääteasema, jonne muualla käännytetyt turvapaikanhakijat kulkevat.</p><p>Radikalisoitumisen uhka on kasvattanut turvattomuutta. Liikkuvasta poliisista olen kuullut, että työtehtäviin &rdquo;liittyy hyvin usein muu kuin kantasuomalaistaustainen henkilö&rdquo;. Toisissa lähtömaissa yleinen oikeuskäsitys eroaa Suomen laista ja kaikissa kulttuureissa esimerkiksi naisten asema ei ole yhtä arvokas kuin Suomessa. Kotouttamistoimia pitää kehittää. Poliisin läsnäolo ja varhainen puuttuminen on tehokas keino ennaltaehkäistä rikoksia. Viime vuonna esitettiin lähiöpoliisien palkkaamista. Hyvä suunta, mutta poliisien määrä ei silti ole vielä riittävällä tasolla.</p><p>Maahanmuutto ei ole paha asia. Todellisia uhkia ovat pakolaiskriisi, epäonnistunut kotouttaminen, työllisyyden kohtaanto-ongelma, kestämätön huoltosuhde ja työhön kannustamaton sosiaalipolitiikka. Aktiivinen syrjäytyneiden ja työttömien nuorten pelastaminen kouluun ja työelämään on tärkeää. Jokaisella on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään elämään taustasta riippumatta. On hyvä muistaa, että kantasuomalaisten juuret ovat pääosin Keski-Euroopassa. Jo vuonna 1922 Suomessa on asunut yli 33 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä. Meistä jokaisessa asuu pieni maahanmuuttaja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä mieltä maahanmuutosta – kysymykseen on vaikea vastata lyhyesti. Pakolaisuus sekä opiskelu- ja työperäinen maahanmuutto ovat eri asioita. Mustavalkoinen ajattelu maahanmuutosta kärjistyy etenkin vaalien alla. Usein kyse on asenteista monikulttuurisuutta kohtaan.

Työperäistä maahanmuuttoa ja siihen liittyviä toimenpiteitä pitäisi käsitellä työllisyyskysymysten alla. Opiskeluperäinen maahanmuutto liittyy ratkaisevasti tieteen kehitykseen, työ- ja elinkeinopolitiikkaan, sekä opiskelijan sosiaaliturva- ja toimeentulokysymyksiin. Humanitääristä maahanmuuttoa on lisäksi käsiteltävä yhdessä kehitysyhteistyön ja turvallisuuspolitiikan kanssa.

Monikulttuurinen ajatusmalli hyväksyy erilaisuuden. Sitä vastaan olisi kieltää suomalaiseen kulttuuriin kuuluva suvivirsi tai sianliha. Eri uskonnot ja kulttuurit voivat elää sovussa ilman, että toisen täytyy assimiloitua toiseen tai muuttaa omia tapojaan toisen vuoksi. Mielestäni ristiriitatilanteessa vieraat mukautuvat maan tapoihin. Esimerkiksi kasvot peittävät hunnut haluaisin julkisissa tiloissa kieltää, sillä kulttuurin sisällä niiden käyttöön kasvatetaan vain naiset, mikä on vastoin sukupuolten tasa-arvoa.

Olen opiskellut pääosan korkeakoulututkinnoistani kansainvälisillä linjoilla. Hallintotieteiden maisteriopinnoistani puolet olivat kulttuurien välistä viestintää. Opiskelukavereistani moni on lähtenyt maasta. Sitä kutsutaan aivovuodoksi. Ulkomailta tuleville opiskelijoille pitäisi myöntää oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi. Nyt oleskelulupa myönnetään enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Oleskeluluvan pituuden pitäisi olla tavoitteellinen tutkinnon suorittamisaika, josta säädetään yliopistolaissa. Opiskelijoiden pitäisi voida työllistyä Suomessa tutkinnon jälkeen.

Opiskelu- ja työperäisellä maahanmuutolla voidaan paikata kestävyysvajetta. Suomessa syntyvyys on liian pieni. Työikäisten määrä vähenee, eikä nuorempia riitä maksamaan vanhempien ikäluokkien siirtymää pois työelämästä. Turvapaikan saaneet ovat usein nuoria miehiä, joiden työllistymistä pitäisi helpottaa: työlupien käsittelyaikoja lyhentää ja saatavuusharkinta poistaa. Turhaan byrokratiaan voi nykyisellään kulua useita kuukausia ennen kuin turvapaikan saanut saa tehdä työtä.

Humanitääristä apua täytyy antaa ja Suomella on siihen valmius normaalitilanteessa. Turvapaikanhakijoita on vuosittain noin 1 500 – 6 000. Vuonna 2015 maahan tulijoiden määrä oli yli 30 000 kun maailmalla oli pakolaiskriisi. Sen toistuminen on voitava estää antamalla hätäapua siellä, missä sitä tarvitaan. Tehdään rauhanvälitystä ja sotilaallista sekä koulutuksellista yhteistyötä. Lisäksi on tehtävä sopimukset kauttakulkumaiden kanssa – Suomi ei voi olla se pääteasema, jonne muualla käännytetyt turvapaikanhakijat kulkevat.

Radikalisoitumisen uhka on kasvattanut turvattomuutta. Liikkuvasta poliisista olen kuullut, että työtehtäviin ”liittyy hyvin usein muu kuin kantasuomalaistaustainen henkilö”. Toisissa lähtömaissa yleinen oikeuskäsitys eroaa Suomen laista ja kaikissa kulttuureissa esimerkiksi naisten asema ei ole yhtä arvokas kuin Suomessa. Kotouttamistoimia pitää kehittää. Poliisin läsnäolo ja varhainen puuttuminen on tehokas keino ennaltaehkäistä rikoksia. Viime vuonna esitettiin lähiöpoliisien palkkaamista. Hyvä suunta, mutta poliisien määrä ei silti ole vielä riittävällä tasolla.

Maahanmuutto ei ole paha asia. Todellisia uhkia ovat pakolaiskriisi, epäonnistunut kotouttaminen, työllisyyden kohtaanto-ongelma, kestämätön huoltosuhde ja työhön kannustamaton sosiaalipolitiikka. Aktiivinen syrjäytyneiden ja työttömien nuorten pelastaminen kouluun ja työelämään on tärkeää. Jokaisella on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään elämään taustasta riippumatta. On hyvä muistaa, että kantasuomalaisten juuret ovat pääosin Keski-Euroopassa. Jo vuonna 1922 Suomessa on asunut yli 33 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä. Meistä jokaisessa asuu pieni maahanmuuttaja.

]]>
3 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273438-on-vaarin-niputtaa-kaikki-maahanmuutto-yhteen#comments 2019 eduskuntavaalit Kansainväliset opiskelijat Maahanmuutto Turvapaikanhakijat Työperäinen maahanmuutto Thu, 04 Apr 2019 13:52:06 +0000 Mirita Saxberg http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273438-on-vaarin-niputtaa-kaikki-maahanmuutto-yhteen
Tositarinoita suomalaisesta työelämästä http://tarureinikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273390-tositarinoita-suomalaisesta-tyoelamasta <p>Markku on ollut töissä kuljettajana 29 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Hän toimii kuljettajana täysin itsenäisesti ja hänen työaikansa on 30 tuntia viikossa. Markku saa korvausta tehdystä työstä 250 euroa kuussa ja hänen vuokransa kaupungilla on 750 euroa kuukaudessa. Markulla on lievä kehitysvamma, jota ulkopuolinen ei edes huomaa. Vammansa takia, häntä ei palkata työsuhteeseen, vaan hän on niin sanotulla avotyösopimuksella. Markku on yritykselle tuottava työntekijä siinä, missä hänen työkaverinsakin. Markku on huolissaan tulevaisuudestaan. Koska hän ei ole työsuhteessa, ei hänelle myöskään kerry työeläkettä. Jäädessään eläkkeelle Markku pelkää tulojensa tippuvan merkittävästi ja joutuvansa turvautumaan toimeentulotukeen elääkseen.</p><p>Työsopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Sama koskee myös työsuhteen ehdon muutoksia. Intialainen Samar tuli työluvalla ja suomalaisella työsopimuksella töihin erityisasiantuntijaksi Suomeen. Hän alkoi opiskelemaan Suomea yliopistolla ja kotiutui suomalaiseen työyhteisöön ja elämäntapaan erinomaisesti. Samar teki työnsä kunnollisesti ja noudatti yrityksen ohjeistuksia. Eräänä päivänä hän sai sähköpostissa ilmoituksen johdolta, että hänen työpaikkansa on siirretty takaisin Intiaan. Ilman sen tarkempia selityksiä asiasta hänen olisi pitänyt saman tien muuttaa takaisin Intiaan. Samar oli kuullut työpaikalla olevan työsuojeluvaltuutettu. Valtuutettu (ja samalla luottamusmies) ohjeisti henkilöä liittymään liittoon. Liiton sopimusalavastaavana asia päätyi pöydälleni. Saimme neuvoteltua Samarille irtisanomispaketin. Edelleen uhkana on Migrin peruuttavan Samarin oleskeluluvan, ellei hän saa töitä tai opiskelupaikkaa Suomesta.</p><p>Työehtosopimusten ja työsopimuslain&nbsp;mukaan perhevapaalta palaavalle on tarjottava ensisijaisesti hänen omaa työtään. Maria oli jäänyt perhevapaalle toistaiseksi voimasta olevasta työsuhteesta suuressa suomalaisessa yrityksessä. Kun Maria oli palaamassa töihin, työnantaja ilmoitti hänen töidensä loppuneen perhevapaan aikana. Työnantajalla oli tarjota Marialle ainoastaan määräaikaista työtä. Marialla ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin ottaa tarjottu työ vastaan. Maria oli liiton jäsen ja hän pyysi liittoa selvittämään asiaa. Selvisi, että työnantaja automaattisesti tarjosi kaikille perhevapailta palaaville vain määräaikaisia työsopimuksia. Yrityksen selitys oli, että he eivät jaksa pitää listaa perhevapaalaisistaan. Maria sai loppujen lopuksi liiton avustuksella oman työnsä takaisin ja työsuhde palautettiin toistaiseksi voimassa olevaksi. Yritys muutti käytäntöjään lain mukaisiksi.</p><p>Kaikki kolme tarinaa ovat tositarinoita suomalaisesta työelämästä. Marian ja Samarin nimet on muutettu heidän suojelemisekseen. Sekä Marian että Samarin tapauksissa työnantaja rikkoi lakia tietoisesti. Markun tapauksessa työnantajan toiminta on aivan lain mukaista, mutta moraalisesti väärin. Työssäni törmään lain tietoiseen rikkomiseen sekä moraalisiin vääryyksiin päivittäin. Moraalisia vääryyksiä pystyy korjaamaan vain politiikan kautta lainsäädäntöä muuttamalla. Lisäksi työnantajien törkeä ja tietoinen lain rikkominen on kriminalisoitava. Tarvitsemme eduskuntaan osaamista suomalaisesta työelämästä. Se ei ole aivan sama kuka siellä istuu.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.tarureinikainen.fi/">www.tarureinikainen.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Markku on ollut töissä kuljettajana 29 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Hän toimii kuljettajana täysin itsenäisesti ja hänen työaikansa on 30 tuntia viikossa. Markku saa korvausta tehdystä työstä 250 euroa kuussa ja hänen vuokransa kaupungilla on 750 euroa kuukaudessa. Markulla on lievä kehitysvamma, jota ulkopuolinen ei edes huomaa. Vammansa takia, häntä ei palkata työsuhteeseen, vaan hän on niin sanotulla avotyösopimuksella. Markku on yritykselle tuottava työntekijä siinä, missä hänen työkaverinsakin. Markku on huolissaan tulevaisuudestaan. Koska hän ei ole työsuhteessa, ei hänelle myöskään kerry työeläkettä. Jäädessään eläkkeelle Markku pelkää tulojensa tippuvan merkittävästi ja joutuvansa turvautumaan toimeentulotukeen elääkseen.

Työsopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Sama koskee myös työsuhteen ehdon muutoksia. Intialainen Samar tuli työluvalla ja suomalaisella työsopimuksella töihin erityisasiantuntijaksi Suomeen. Hän alkoi opiskelemaan Suomea yliopistolla ja kotiutui suomalaiseen työyhteisöön ja elämäntapaan erinomaisesti. Samar teki työnsä kunnollisesti ja noudatti yrityksen ohjeistuksia. Eräänä päivänä hän sai sähköpostissa ilmoituksen johdolta, että hänen työpaikkansa on siirretty takaisin Intiaan. Ilman sen tarkempia selityksiä asiasta hänen olisi pitänyt saman tien muuttaa takaisin Intiaan. Samar oli kuullut työpaikalla olevan työsuojeluvaltuutettu. Valtuutettu (ja samalla luottamusmies) ohjeisti henkilöä liittymään liittoon. Liiton sopimusalavastaavana asia päätyi pöydälleni. Saimme neuvoteltua Samarille irtisanomispaketin. Edelleen uhkana on Migrin peruuttavan Samarin oleskeluluvan, ellei hän saa töitä tai opiskelupaikkaa Suomesta.

Työehtosopimusten ja työsopimuslain mukaan perhevapaalta palaavalle on tarjottava ensisijaisesti hänen omaa työtään. Maria oli jäänyt perhevapaalle toistaiseksi voimasta olevasta työsuhteesta suuressa suomalaisessa yrityksessä. Kun Maria oli palaamassa töihin, työnantaja ilmoitti hänen töidensä loppuneen perhevapaan aikana. Työnantajalla oli tarjota Marialle ainoastaan määräaikaista työtä. Marialla ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin ottaa tarjottu työ vastaan. Maria oli liiton jäsen ja hän pyysi liittoa selvittämään asiaa. Selvisi, että työnantaja automaattisesti tarjosi kaikille perhevapailta palaaville vain määräaikaisia työsopimuksia. Yrityksen selitys oli, että he eivät jaksa pitää listaa perhevapaalaisistaan. Maria sai loppujen lopuksi liiton avustuksella oman työnsä takaisin ja työsuhde palautettiin toistaiseksi voimassa olevaksi. Yritys muutti käytäntöjään lain mukaisiksi.

Kaikki kolme tarinaa ovat tositarinoita suomalaisesta työelämästä. Marian ja Samarin nimet on muutettu heidän suojelemisekseen. Sekä Marian että Samarin tapauksissa työnantaja rikkoi lakia tietoisesti. Markun tapauksessa työnantajan toiminta on aivan lain mukaista, mutta moraalisesti väärin. Työssäni törmään lain tietoiseen rikkomiseen sekä moraalisiin vääryyksiin päivittäin. Moraalisia vääryyksiä pystyy korjaamaan vain politiikan kautta lainsäädäntöä muuttamalla. Lisäksi työnantajien törkeä ja tietoinen lain rikkominen on kriminalisoitava. Tarvitsemme eduskuntaan osaamista suomalaisesta työelämästä. Se ei ole aivan sama kuka siellä istuu.

 

www.tarureinikainen.fi

]]>
5 http://tarureinikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273390-tositarinoita-suomalaisesta-tyoelamasta#comments Avotyösopimus Perhevapaat Työelämä Työperäinen maahanmuutto Työsopimuslaki Thu, 04 Apr 2019 05:05:18 +0000 Taru Reinikainen http://tarureinikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273390-tositarinoita-suomalaisesta-tyoelamasta
Järkevää maahanmuuttoa osa 2: Työvoiman saatavuusharkinta on säilytettävä http://juhanimklemetti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273167-jarkevaa-maahanmuuttoa-osa-2-tyovoiman-saatavuusharkinta-on-sailytettava <p>Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta koskee EU/ETA -alueen ulkopuolelta matalapalkka-aloille suuntautuvaa työvoimaa. Näissä tilanteissa TE-toimisto tekee osaratkaisun, joka perustuu kokonaisharkintaan työvoiman saatavuudesta alueellisilla työmarkkinoilla, työsuhteen ehdoista ja työnantajan taustoista. Vaikka poliitikot usein puhuvat osaavan työvoiman tarpeesta ja saatavuusharkinnasta samassa yhteydessä, niin todellisuudessa prosessi ei koske asiantuntijoita, jotka saavat erityisasiantuntijan oleskeluluvan.</p><p>Syy miksi matalapalkka-aloille suuntautuvan työperusteisen maahanmuuton tulee olla säänneltyä on ensinnäkin se, että Suomessa on tällä hetkellä 200 000 työtöntä. Heidät saadaan työllistettyä ainoastaan uudistamalla sosiaaliturva työntekoon kannustavaksi ja työmarkkinoita joustavammiksi. Yleissitovuus tulee purkaa alakohtaisesti, jotta työvoimapulaa kohtaavilla matalapalkka-aloilla palkat voisivat joustaa ylöspäin sellaiselle tasolle, että palkalla pystyy kattamaan omat elinkustannukset. Halpatyövoiman tuominen ulkomailta ei ole ratkaisu.</p><p>Saatavuusharkinta on oleellinen osa työntekijöiden oikeuksien varmistamista. Suomessa on jo nyt selviä viitteitä kaksien työmarkkinoiden olemassaolosta ja ulkomaisten työntekijöiden työehtojen polkemista esiintyy laajasti. Myös ihmiskauppaan liittyvien rikosten määrä erityisesti työperäisten maahanmuuttajien osalta on lisääntynyt viime vuosina. TE-toimiston osaratkaisuun kuuluu työehtojen lainmukaisuuden ja työnantajan taustojen tutkiminen. Saatavuusharkinnalla turvataan maahanmuuttajan oikeuksia.</p><p>Kylmän, pimeän, ei-englantia puhuvan, matalien palkkojen ja korkeiden elinkustannusten Suomen vetovoimatekijät ovat matalapalkka-alalle tulevalle työntekijälle hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, harvoin itse työ. Halu tuoda tai perustaa perhe Suomeen on usein päätavoite. Matalapalkka-alalle töihin tullut henkilö on harvoin hyvinvointivaltion huoltosuhteen näkökulmasta maksaja, koska matalasta palkasta saadut verotulot eivät riitä kattamaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja. Siinä tilanteessa kun tämä henkilö tuo perheensä Suomeen samat kannustinloukut, kun Suomessa asuvia koskevat myös heidän perhettään. Tällöin kustannukset yhteiskunnalle tulevat olemaan merkittävät.</p><p>Työvoimapulan hoitaminen poistamalla saatavuusharkinta on myytti. Nykyinen lainsäädäntö joustaa jo ala- ja aluekohtaisesti. Mikäli tehtävään ei saada palkattua henkilöä Suomesta, niin työnantajan on mahdollista palkata työntekijä ulkomailta. Toisin kuin julkisessa keskustelussa annetaan ymmärtää, saatavuusharkinta ei siis ole työpaikan täyttämisen esteenä.</p><p>Ruotsi on ainoana OECD -maana poistanut saatavuusharkinnan. Tulokset eivät ole hyvät, ja Ruotsissa ollaan suunniteltu saatavuusharkinnan palauttamista. Tutkimusten mukaan työntekijöitä on palkattu pääasiassa aloille, joilla oli ennestään työvoiman ylitarjontaa, työperäisestä maahanmuutosta on tullut turvapaikanhaun väylä, se on lisännyt rikollisjengien toimintaa ja harmaata taloutta, vaikutukset ovat näkyneet myös lisääntyneessä laittomassa maahanmuutossa ja ihmiskaupassa. On mielestäni käsittämätöntä, että Ruotsin kokemusten jälkeen Suomessa halutaan toistaa sama virhe.</p><p>Kokoomus haluaa poistaa saatavuusharkinnan etujärjestöjen painostuksesta. Etujärjestöt puolustavat halpatyövoimaa palkkaavia yrityksiä, jotka eivät halua nostaa palkkoja sille tasolle, millä Suomessa voisi elää. He mieluummin palkkaavat Suomen todellisista elinkustannuksista tietämättömiä haavoittuvassa asemassa olevia ulkomaalaisia. Vihreät on toinen puolue, joka kannattaa saatavuusharkinnan poistoa. Vihreiden maahanmuuttopolitiikkaa voi kuvata parhaiten seuraavasti, kaikenlaisia maahanmuuttajia Suomeen niin paljon kuin mahdollista ilman mitään sääntelyä. Vasemmistoliitto taas tukee saatavuusharkinnan poistoa Suomessa jo oleskelevien henkilöiden kohdalla, koska Vasemmistoliitolle maahanmuuttopolitiikka on yhtä kuin turvapaikkapolitiikka. He haluavat, että kaikki kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat jäädä Suomeen nyt ja jatkossa. On hyvä muistaa, että kyseiset puolueet haluavat myös helpottaa perheenyhdistämistä, joten vetovoimatekijät tulla Suomeen töihin vaikka ilmaiseksi kasvaisivat entisestään.</p><p>Saatavuusharkinta on ennen kaikkea työvoimapoliittinen menetelmä, jolla tehdään matalapalkka-aloille suuntautuvasta työperäisestä maahanmuutosta hallittua ja varmistetaan Suomeen tulevan ulkomaisen työntekijän oikeuksien toteutuminen. Saatavuusharkinnan säilyttäminen on siis Suomen sekä usein myös maahanmuuttajien etu. Lopuksi, saatavuusharkinta ei estä asiantuntijoiden palkkaamista Suomeen eikä ole esteenä ulkomaisen työvoiman palkkaamisessa työvoimapulasta kärsiville yrityksille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta koskee EU/ETA -alueen ulkopuolelta matalapalkka-aloille suuntautuvaa työvoimaa. Näissä tilanteissa TE-toimisto tekee osaratkaisun, joka perustuu kokonaisharkintaan työvoiman saatavuudesta alueellisilla työmarkkinoilla, työsuhteen ehdoista ja työnantajan taustoista. Vaikka poliitikot usein puhuvat osaavan työvoiman tarpeesta ja saatavuusharkinnasta samassa yhteydessä, niin todellisuudessa prosessi ei koske asiantuntijoita, jotka saavat erityisasiantuntijan oleskeluluvan.

Syy miksi matalapalkka-aloille suuntautuvan työperusteisen maahanmuuton tulee olla säänneltyä on ensinnäkin se, että Suomessa on tällä hetkellä 200 000 työtöntä. Heidät saadaan työllistettyä ainoastaan uudistamalla sosiaaliturva työntekoon kannustavaksi ja työmarkkinoita joustavammiksi. Yleissitovuus tulee purkaa alakohtaisesti, jotta työvoimapulaa kohtaavilla matalapalkka-aloilla palkat voisivat joustaa ylöspäin sellaiselle tasolle, että palkalla pystyy kattamaan omat elinkustannukset. Halpatyövoiman tuominen ulkomailta ei ole ratkaisu.

Saatavuusharkinta on oleellinen osa työntekijöiden oikeuksien varmistamista. Suomessa on jo nyt selviä viitteitä kaksien työmarkkinoiden olemassaolosta ja ulkomaisten työntekijöiden työehtojen polkemista esiintyy laajasti. Myös ihmiskauppaan liittyvien rikosten määrä erityisesti työperäisten maahanmuuttajien osalta on lisääntynyt viime vuosina. TE-toimiston osaratkaisuun kuuluu työehtojen lainmukaisuuden ja työnantajan taustojen tutkiminen. Saatavuusharkinnalla turvataan maahanmuuttajan oikeuksia.

Kylmän, pimeän, ei-englantia puhuvan, matalien palkkojen ja korkeiden elinkustannusten Suomen vetovoimatekijät ovat matalapalkka-alalle tulevalle työntekijälle hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, harvoin itse työ. Halu tuoda tai perustaa perhe Suomeen on usein päätavoite. Matalapalkka-alalle töihin tullut henkilö on harvoin hyvinvointivaltion huoltosuhteen näkökulmasta maksaja, koska matalasta palkasta saadut verotulot eivät riitä kattamaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja. Siinä tilanteessa kun tämä henkilö tuo perheensä Suomeen samat kannustinloukut, kun Suomessa asuvia koskevat myös heidän perhettään. Tällöin kustannukset yhteiskunnalle tulevat olemaan merkittävät.

Työvoimapulan hoitaminen poistamalla saatavuusharkinta on myytti. Nykyinen lainsäädäntö joustaa jo ala- ja aluekohtaisesti. Mikäli tehtävään ei saada palkattua henkilöä Suomesta, niin työnantajan on mahdollista palkata työntekijä ulkomailta. Toisin kuin julkisessa keskustelussa annetaan ymmärtää, saatavuusharkinta ei siis ole työpaikan täyttämisen esteenä.

Ruotsi on ainoana OECD -maana poistanut saatavuusharkinnan. Tulokset eivät ole hyvät, ja Ruotsissa ollaan suunniteltu saatavuusharkinnan palauttamista. Tutkimusten mukaan työntekijöitä on palkattu pääasiassa aloille, joilla oli ennestään työvoiman ylitarjontaa, työperäisestä maahanmuutosta on tullut turvapaikanhaun väylä, se on lisännyt rikollisjengien toimintaa ja harmaata taloutta, vaikutukset ovat näkyneet myös lisääntyneessä laittomassa maahanmuutossa ja ihmiskaupassa. On mielestäni käsittämätöntä, että Ruotsin kokemusten jälkeen Suomessa halutaan toistaa sama virhe.

Kokoomus haluaa poistaa saatavuusharkinnan etujärjestöjen painostuksesta. Etujärjestöt puolustavat halpatyövoimaa palkkaavia yrityksiä, jotka eivät halua nostaa palkkoja sille tasolle, millä Suomessa voisi elää. He mieluummin palkkaavat Suomen todellisista elinkustannuksista tietämättömiä haavoittuvassa asemassa olevia ulkomaalaisia. Vihreät on toinen puolue, joka kannattaa saatavuusharkinnan poistoa. Vihreiden maahanmuuttopolitiikkaa voi kuvata parhaiten seuraavasti, kaikenlaisia maahanmuuttajia Suomeen niin paljon kuin mahdollista ilman mitään sääntelyä. Vasemmistoliitto taas tukee saatavuusharkinnan poistoa Suomessa jo oleskelevien henkilöiden kohdalla, koska Vasemmistoliitolle maahanmuuttopolitiikka on yhtä kuin turvapaikkapolitiikka. He haluavat, että kaikki kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat jäädä Suomeen nyt ja jatkossa. On hyvä muistaa, että kyseiset puolueet haluavat myös helpottaa perheenyhdistämistä, joten vetovoimatekijät tulla Suomeen töihin vaikka ilmaiseksi kasvaisivat entisestään.

Saatavuusharkinta on ennen kaikkea työvoimapoliittinen menetelmä, jolla tehdään matalapalkka-aloille suuntautuvasta työperäisestä maahanmuutosta hallittua ja varmistetaan Suomeen tulevan ulkomaisen työntekijän oikeuksien toteutuminen. Saatavuusharkinnan säilyttäminen on siis Suomen sekä usein myös maahanmuuttajien etu. Lopuksi, saatavuusharkinta ei estä asiantuntijoiden palkkaamista Suomeen eikä ole esteenä ulkomaisen työvoiman palkkaamisessa työvoimapulasta kärsiville yrityksille.

]]>
4 http://juhanimklemetti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273167-jarkevaa-maahanmuuttoa-osa-2-tyovoiman-saatavuusharkinta-on-sailytettava#comments Hallittu maahanmuutto Halpatyömarkkinat Ihmiskauppa Työperäinen maahanmuutto Työvoiman saatavuusharkinta Mon, 01 Apr 2019 17:32:41 +0000 Juhani Klemetti http://juhanimklemetti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273167-jarkevaa-maahanmuuttoa-osa-2-tyovoiman-saatavuusharkinta-on-sailytettava
Työperusteisten oleskelulupien myöntämistä tulee helpottaa http://konstaweber.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272874-tyoperusteisten-oleskelulupien-myontamista-tulee-helpottaa <p>Keskiviikkona olin mukana vaalipaneelissa, jossa näkyi ja tuntui konkreettisesti se, miten poliitikkojen päätökset vaikuttavat yksittäisten ihmisten tulevaisuuteen.</p> <p>Paneelin järjesti paremman suomalaisen turvapaikkapolitiikan puolesta kampanjoiva WeSeeYou-järjestö. Siellä ääneen pääsi useampi turvapaikanhakija. Potentiaalisia uussuomalaisia kaikki. Yksi heistä oli Ali.</p> <p>21-vuotiaalla Alilla on vankkumaton halu olla yksi meistä suomalaisista. Ali tuli Suomeen vuonna 2015, samaan aikaan tuhansien muiden turvapaikanhakijoiden kanssa. Alin vanhemmat ovat afganistanilaisia, mutta hän ei ole koskaan asunut tai edes käynyt vanhempiensa kotimaassa. Ali on syntynyt Iranissa.</p> <p>Nuorukainen aloitti nopeasti suomen kielen opettelun. Ja parin vuoden kuluttua hän olikin yksi monista lähihoitaja-opiskelijoista &ndash; koulutuskielenään suomi. Ali valmistuu lähihoitajaksi tämän vuoden loppuun mennessä. Työ olisi hänelle mieluisaa ja tuttua. Opintojen ohessa hän on jo hankkinut kokemusta työvoimapulasta kärsivältä alalta. Töissä hän on varmasti saanut monet suomalaiset hymyilemään välittömyydellään ja hyväntuulisuudellaan.</p> <p>Ali on hakenut kahdesti turvapaikkaa. Molemmilla kerroilla päätös on ollut kielteinen. Hänellä ei ole passia tai muitakaan matkustusasiakirjoja. Ja ilman matkustusasiakirjaa ei voi hakea oleskelulupaa. Turvapaikka on hänelle ainoa vaihtoehto.</p> <p>Suomen viranomaiset haluavat palauttaa Alin Afganistanistaniin. Maahan, jossa hän ei ole koskaan asunut, eikä käynyt. Maahan, jossa hänellä ei ole jäljellä sukulaisia tai edes tuttavia.</p> <p>Suomessa hänellä olisi koulutuksen turvaama työ ja Suomella taasen on kasvava tarve koulutetuille lähihoitajille. Ja Ali puhuu moitteetonta suomea.</p> <p>Suomen turvapaikkapolitiikkaa on tällä vaalikaudella kiristetty monella tavalla. Eikä ilman asiakirjoja saa oleskelulupaa opiskelun tai työn perusteella.</p> <p>Me joudumme tekemään jo nyt - ja vastaisuudessa yhä enemmän &ndash; töitä saadaksemme Suomeen lisää työvoimaa. Me ikäännymme ja suomalaista uutta nuorisoa on entistä vähemmän. Työtä on tehtävä, veroja on maksettava ja eläkevarantoja on kerrytettävä nykyisille ja tuleville eläkeläisille.</p> <p>Sen vuoksi me tarvitsemme Alia ja Alin kaltaisia uussuomalaisia.</p> <p>Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkamme takia hän on kuitenkin vaarassa joutua palautetuksi.</p> <p>Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkamme kaipaa pikaista päivitystä. Kiihkottomasti ja realiteetit huomioiden. Kaiken pitää alkaa asiallisesta kotouttamisesta ja koulutuksesta.</p> <p>Työperusteisten oleskelulupien myöntämistä tulee helpottaa poistamalla tarveharkinta. Myönnetään muukalaispassi sellaisille paperittomille, joiden työluvan esteenä on puuttuva matkustusasiakirja.</p> <p>Tämän vaalikauden aikana tehdyt heikennykset turvapaikkapolitiikkaan tulee korjata.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskiviikkona olin mukana vaalipaneelissa, jossa näkyi ja tuntui konkreettisesti se, miten poliitikkojen päätökset vaikuttavat yksittäisten ihmisten tulevaisuuteen.

Paneelin järjesti paremman suomalaisen turvapaikkapolitiikan puolesta kampanjoiva WeSeeYou-järjestö. Siellä ääneen pääsi useampi turvapaikanhakija. Potentiaalisia uussuomalaisia kaikki. Yksi heistä oli Ali.

21-vuotiaalla Alilla on vankkumaton halu olla yksi meistä suomalaisista. Ali tuli Suomeen vuonna 2015, samaan aikaan tuhansien muiden turvapaikanhakijoiden kanssa. Alin vanhemmat ovat afganistanilaisia, mutta hän ei ole koskaan asunut tai edes käynyt vanhempiensa kotimaassa. Ali on syntynyt Iranissa.

Nuorukainen aloitti nopeasti suomen kielen opettelun. Ja parin vuoden kuluttua hän olikin yksi monista lähihoitaja-opiskelijoista – koulutuskielenään suomi. Ali valmistuu lähihoitajaksi tämän vuoden loppuun mennessä. Työ olisi hänelle mieluisaa ja tuttua. Opintojen ohessa hän on jo hankkinut kokemusta työvoimapulasta kärsivältä alalta. Töissä hän on varmasti saanut monet suomalaiset hymyilemään välittömyydellään ja hyväntuulisuudellaan.

Ali on hakenut kahdesti turvapaikkaa. Molemmilla kerroilla päätös on ollut kielteinen. Hänellä ei ole passia tai muitakaan matkustusasiakirjoja. Ja ilman matkustusasiakirjaa ei voi hakea oleskelulupaa. Turvapaikka on hänelle ainoa vaihtoehto.

Suomen viranomaiset haluavat palauttaa Alin Afganistanistaniin. Maahan, jossa hän ei ole koskaan asunut, eikä käynyt. Maahan, jossa hänellä ei ole jäljellä sukulaisia tai edes tuttavia.

Suomessa hänellä olisi koulutuksen turvaama työ ja Suomella taasen on kasvava tarve koulutetuille lähihoitajille. Ja Ali puhuu moitteetonta suomea.

Suomen turvapaikkapolitiikkaa on tällä vaalikaudella kiristetty monella tavalla. Eikä ilman asiakirjoja saa oleskelulupaa opiskelun tai työn perusteella.

Me joudumme tekemään jo nyt - ja vastaisuudessa yhä enemmän – töitä saadaksemme Suomeen lisää työvoimaa. Me ikäännymme ja suomalaista uutta nuorisoa on entistä vähemmän. Työtä on tehtävä, veroja on maksettava ja eläkevarantoja on kerrytettävä nykyisille ja tuleville eläkeläisille.

Sen vuoksi me tarvitsemme Alia ja Alin kaltaisia uussuomalaisia.

Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkamme takia hän on kuitenkin vaarassa joutua palautetuksi.

Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkamme kaipaa pikaista päivitystä. Kiihkottomasti ja realiteetit huomioiden. Kaiken pitää alkaa asiallisesta kotouttamisesta ja koulutuksesta.

Työperusteisten oleskelulupien myöntämistä tulee helpottaa poistamalla tarveharkinta. Myönnetään muukalaispassi sellaisille paperittomille, joiden työluvan esteenä on puuttuva matkustusasiakirja.

Tämän vaalikauden aikana tehdyt heikennykset turvapaikkapolitiikkaan tulee korjata.

]]>
4 http://konstaweber.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272874-tyoperusteisten-oleskelulupien-myontamista-tulee-helpottaa#comments EU:n turvapaikkapolitiikka Maahanmuutto Pakolaispolitiikka Työperäinen maahanmuutto Fri, 29 Mar 2019 09:23:59 +0000 Konsta Weber http://konstaweber.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272874-tyoperusteisten-oleskelulupien-myontamista-tulee-helpottaa
Maahanmuuttajastakin mallikansalainen http://danielrahman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269340-maahanmuuttajastakin-mallikansalainen <p>Yksi yhteiskuntamme suurimpia haasteita nyt ja tulevaisuudessa on maahanmuuttajien työllistyminen. Kiistämättä paras tapa integroitua yhteiskuntaan on työpaikan löytäminen.<br /><br />Työllistyessään yksilö saa itselleen arvokkuuden kokemuksen voidessaan antaa oman panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen. Valtiolle yhdenkin maahanmuuttajan työllistyminen tarkoittaa säästämistä, jopa vaurastumista, kun maahanmuuttaja siirtyy verotulojen kuluttamisesta niiden tuottamiseen. Tämä hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa sekä taloudellisella, että sosiaalisella tasolla. Yksilö saa itselleen arvokkuuden kokemuksen voidessaan antaa panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen ja valtio säästää, jopa vaurastuu, kun maahanmuuttaja tuottaa verotuloja niiden kuluttamisen sijaan. Loikka ns. kulu-puolelta tuotto-puolelle on merkittävä.</p> <p>Samalla työmarkkinat ovat muuttuneet globaaleiksi, halusimme sitä tai emme. On vihdoin aika ymmärtää tarveharkinta hassuna historiallisena jäänteenä, ja jättää se menneisyyden suljettujen rajojen aikaan, sinne minne se kuuluukin. Tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa. Jos suomalainen yritys haluaa palkata ulkomaalaisen työntekijän, ei valtion kuuluisi enää puuttua asiaan.</p> <p>Nykyinen kotouttamisprosessi kestää parhaimmillaankin vuosia ja on yksinkertaisesti liian hidas, turhan kallis ja kohtelee työnhakijaa holhoavasti. Lähdemme siitä, että maahanmuuttajan tulee ennen kaikkea osata suomen kieltä ennen kuin hän on valmis työmarkkinoille. Tämä ei onneksi ole enää tätä päivää. Varsinkin pääkaupunkiseudulla työpaikat ovat muuttumassa yhä enenevissä määrin englanninkielisiksi, joten vanhanaikaista kielirajoitetta ei enää samassa määrin ole. Voimme poistaa vuosia hukkaan heitettyä kotouttamisaikaa hyväksymällä sen tosiasian, että Suomessa on jo mahdollista työllistyä pelkällä englannin kielen osaamisella.</p> <p>Henkilökohtaisesti veisin asian vielä pidemmälle ja nostaisin englannin Suomen kolmanneksi viralliseksi kieleksi. Espoo on jo virallisesti kolmikielinen kaupunki - miksei koko Suomi voisi olla? Käytäntö on monilla yhteiskunnan osa-alueilla jo tämä. Suomalaisenkin on erittäin hankala suorittaa esimerkiksi korkeakoulututkintoa ilman englannin taitoa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Laskeva syntyvyys ja väestön vanheneminen ovat johtaneet siihen, että maamme huoltosuhde on traagisen heikko. Vuonna 2016 huoltosuhde oli 142. Tämä tarkoittaa, että jokaista sataa työssäkäyvää henkilöä kohden 142 henkilöä ei ollut töissä. Tähän joukkoon kuuluvat lapset, vanhukset, varusmiehet, opiskelijat ja työttömät. Sata veronmaksajaa siis kustansi lystin 142 henkilölle. Ei tarvitse olla kummoinenkaan tilastotieteilijä todetakseen, että asiat eivät ole nyt aivan kunnossa. Tämä johtaa yksinkertaisesti siihen, että työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä ja nopeasti.</p> <p>Työperäiseen maahanmuuttoon, kansainvälisten osaajien houkutteluun ja maahanmuuttajien kotouttamiseen minulla on viisi konkreettista muutosehdotusta:</p> <ol><li><p>Palkkatuki kaikille maahanmuuttajille (ja kantaväestölle). Maksetaan mieluummin 6-12 kuukautta määräaikaista tukea yritykselle henkilön työllistämisestä, kuin pahimmassa tapauksessa vuosia tai jopa vuosikymmeniä työttömyystukia ei mistään.</p></li><li><p>Tarveharkinta on poistettava kokonaan. Samalla Suomeen tuleville opiskelijoille pitäisi myöntää automaattisesti kahden vuoden työviisumi opintojen jälkeen.</p></li><li><p>Työ ensin -periaate kotouttamiseen. Vuosien, viikonpäivien ja kuukausien opiskelu luokkahuoneessa muiden maahanmuuttajien kanssa ei johda mihinkään - se reitti on jo nähty. Maahanmuuttajat pitää saada töihin ensimmäisen yhdeksän kuukauden kuluessa maahantulosta. Kielen oppii oikeassa tosielämän vuorovaikutuksessa työelämässä.</p></li><li><p>Kahden vuoden ansiotuloon kohdistuva verohuojennus työperäiselle maahanmuuttajalle. Tätä tarjoaa esimerkiksi Hollanti. Suomeen ei tällä hetkellä huippuosaajia ilmastolla eikä verotuksella houkutella. Verotukseen voimme kuitenkin vaikuttaa. Tilapäinen verohuojennus ansiotuloihin luo vetovoimaa ja toimii viestinä: tervetuloa tänne töihin! Otetaan tänne mieluummin osaaja maksamaan hetken hieman pienempiä veroja. Suomen kannalta tärkeämpää on, että osaaminen ja verotulot päätyvät Suomeen, kuin muualle. Näin kaikkien yhteinen kakku kasvaa.</p></li><li><p>Englannista kolmas virallinen kieli. Tämä toimisi niin ikään vetovoimatekijänä ja viestinä maailmalle.</p></li></ol> <p>Oma kantani maahanmuuttoon on selvä: Suomeen voidaan ottaa maahanmuuttajia niin pitkään, kun se vain parantaa nykyistä huoltosuhdetta.</p> <p>Maahanmuuton täytyy kuitenkin toimia suomalaisten ehdoilla, kulttuuria, lainsäädäntöä ja länsimaalaisia oikeusvaltion periaatteita kunnioittaen. Tehdään maahanmuutosta voimavara, ei taakka yhteiskunnalle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksi yhteiskuntamme suurimpia haasteita nyt ja tulevaisuudessa on maahanmuuttajien työllistyminen. Kiistämättä paras tapa integroitua yhteiskuntaan on työpaikan löytäminen.

Työllistyessään yksilö saa itselleen arvokkuuden kokemuksen voidessaan antaa oman panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen. Valtiolle yhdenkin maahanmuuttajan työllistyminen tarkoittaa säästämistä, jopa vaurastumista, kun maahanmuuttaja siirtyy verotulojen kuluttamisesta niiden tuottamiseen. Tämä hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa sekä taloudellisella, että sosiaalisella tasolla. Yksilö saa itselleen arvokkuuden kokemuksen voidessaan antaa panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen ja valtio säästää, jopa vaurastuu, kun maahanmuuttaja tuottaa verotuloja niiden kuluttamisen sijaan. Loikka ns. kulu-puolelta tuotto-puolelle on merkittävä.

Samalla työmarkkinat ovat muuttuneet globaaleiksi, halusimme sitä tai emme. On vihdoin aika ymmärtää tarveharkinta hassuna historiallisena jäänteenä, ja jättää se menneisyyden suljettujen rajojen aikaan, sinne minne se kuuluukin. Tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa. Jos suomalainen yritys haluaa palkata ulkomaalaisen työntekijän, ei valtion kuuluisi enää puuttua asiaan.

Nykyinen kotouttamisprosessi kestää parhaimmillaankin vuosia ja on yksinkertaisesti liian hidas, turhan kallis ja kohtelee työnhakijaa holhoavasti. Lähdemme siitä, että maahanmuuttajan tulee ennen kaikkea osata suomen kieltä ennen kuin hän on valmis työmarkkinoille. Tämä ei onneksi ole enää tätä päivää. Varsinkin pääkaupunkiseudulla työpaikat ovat muuttumassa yhä enenevissä määrin englanninkielisiksi, joten vanhanaikaista kielirajoitetta ei enää samassa määrin ole. Voimme poistaa vuosia hukkaan heitettyä kotouttamisaikaa hyväksymällä sen tosiasian, että Suomessa on jo mahdollista työllistyä pelkällä englannin kielen osaamisella.

Henkilökohtaisesti veisin asian vielä pidemmälle ja nostaisin englannin Suomen kolmanneksi viralliseksi kieleksi. Espoo on jo virallisesti kolmikielinen kaupunki - miksei koko Suomi voisi olla? Käytäntö on monilla yhteiskunnan osa-alueilla jo tämä. Suomalaisenkin on erittäin hankala suorittaa esimerkiksi korkeakoulututkintoa ilman englannin taitoa.

 

Laskeva syntyvyys ja väestön vanheneminen ovat johtaneet siihen, että maamme huoltosuhde on traagisen heikko. Vuonna 2016 huoltosuhde oli 142. Tämä tarkoittaa, että jokaista sataa työssäkäyvää henkilöä kohden 142 henkilöä ei ollut töissä. Tähän joukkoon kuuluvat lapset, vanhukset, varusmiehet, opiskelijat ja työttömät. Sata veronmaksajaa siis kustansi lystin 142 henkilölle. Ei tarvitse olla kummoinenkaan tilastotieteilijä todetakseen, että asiat eivät ole nyt aivan kunnossa. Tämä johtaa yksinkertaisesti siihen, että työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä ja nopeasti.

Työperäiseen maahanmuuttoon, kansainvälisten osaajien houkutteluun ja maahanmuuttajien kotouttamiseen minulla on viisi konkreettista muutosehdotusta:

  1. Palkkatuki kaikille maahanmuuttajille (ja kantaväestölle). Maksetaan mieluummin 6-12 kuukautta määräaikaista tukea yritykselle henkilön työllistämisestä, kuin pahimmassa tapauksessa vuosia tai jopa vuosikymmeniä työttömyystukia ei mistään.

  2. Tarveharkinta on poistettava kokonaan. Samalla Suomeen tuleville opiskelijoille pitäisi myöntää automaattisesti kahden vuoden työviisumi opintojen jälkeen.

  3. Työ ensin -periaate kotouttamiseen. Vuosien, viikonpäivien ja kuukausien opiskelu luokkahuoneessa muiden maahanmuuttajien kanssa ei johda mihinkään - se reitti on jo nähty. Maahanmuuttajat pitää saada töihin ensimmäisen yhdeksän kuukauden kuluessa maahantulosta. Kielen oppii oikeassa tosielämän vuorovaikutuksessa työelämässä.

  4. Kahden vuoden ansiotuloon kohdistuva verohuojennus työperäiselle maahanmuuttajalle. Tätä tarjoaa esimerkiksi Hollanti. Suomeen ei tällä hetkellä huippuosaajia ilmastolla eikä verotuksella houkutella. Verotukseen voimme kuitenkin vaikuttaa. Tilapäinen verohuojennus ansiotuloihin luo vetovoimaa ja toimii viestinä: tervetuloa tänne töihin! Otetaan tänne mieluummin osaaja maksamaan hetken hieman pienempiä veroja. Suomen kannalta tärkeämpää on, että osaaminen ja verotulot päätyvät Suomeen, kuin muualle. Näin kaikkien yhteinen kakku kasvaa.

  5. Englannista kolmas virallinen kieli. Tämä toimisi niin ikään vetovoimatekijänä ja viestinä maailmalle.

Oma kantani maahanmuuttoon on selvä: Suomeen voidaan ottaa maahanmuuttajia niin pitkään, kun se vain parantaa nykyistä huoltosuhdetta.

Maahanmuuton täytyy kuitenkin toimia suomalaisten ehdoilla, kulttuuria, lainsäädäntöä ja länsimaalaisia oikeusvaltion periaatteita kunnioittaen. Tehdään maahanmuutosta voimavara, ei taakka yhteiskunnalle.

]]>
0 http://danielrahman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269340-maahanmuuttajastakin-mallikansalainen#comments Huoltosuhde Integraatio Maahanmuutto Työperäinen maahanmuutto Vaalit Sat, 09 Feb 2019 11:57:53 +0000 Daniel Rahman http://danielrahman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269340-maahanmuuttajastakin-mallikansalainen
Otetaan maahanmuuttajat Australiasta http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267977-otetaan-maahanmuuttajat-australiasta <p><strong>Monet ovat julkisuudessa suositelleet maahanmuuttajia ratkaisuksi Suomen alhaisesta syntyvyydestä johtuvaan huoltosuhteen huonontumiseen. Samalla perinteinen siirtolaisten vastaanottajamaa Australia kärvistelee sietämättömän kovissa helteissä ilmastonmuutoksen johdosta. Tässähän on meille tarjolla ilmiselvä win-win -tilanne, jos vain ymmärrämme ottaa opiksemme aiemmista virheistämme!</strong></p><p>Uutiset kertovat ennätyksellisistä helleaalloista Australiassa.&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005970599.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005970599.html</a>&nbsp; &nbsp;Jos nämä suorastaan hirvittävät lämpötilat osoittautuvat pysyvästi toistuviksi ilmiöiksi, kuivuuden ja pensaspalojen lisäksi, moni australialainen saattaa alkaa tosissaan pohtia mahdollisuutta muuttaa viileämpään asuinympäristöön pysyvästi.</p><p>Australialla itsellään on pitkä siirtolaisuuden historia:&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Australia">https://fi.wikipedia.org/wiki/Australia</a></p><p>Sillä on myös viime vuosilta mainetta isännän otteista uusien tulokkaiden osalta:</p><p><a href="http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259996-australialla-on-kanttia-olla-isanta-omassa-talossaan" title="http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259996-australialla-on-kanttia-olla-isanta-omassa-talossaan">http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259996-australialla-on-kant...</a></p><p><a href="http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260084-australia-isantana-omassa-talossaan-osa-2" title="http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260084-australia-isantana-omassa-talossaan-osa-2">http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260084-australia-isantana-o...</a></p><p>Australia on monikansallinen markkinatalousmaa, jolla on Britanniasta perityt instituutiot ja vasenkätinen liikenne. Siellä asuu alkuperäisväestön rinnalla valtaosin eurooppalaisia ja heidän jälkeläisiään, joita yhdistää EU-maiden kanssa sama eurooppalainen kulttuuritausta. Yritteliäisyys on kovassa kurssissa, ja asenteiltaan aussit ovat kansanomaisempia kuin osin snobbailuun taipuvaiset britit (yleistää ei tässäkään pidä!). Olutkin heille kuuluu maistuvan.&nbsp;</p><p>Mutta ennen kaikkea: heillä on nykyajan länsimainen koulutustaso, ja oikea osaaminen (eikä vain maahanmuuttopropagandan &quot;moniosaaminen&quot;) nykyteknologiassa ja tämän päivän yhteiskunnan pelisäännöt ovat heille itsestäänselvyys. He ovat itse ottaneet uudet tulokkaansa valikoiden &ndash; ja hakeutuessaan työperäiseen maahanmuuttoon toisaalle, he itse ovat rusinoita pullassa (tai englanniksi kirsikoita kakussa), joille toki on ottajia muuallakin.</p><p>Jokohan Suomella olisi tarpeellinen määrä lukutaidottomia vuohipaimenia, jotta voisimme vihdoin avata portit niillekin, jotka tulisivat tänne töitä tekemään?&nbsp;</p><p>Austaliassa on suomalaistaustaisia siirtolaisia 30 000, kenties varsinkin heille olisi paluumuutto luontevaa.</p><p><a href="http://www.dundernews.com/Suomalaiset_Australiassa/Suomalaisia_Australiassa.html" title="http://www.dundernews.com/Suomalaiset_Australiassa/Suomalaisia_Australiassa.html">http://www.dundernews.com/Suomalaiset_Australiassa/Suomalaisia_Australia...</a></p><p>Sen verran meidän olisi kuitenkin aika jo viisastua, että oppisimme karsimaan sutkit tulijoiden joukosta &ndash; kyllä heitä on siinäkin populaatiossa, muistaen Australian asutushistoria. Mutta erotuksena luhistuneista valtioista, Australiassa sentään ylläpidetään mm. rikosrekistereitä ja oikeutta jaetaan brittiläistyyppisissä tuomioistuimissa. Maalla ei ole ruotsalaistyyppistä kansanperinnettä esim. autojen polttamiseen eikä poliisi- ja pelastushenkilöstön kivittämiseen.&nbsp;</p><p>Australialaisia tuskin tarvinnee houkutella kenenkään kotitaloon Kempeleelle, mutta jos valtionhallinnossa puhutaan työperäisten siirtolaisten tarpeesta tosissaan, olisiko paikallaan käynnistää jokin tiedotuskampanja houkuttelemaan työnhaluisia sietämättömistä helteistä yötaivaan Etelän ristin alta Otavaa ja Pohjantähteä katselemaan?</p><p>&nbsp;</p><p>P.S.: Muistattekos muuten, mikä on Australian kansallislaulu?</p><p>&nbsp;</p><p>Se ei enää ole God Save the Queen, vaan Advance Australia Fair (&quot;Etene Australia kauniisti / reilusti&quot;)</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp; <object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/NZWD1dE0Iys?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/NZWD1dE0Iys?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Monet ovat julkisuudessa suositelleet maahanmuuttajia ratkaisuksi Suomen alhaisesta syntyvyydestä johtuvaan huoltosuhteen huonontumiseen. Samalla perinteinen siirtolaisten vastaanottajamaa Australia kärvistelee sietämättömän kovissa helteissä ilmastonmuutoksen johdosta. Tässähän on meille tarjolla ilmiselvä win-win -tilanne, jos vain ymmärrämme ottaa opiksemme aiemmista virheistämme!

Uutiset kertovat ennätyksellisistä helleaalloista Australiassa. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005970599.html   Jos nämä suorastaan hirvittävät lämpötilat osoittautuvat pysyvästi toistuviksi ilmiöiksi, kuivuuden ja pensaspalojen lisäksi, moni australialainen saattaa alkaa tosissaan pohtia mahdollisuutta muuttaa viileämpään asuinympäristöön pysyvästi.

Australialla itsellään on pitkä siirtolaisuuden historia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Australia

Sillä on myös viime vuosilta mainetta isännän otteista uusien tulokkaiden osalta:

http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259996-australialla-on-kanttia-olla-isanta-omassa-talossaan

http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260084-australia-isantana-omassa-talossaan-osa-2

Australia on monikansallinen markkinatalousmaa, jolla on Britanniasta perityt instituutiot ja vasenkätinen liikenne. Siellä asuu alkuperäisväestön rinnalla valtaosin eurooppalaisia ja heidän jälkeläisiään, joita yhdistää EU-maiden kanssa sama eurooppalainen kulttuuritausta. Yritteliäisyys on kovassa kurssissa, ja asenteiltaan aussit ovat kansanomaisempia kuin osin snobbailuun taipuvaiset britit (yleistää ei tässäkään pidä!). Olutkin heille kuuluu maistuvan. 

Mutta ennen kaikkea: heillä on nykyajan länsimainen koulutustaso, ja oikea osaaminen (eikä vain maahanmuuttopropagandan "moniosaaminen") nykyteknologiassa ja tämän päivän yhteiskunnan pelisäännöt ovat heille itsestäänselvyys. He ovat itse ottaneet uudet tulokkaansa valikoiden – ja hakeutuessaan työperäiseen maahanmuuttoon toisaalle, he itse ovat rusinoita pullassa (tai englanniksi kirsikoita kakussa), joille toki on ottajia muuallakin.

Jokohan Suomella olisi tarpeellinen määrä lukutaidottomia vuohipaimenia, jotta voisimme vihdoin avata portit niillekin, jotka tulisivat tänne töitä tekemään? 

Austaliassa on suomalaistaustaisia siirtolaisia 30 000, kenties varsinkin heille olisi paluumuutto luontevaa.

http://www.dundernews.com/Suomalaiset_Australiassa/Suomalaisia_Australiassa.html

Sen verran meidän olisi kuitenkin aika jo viisastua, että oppisimme karsimaan sutkit tulijoiden joukosta – kyllä heitä on siinäkin populaatiossa, muistaen Australian asutushistoria. Mutta erotuksena luhistuneista valtioista, Australiassa sentään ylläpidetään mm. rikosrekistereitä ja oikeutta jaetaan brittiläistyyppisissä tuomioistuimissa. Maalla ei ole ruotsalaistyyppistä kansanperinnettä esim. autojen polttamiseen eikä poliisi- ja pelastushenkilöstön kivittämiseen. 

Australialaisia tuskin tarvinnee houkutella kenenkään kotitaloon Kempeleelle, mutta jos valtionhallinnossa puhutaan työperäisten siirtolaisten tarpeesta tosissaan, olisiko paikallaan käynnistää jokin tiedotuskampanja houkuttelemaan työnhaluisia sietämättömistä helteistä yötaivaan Etelän ristin alta Otavaa ja Pohjantähteä katselemaan?

 

P.S.: Muistattekos muuten, mikä on Australian kansallislaulu?

 

Se ei enää ole God Save the Queen, vaan Advance Australia Fair ("Etene Australia kauniisti / reilusti")

 

  www.youtube.com/watch?v=NZWD1dE0Iys

 

 

 

 

]]>
27 http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267977-otetaan-maahanmuuttajat-australiasta#comments Australia Australian suomalaiset Huoltosuhde Ilmastonmuutos Työperäinen maahanmuutto Sat, 19 Jan 2019 05:34:01 +0000 Hannu Mononen http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267977-otetaan-maahanmuuttajat-australiasta
Eläkkeet ja maahanmuuttokupla http://sakaripuisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267945-elakkeet-ja-maahanmuuttokupla <p>Uutisissa ollut eläkejohtajien näkemys maahanmuuton kaksinkertaistamisesta oli kumma veto. Ainakin asiaperustalta tarkasteltuna.</p> <p>Kuten olemme monet kerrat esittäneet, heikkolaatuinen työperäinenkin maahanmuutto laskee huoltosuhdetta ja työllistymisasteetkin tulijoilla tippuvat alle kantaväestön muutamassa vuodessa. Matalapalkkaisen tulijan perhe on tulonsiirroissa nettosaaja eli elää yhteiskunnan varoilla. Puhumattakaan vielä kriisi- ja kehitysmaista tulleesta maahanmuutosta ja erilaisista muista ongelmista.</p> <p>Takana on varmaan taas tutut ideologiset syyt ellei puhdas julkisuudenhallinta, onhan monen silmät avautuneet viime aikoina kummasti ja vaalit lähestyvät.</p> <p>Tai sitten kyseessä voi olla ihan puhdas opportunismi. Heikoimmistakin maahanmuuttajaryhmistä osa työllistyy ja maksaa eläkemaksuja, kun taas maksuvelvoitteet ovat hamassa tulevaisuudessa. Kulut lankeavat julkiselle sektorille eli veronmaksajille. Mitä niistä välittämään, kun nyt voi puhua kivoja.</p> <p>Työperäisessä maahanmuutossa tarkasti valikoitu, yksilöllinen ja korkealaatuinen maahanmuutto kannattaa täsmälliseen tarpeeseen, mutta muuten ovea ei pidä aukaista avoimesti!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uutisissa ollut eläkejohtajien näkemys maahanmuuton kaksinkertaistamisesta oli kumma veto. Ainakin asiaperustalta tarkasteltuna.

Kuten olemme monet kerrat esittäneet, heikkolaatuinen työperäinenkin maahanmuutto laskee huoltosuhdetta ja työllistymisasteetkin tulijoilla tippuvat alle kantaväestön muutamassa vuodessa. Matalapalkkaisen tulijan perhe on tulonsiirroissa nettosaaja eli elää yhteiskunnan varoilla. Puhumattakaan vielä kriisi- ja kehitysmaista tulleesta maahanmuutosta ja erilaisista muista ongelmista.

Takana on varmaan taas tutut ideologiset syyt ellei puhdas julkisuudenhallinta, onhan monen silmät avautuneet viime aikoina kummasti ja vaalit lähestyvät.

Tai sitten kyseessä voi olla ihan puhdas opportunismi. Heikoimmistakin maahanmuuttajaryhmistä osa työllistyy ja maksaa eläkemaksuja, kun taas maksuvelvoitteet ovat hamassa tulevaisuudessa. Kulut lankeavat julkiselle sektorille eli veronmaksajille. Mitä niistä välittämään, kun nyt voi puhua kivoja.

Työperäisessä maahanmuutossa tarkasti valikoitu, yksilöllinen ja korkealaatuinen maahanmuutto kannattaa täsmälliseen tarpeeseen, mutta muuten ovea ei pidä aukaista avoimesti!

]]>
4 http://sakaripuisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267945-elakkeet-ja-maahanmuuttokupla#comments Eläkkeet Eläkkeet ja eläkeläiset Suomen maahanmuuttopolitiika Työperäinen maahanmuutto Fri, 18 Jan 2019 14:57:32 +0000 Sakari Puisto http://sakaripuisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267945-elakkeet-ja-maahanmuuttokupla
Sitä saa mitä tilaa http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265799-sita-saa-mita-tilaa <p>Sitäkö saimme mitä tilasimme?</p><p>&nbsp;</p><p>Jo 2015 alkaneen pakolaiskriisin aikaan moni halusi vilpittömästi auttaa hädänalaisia. Eurooppaan saapuneiden nuorten miesten hädänalaisuudesta oltiin jo tuolloin monta mieltä. Auttaminen ei saa tarkoittaa sinisilmäisyyttä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun mies kasvaa olemaan ylempiarvoinen, väkivaltainen tai alistava toista sukupuolta ja liberaalia yhteiskuntaa kohtaan, on lähtömaan kulttuuri räikeässä ristiriidassa meidän eurooppalaisten, länsimaisten arvojemme kanssa. Arvoja ei Suomen rajalle riisuta. Ne eivät myöskään muutu yhdellä tai kahdella tietoiskulla vastaanottokeskuksessa. Kahden täysin erilaisen yhteiskunnan arvojen todelliseksi kohtaamiseksi ja sovittamiseksi on tehtävä hirvittävä määrä töitä. Ja mikä tärkeintä, saapumismaan arvojen sisäistäminen vaatii oikeanlaisen asenteen ja motivaation tänne muuttaneelta.</p><p>&nbsp;</p><p>Näistä syistä maahanmuuttopolitiikan on oltava hallittua. Haluamme Suomeen osaavia ihmisiä. Olen keskustellut useiden koulutettujen maahanmuuttajien kanssa. Heillä on vaikeuksia työllistyä Suomessa, mikä on selkeästi pureutumista vaativa epäkohta - onhan Suomen edun mukaista työllistää koulutetut mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi kielivaatimuksia pitäisi useissa ammattiryhmissä puntaroida vielä huolellisesti. Kielitaidon puutteet eivät yksin saa estää maahanmuuttajien menestymistä, jos muutakin annettavaa ja taitoja on.</p><p>&nbsp;</p><p>Turvapaikkaleirit kriisimaiden läheisyydessä ja avun tarjoaminen hädässä oleville niiden avulla, on mielestäni aidosti mahdollista. Vaadin parempaa maahanmuuttopolitiikan hoitoa myös Euroopan Unionin tasolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Oulun järkyttävät lasten hyväksikäytöt ja raiskaukset ovat kamalimpiin kauhuskenaarioihin viittaavia hälytysmerkkejä, joihin täytyy reagoida. Rikollisten karkottamiseksi tulee tehdä järeitä toimenpiteitä ilman viivytyksiä. Suomalaisten tekemät rikokset eivät voi toimia selityksinä näitä hirveyksiä puolustaville. Suomen kansalaisuus täytyy mielestäni evätä rikollisilta välittömästi ja kaikki prosessit turvapaikan saamiseksi jäädyttää. Etenkään törkeiden seksuaalirikollisten paikka ei ole Suomessa, vaan heidän täytyy kärsiä tai sovittaa tuomionsa omissa lähtömaissaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sitäkö saimme mitä tilasimme?

 

Jo 2015 alkaneen pakolaiskriisin aikaan moni halusi vilpittömästi auttaa hädänalaisia. Eurooppaan saapuneiden nuorten miesten hädänalaisuudesta oltiin jo tuolloin monta mieltä. Auttaminen ei saa tarkoittaa sinisilmäisyyttä.

 

Kun mies kasvaa olemaan ylempiarvoinen, väkivaltainen tai alistava toista sukupuolta ja liberaalia yhteiskuntaa kohtaan, on lähtömaan kulttuuri räikeässä ristiriidassa meidän eurooppalaisten, länsimaisten arvojemme kanssa. Arvoja ei Suomen rajalle riisuta. Ne eivät myöskään muutu yhdellä tai kahdella tietoiskulla vastaanottokeskuksessa. Kahden täysin erilaisen yhteiskunnan arvojen todelliseksi kohtaamiseksi ja sovittamiseksi on tehtävä hirvittävä määrä töitä. Ja mikä tärkeintä, saapumismaan arvojen sisäistäminen vaatii oikeanlaisen asenteen ja motivaation tänne muuttaneelta.

 

Näistä syistä maahanmuuttopolitiikan on oltava hallittua. Haluamme Suomeen osaavia ihmisiä. Olen keskustellut useiden koulutettujen maahanmuuttajien kanssa. Heillä on vaikeuksia työllistyä Suomessa, mikä on selkeästi pureutumista vaativa epäkohta - onhan Suomen edun mukaista työllistää koulutetut mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi kielivaatimuksia pitäisi useissa ammattiryhmissä puntaroida vielä huolellisesti. Kielitaidon puutteet eivät yksin saa estää maahanmuuttajien menestymistä, jos muutakin annettavaa ja taitoja on.

 

Turvapaikkaleirit kriisimaiden läheisyydessä ja avun tarjoaminen hädässä oleville niiden avulla, on mielestäni aidosti mahdollista. Vaadin parempaa maahanmuuttopolitiikan hoitoa myös Euroopan Unionin tasolla.

 

Oulun järkyttävät lasten hyväksikäytöt ja raiskaukset ovat kamalimpiin kauhuskenaarioihin viittaavia hälytysmerkkejä, joihin täytyy reagoida. Rikollisten karkottamiseksi tulee tehdä järeitä toimenpiteitä ilman viivytyksiä. Suomalaisten tekemät rikokset eivät voi toimia selityksinä näitä hirveyksiä puolustaville. Suomen kansalaisuus täytyy mielestäni evätä rikollisilta välittömästi ja kaikki prosessit turvapaikan saamiseksi jäädyttää. Etenkään törkeiden seksuaalirikollisten paikka ei ole Suomessa, vaan heidän täytyy kärsiä tai sovittaa tuomionsa omissa lähtömaissaan.

 

 

]]>
6 http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265799-sita-saa-mita-tilaa#comments EU maahanmuuttopolitiikka Hallitsematon maahanmuutto Työperäinen maahanmuutto Thu, 13 Dec 2018 15:56:40 +0000 Sara Tuisku http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265799-sita-saa-mita-tilaa
Opiskeluperäinen maahanmuutto http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265171-opiskeluperainen-maahanmuutto <p>Poliittisen keskustelun yksi huulilla oleva ilmaus on työperäinen maahanmuutto. Olen yrittänyt höristää korviani, jotta kuulisin että mitä erinomaista joukkoa ihmisiä tällä tarkoitetaan. Ei ole selvinnyt. Kuka korkeasti koulutettu työelämässä jo oleva tulisi tänne räntäsateeseen elämään ja asumaan, suhteellisten pienien palkkojen ja korkean verotuksen maahan.</p><p>Sen sijaan minulla on jotain kokemusta ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien rekrytoinnista. Jo pitkään maamme korkeakoulu- ja yliopistolaitoksissa on ollut kansainvälisiä opinto-ohjelmia. Olen itse opettanut muualta tulleita sekä yliopistossa että amk:ssa. Ainakin omien kokemusten mukaan hakijoiden massa tulee kehittyvistä maista, näistä esimerkiksi Iran, Irak, Intia, Pakistan, Nigeria ja Kiinakin. Luonnollisesti näistä osa rekrytoidaan ja he valmistuvatkin.</p><p>Samoin tieteellisen tutkimuksen maailmassa monikulttuurinen työyhteisö on arkipäivää. Esimerkiksi omista väitöskirjaohjauksistani yli puolet on ulkomaalaisten suorittamia. Samoin vastaväittäjänä tai esitarkastajana toimiessani väittelijä on usein ulkomaalaistaustainen.</p><p>Haasteena on, että näiden Suomessa koulutuksensa hankkineista kovinkaan usea ei työllisty Suomeen. Tähän voi olla toki syynä se, ettei heillä alun perinkään ollut aikomusta jäädä, vaan kehittää uraansa muualla. Jos ei palata kotimaahansa. Mutta kyllä siihen täytyy iso syy olla, ettei suomalainen elinkeinoelämä ja teollisuus palkkaa heitä. Kun olen asiasta joskus jutellut, olen kuullut, että esteenä olisi Suomen tai kotimaisten kielien taidon puute. Tämä on hieman kummallista siksi, kun ajattelee kuinka kansainvälisiä isot vientiyrityksemme ovat.</p><p>Mutta jos halutaan koulutettuja maahanmuuttajia suomalaiseen elinkeinoelämään, niin miksei huolehdittaisi meillä tutkintonsa hankkineiden työllistämisestä? Tällaista maahanmuuttoa tai pikemminkin maassa pysymistä, voisi ehkä edistää julkisin varoin, mutta en pidä sinänsä julkisten varojen menokohteiden lisäämisestä. Samoin siinä muodostuu ongelma suomalaisten työnhakijoiden tasa-arvon suhteen.</p><p>Rekrytoinnin edistämistä kannattaisi minusta kuitenkin harkita juuri elinkeinoelämän sisällä. Tämän edellyttämisessä voisivat poliitikotkin ryhdistäytyä, jos eivät liikaa pelkää, että yritykset suuttuvat? Voisiko esimerkiksi T&amp;K-rahoituksen myöntämisen edellytyksenä olla kiintiö ulkomaalaistaustaisille? Samoin kuin EU-hankkeissa pitää raportoida sukupuolisen tasa-arvon mukainen työllistäminen.</p><p>Uskon, että tämä opiskelemaan Suomeen tulleiden ja tutkintoon valmistuvien joukko on asteita helpompaa työllistää Suomeen kuin joku muissa maissa jo työelämässä toimiva. Itselleni väitelleistä ulkomaalaisista muutama on Suomessa töissä, toiset lähtevät. Joillain muilla aloilla, kuten luonnontieteissä, työllistyminen on huonompi.</p><p>Elinkeinoelämässä ja yrityksissä uskon rekrytointiperusteiden muuttuvan, tarjonnan ja tarpeiden muuttuessa, mutta tapahtuuko se liian hitaasti.</p> Poliittisen keskustelun yksi huulilla oleva ilmaus on työperäinen maahanmuutto. Olen yrittänyt höristää korviani, jotta kuulisin että mitä erinomaista joukkoa ihmisiä tällä tarkoitetaan. Ei ole selvinnyt. Kuka korkeasti koulutettu työelämässä jo oleva tulisi tänne räntäsateeseen elämään ja asumaan, suhteellisten pienien palkkojen ja korkean verotuksen maahan.

Sen sijaan minulla on jotain kokemusta ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien rekrytoinnista. Jo pitkään maamme korkeakoulu- ja yliopistolaitoksissa on ollut kansainvälisiä opinto-ohjelmia. Olen itse opettanut muualta tulleita sekä yliopistossa että amk:ssa. Ainakin omien kokemusten mukaan hakijoiden massa tulee kehittyvistä maista, näistä esimerkiksi Iran, Irak, Intia, Pakistan, Nigeria ja Kiinakin. Luonnollisesti näistä osa rekrytoidaan ja he valmistuvatkin.

Samoin tieteellisen tutkimuksen maailmassa monikulttuurinen työyhteisö on arkipäivää. Esimerkiksi omista väitöskirjaohjauksistani yli puolet on ulkomaalaisten suorittamia. Samoin vastaväittäjänä tai esitarkastajana toimiessani väittelijä on usein ulkomaalaistaustainen.

Haasteena on, että näiden Suomessa koulutuksensa hankkineista kovinkaan usea ei työllisty Suomeen. Tähän voi olla toki syynä se, ettei heillä alun perinkään ollut aikomusta jäädä, vaan kehittää uraansa muualla. Jos ei palata kotimaahansa. Mutta kyllä siihen täytyy iso syy olla, ettei suomalainen elinkeinoelämä ja teollisuus palkkaa heitä. Kun olen asiasta joskus jutellut, olen kuullut, että esteenä olisi Suomen tai kotimaisten kielien taidon puute. Tämä on hieman kummallista siksi, kun ajattelee kuinka kansainvälisiä isot vientiyrityksemme ovat.

Mutta jos halutaan koulutettuja maahanmuuttajia suomalaiseen elinkeinoelämään, niin miksei huolehdittaisi meillä tutkintonsa hankkineiden työllistämisestä? Tällaista maahanmuuttoa tai pikemminkin maassa pysymistä, voisi ehkä edistää julkisin varoin, mutta en pidä sinänsä julkisten varojen menokohteiden lisäämisestä. Samoin siinä muodostuu ongelma suomalaisten työnhakijoiden tasa-arvon suhteen.

Rekrytoinnin edistämistä kannattaisi minusta kuitenkin harkita juuri elinkeinoelämän sisällä. Tämän edellyttämisessä voisivat poliitikotkin ryhdistäytyä, jos eivät liikaa pelkää, että yritykset suuttuvat? Voisiko esimerkiksi T&K-rahoituksen myöntämisen edellytyksenä olla kiintiö ulkomaalaistaustaisille? Samoin kuin EU-hankkeissa pitää raportoida sukupuolisen tasa-arvon mukainen työllistäminen.

Uskon, että tämä opiskelemaan Suomeen tulleiden ja tutkintoon valmistuvien joukko on asteita helpompaa työllistää Suomeen kuin joku muissa maissa jo työelämässä toimiva. Itselleni väitelleistä ulkomaalaisista muutama on Suomessa töissä, toiset lähtevät. Joillain muilla aloilla, kuten luonnontieteissä, työllistyminen on huonompi.

Elinkeinoelämässä ja yrityksissä uskon rekrytointiperusteiden muuttuvan, tarjonnan ja tarpeiden muuttuessa, mutta tapahtuuko se liian hitaasti.

]]>
18 http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265171-opiskeluperainen-maahanmuutto#comments Kotimaa Kansainvälinen työvoima Korkeakoulu Työperäinen maahanmuutto Tue, 04 Dec 2018 07:53:00 +0000 Jukka Konttinen http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265171-opiskeluperainen-maahanmuutto