Potkut http://markuslindgren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/153000/all Wed, 14 Jun 2017 22:14:05 +0300 fi Moniarvoisuus ja hallitusvalta http://ilkkatapani.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238629-moniarvoisuus-ja-hallitusvalta <p>Halla-ahon Perussuomalaiset joutui lähtemään hallituksesta siksi, että Sipilä ja Orpo torjuivat moniarvoisuuden. Potkujen julkisissa perusteluissa sekä Sipilä että Orpo korostivat, ettei kyse ole Halla-ahon henkilöstä vaan niistä arvoista, joita hän ja hänen rinnalleen Perussuomalaisten puheenjohtajistoon valitut edustavat. Ottaen huomioon Eurooppaa, EU:ta ja Suomea koskevat lähiajan erityiset haasteet, on tärkeätä, että hallitus uusia haasteita kohdatessaan voi toimia yhdenmukaisesti ja riittävän yhtenäisten arvojen pohjalta.</p><p>Halla-ahon ja varapuheenjohtajien valinnan jälkeen Perussuomalaiset näyttäytyi Sipilälle ja Orpolle uutena tai ainakin rajusti muuttuneena puolueena. Kesärannan keskusteluissa kävi selväksi, että arvopohjat ovat niin erilaiset, ettei ole olemassa sellaista luottamusta, jota tarvitaan hallituksen toimintakyvyn varmistamiseksi. Halla-ahon Perussuomalaiset sai potkut, siitä huolimatta, että puheenjohtaja vakuutti puolueen sitoutuvan hallitusohjelmaan. Pääministerin vahva näkemys oli, että on olemassa raja sille, miten suurta moniarvoisuutta hallituksen sisällä voidaan sietää.</p><p>Arvopohdinnan tiimellyksessä pääministeri intoutui filosofoimaan siinä määrin vapaasti, että osassa yleisöä heräsi ihmettelyä, mitä pääministeri oikein tarkoittaa sanoessaan, että sinänsä ei ole olemassa oikeita tai vääriä arvoja. Filosofiassa tämä onkin kiistelty kysymys. Luonnonoikeusajattelulla on antiikista saakka ollut vahva asema. Tähän kuuluu ajatus, että on olemassa luonnostaan joitakin kaikille ihmisille yhteisiä arvoja. Uudelta ajalta lähtien tämä klassinen ajattelutapa on kyseenalaistettu. Siitä mitä on, ei voida johtaa päätelmää mitä pitää olla. Arvoja ei voida suoraan päätellä tosiasioista. Arvot ovat lopulta sopimuksenvaraisia ja filosofisessa mielessä suhteellisia.</p><p>Politiikka ei kuitenkaan ole mikään filosofian osa-alue. Politiikka syntyy ihmisiä yhdistävistä arvoista, päämääristä ja tavoitteista. Arvot ovat inhimillisen kulttuurin kehityksen myötä syntyneitä vakiintuneita, yhteisiä ja suhteellisen vakaita käsityksiä siitä mikä on oikein tai väärin, mikä tavoiteltavaa ja mikä vältettävää. Politiikka perustuu arvoihin, jotka antavat suunnan ja perustelevat sen, miten valintoja vaihtoehtojen välillä tehdään. Politiikka perustuu näkemykseen, että on olemassa oikeita arvoja ja vääriä arvoja. Eri poliittisilla liikkeillä voi olla eri käsitys siitä, mitkä ovat oikeita ja mitkä vääriä arvoja. Mutta tämä ei ole sama asia kuin sanoa, ettei sinänsä ole mitään oikeita tai vääriä arvoja.</p><p>Käytännössä Sipilä torjui hallituksen moniarvoisuuden, tai ainakin käytti sitä perusteluna Halla-ahon Perussuomalaisten potkuille. Olisi mielenkiintoista tietää, huomasivatko perussuomalaiset, jotka vastustavat monikulttuurisuutta, että heidät heitettiin ulos juuri siksi, että heidän mukana olonsa hallituksessa olisi merkinnyt moniarvoisuutena ilmenevän monikulttuurisuuden hyväksymistä hallituksessa.</p><p>Jussi Halla-ahon kirjoittelu samoin kuin Teuvo Hakkaraisen eräät lausumat, joista on annettu tuomioita, on tässä kuviossa nähty merkkeinä siitä, millaiseen arvomaailmaan Halla-ahon ja kumppaneiden Perussuomalaiset nojaa toiminnassaan. Siinä, että tuo porukka heitettiin ulos hallituksesta, on oikeastaan kyse yhden maahanmuuttokriittisen sloganin soveltamisesta. Nimittäin &rdquo;maassa maan tavalla&rdquo;. Suomessa nimittäin maan tapa on se, että kaikenlainen rasismi torjutaan, sitä paheksutaan ja laajalti katsotaan, ettei se kuulu perinteiseen suomalaiseen arvoperustaan. Rasismi kuuluu tänne yhtä vähän kuin tyttöjen sukupuolielinten silpominen. Molemmat on kriminalisoitu ja molemmat ovat vastoin maan tapaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Halla-ahon Perussuomalaiset joutui lähtemään hallituksesta siksi, että Sipilä ja Orpo torjuivat moniarvoisuuden. Potkujen julkisissa perusteluissa sekä Sipilä että Orpo korostivat, ettei kyse ole Halla-ahon henkilöstä vaan niistä arvoista, joita hän ja hänen rinnalleen Perussuomalaisten puheenjohtajistoon valitut edustavat. Ottaen huomioon Eurooppaa, EU:ta ja Suomea koskevat lähiajan erityiset haasteet, on tärkeätä, että hallitus uusia haasteita kohdatessaan voi toimia yhdenmukaisesti ja riittävän yhtenäisten arvojen pohjalta.

Halla-ahon ja varapuheenjohtajien valinnan jälkeen Perussuomalaiset näyttäytyi Sipilälle ja Orpolle uutena tai ainakin rajusti muuttuneena puolueena. Kesärannan keskusteluissa kävi selväksi, että arvopohjat ovat niin erilaiset, ettei ole olemassa sellaista luottamusta, jota tarvitaan hallituksen toimintakyvyn varmistamiseksi. Halla-ahon Perussuomalaiset sai potkut, siitä huolimatta, että puheenjohtaja vakuutti puolueen sitoutuvan hallitusohjelmaan. Pääministerin vahva näkemys oli, että on olemassa raja sille, miten suurta moniarvoisuutta hallituksen sisällä voidaan sietää.

Arvopohdinnan tiimellyksessä pääministeri intoutui filosofoimaan siinä määrin vapaasti, että osassa yleisöä heräsi ihmettelyä, mitä pääministeri oikein tarkoittaa sanoessaan, että sinänsä ei ole olemassa oikeita tai vääriä arvoja. Filosofiassa tämä onkin kiistelty kysymys. Luonnonoikeusajattelulla on antiikista saakka ollut vahva asema. Tähän kuuluu ajatus, että on olemassa luonnostaan joitakin kaikille ihmisille yhteisiä arvoja. Uudelta ajalta lähtien tämä klassinen ajattelutapa on kyseenalaistettu. Siitä mitä on, ei voida johtaa päätelmää mitä pitää olla. Arvoja ei voida suoraan päätellä tosiasioista. Arvot ovat lopulta sopimuksenvaraisia ja filosofisessa mielessä suhteellisia.

Politiikka ei kuitenkaan ole mikään filosofian osa-alue. Politiikka syntyy ihmisiä yhdistävistä arvoista, päämääristä ja tavoitteista. Arvot ovat inhimillisen kulttuurin kehityksen myötä syntyneitä vakiintuneita, yhteisiä ja suhteellisen vakaita käsityksiä siitä mikä on oikein tai väärin, mikä tavoiteltavaa ja mikä vältettävää. Politiikka perustuu arvoihin, jotka antavat suunnan ja perustelevat sen, miten valintoja vaihtoehtojen välillä tehdään. Politiikka perustuu näkemykseen, että on olemassa oikeita arvoja ja vääriä arvoja. Eri poliittisilla liikkeillä voi olla eri käsitys siitä, mitkä ovat oikeita ja mitkä vääriä arvoja. Mutta tämä ei ole sama asia kuin sanoa, ettei sinänsä ole mitään oikeita tai vääriä arvoja.

Käytännössä Sipilä torjui hallituksen moniarvoisuuden, tai ainakin käytti sitä perusteluna Halla-ahon Perussuomalaisten potkuille. Olisi mielenkiintoista tietää, huomasivatko perussuomalaiset, jotka vastustavat monikulttuurisuutta, että heidät heitettiin ulos juuri siksi, että heidän mukana olonsa hallituksessa olisi merkinnyt moniarvoisuutena ilmenevän monikulttuurisuuden hyväksymistä hallituksessa.

Jussi Halla-ahon kirjoittelu samoin kuin Teuvo Hakkaraisen eräät lausumat, joista on annettu tuomioita, on tässä kuviossa nähty merkkeinä siitä, millaiseen arvomaailmaan Halla-ahon ja kumppaneiden Perussuomalaiset nojaa toiminnassaan. Siinä, että tuo porukka heitettiin ulos hallituksesta, on oikeastaan kyse yhden maahanmuuttokriittisen sloganin soveltamisesta. Nimittäin ”maassa maan tavalla”. Suomessa nimittäin maan tapa on se, että kaikenlainen rasismi torjutaan, sitä paheksutaan ja laajalti katsotaan, ettei se kuulu perinteiseen suomalaiseen arvoperustaan. Rasismi kuuluu tänne yhtä vähän kuin tyttöjen sukupuolielinten silpominen. Molemmat on kriminalisoitu ja molemmat ovat vastoin maan tapaa.

]]>
5 http://ilkkatapani.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238629-moniarvoisuus-ja-hallitusvalta#comments Halla-aho Monikulttuurisuus Potkut Rasismi Sipilä Wed, 14 Jun 2017 19:14:05 +0000 Ilkka Kantola http://ilkkatapani.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238629-moniarvoisuus-ja-hallitusvalta
Pitääkö olla huolissaan vai pitääkö olla vain hämmästynyt? http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227571-vastine-oma-kannanotto-hs-512ja-612-kiemunki-juttuun <p>&nbsp;</p><p>7.12. Oma kannanotto / Vastine Hesarille (ei päässyt julkaisuun)</p><p>HS uutisoi 6.12.2016: Kansanedustaja Lea Mäkipää selvitellyt potkujen mahdollisuutta Terhi Kiemungille.</p><p><a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000004895579.html"><u>http://www.hs.fi/politiikka/art-2000004895579.html</u></a></p><p>Juttuun on otettu mukaan myös oikeudenkäyntini eduskunnan kansliaa vastaan 2012-2014; &rdquo;määräaikaisten työsopimusten ja työsuhteen kestoa on&nbsp; perusteettomasti rajattu, sekä työsopimuksen perusteettomasta&nbsp; päättämisestä; ensisijaisesti työsopimuksen tosiasiallisesta purkamisesta, toissijaisesti työsopimuksen irtisanomisesta&rdquo; .</p><p>En pidä sopivana enkä hyväksyttävänä, että minut niputetaan yhteen Kiemungin mahdollisten potkujen kanssa. Minun laittoman lopputilini syyt eivät olleet rasistiset kirjoitukset saati että olisin tuomittu moisista.</p><p>Minä sain potkut aiheetta ja syy selvinnee tuomion tekstistä: &rdquo;Arlinin ja Hongiston välisestä viestittelystä käräjäoikeus on saanut sen käsityksen, että heidän välillään on ollut läheisempi suhde kuin pelkkä työtoveruus. Kuinka pitkälle suhde on edennyt jää arvoitukseksi, eikä sillä ole tämän jutun ratkaisun kannalta merkitystä.&rdquo; &rdquo;Se, että Hongiston ja Arlinin henkilökohtainen suhde on viilentynyt ja muuttunut Hongiston mielestä kiusalliseksi ei ole myöskään hyväksyttävä peruste Arlinin työsuhteen päättämiselle.&rdquo;</p><p>Oikeudenkäynnistäni HS (toim. Tuomas Peltomäki) teki 2 uutista paperilehteen, 20.9.2012 ja 10.1.2013. Uutisoitte haastehakemuksestani ja kansanedustajan esittämistä syytöksistä! Oikeudenkäynnissä toimittajaanne ei ollut eikä siitä uutisoitu.</p><p>Hämmästyttävintä on, ettette uutisoineet ollenkaan oikeudenkäynnin lopputulosta 18.7.2014 tuomion tullessa julki. Voitin jutun pääosin (vain syrjintäkiellon rikkomisen hävisin).&nbsp; Aiemmin uutisoimistanne entisen esimieheni syytöksistä tuomio kertoo näin: &rdquo;Vastaaja ei ole näyttänyt&hellip;&rdquo; tai &rdquo;Asiassa on siis jäänyt näyttämättä&hellip;&rdquo; &rdquo;Vastaajalla ei ole ollut asiallista ja painavaa syytä päättää Arlinin työsuhdetta.&rdquo;</p><p>Jos teidän oli laitettava joku muu avustaja Kiemunki-juttuun, niin miksi ette käyttäneet Mika Niikon entistä avustajaa Toni Erosta esimerkkinä?! Hän sai potkut toukokuussa 2012 eli ennen minua ja oli myös käräjille menossa, mutta tekikin sovintosopimuksen saatuaan tietää oikeudenkäyntini tuloksen.</p><p>&quot;Arlin on irtisanottu, vaikka hänen määräaikainen työsopimuksensa olisi päättynyt kaksi päivää myöhemmin, mitä käräjäoikeus pitää loukkaavana menettelynä.&nbsp;&nbsp; Arlin ei itse ole antanut aihetta työsopimuksen päättämiseen.&rdquo;</p><p>Uutisoitte myös, että sain korvauksia 50&nbsp;000,-. Korjasitte uutiseen pyynnöstäni oikean summan, joka oli n 13&nbsp;000,-, josta maksoin palkkaveron ja työttömyyskassalle takaisin päivärahoja n 1450,-.</p><p>Lainausmerkeissä olevat tekstit ovat lainvoimaisen tuomion tekstejä.</p><p>-------------------------------------------------------------------------------------------------------</p><p><strong><em>Journalistin ohjeita: &nbsp;1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. 8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin &ndash; myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. 13. Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.</em></strong></p><p>Kun mietti mitä uutisoidaan ja mitä jätetään uutisoimatta, niin tulee vaan mieleen ettei medialla taida olla kaikki ihan ok...tuoreimpana tapaus Sipilä/Yle. Mutta ajatukseni palaa myös muutaman vuoden taakse.</p><p>Uutisoiko media oikeusjuttuni pääasian?! Kansanedustajan avustajan työsuhteen keston tulee olla vaalikausi ellei avustaja itse lyhyempää työsuhdetta halua. Sainko asiani kuuluviin?! En.</p><p>Ensimmäisen kerran Suomen historiassa kansanedustajan avustaja vei laittomat potkunsa ja määräaikaisen työsopimuksen oikeudellisuuden käräjille. Saiko asia sille kuuluvan julkisuuden? Ei.</p><p>Lainsäätäjien haastaminen oikeuteen lain rikkomisesta ei&nbsp;uutiskynnystä ylitä?! Kyllä? Ei?</p><p>Laittomien potkujen järkkäämisen jälkeen Hongisto (ps) istuu nyt työelämä-ja tasa-arvovaliokunnan jäsenenä! Kiinnostaako tuokaan mediaa? Ei.</p><p>Herää huolestuttava kysymys mitä muuta jätetään uutisoimatta!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

7.12. Oma kannanotto / Vastine Hesarille (ei päässyt julkaisuun)

HS uutisoi 6.12.2016: Kansanedustaja Lea Mäkipää selvitellyt potkujen mahdollisuutta Terhi Kiemungille.

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000004895579.html

Juttuun on otettu mukaan myös oikeudenkäyntini eduskunnan kansliaa vastaan 2012-2014; ”määräaikaisten työsopimusten ja työsuhteen kestoa on  perusteettomasti rajattu, sekä työsopimuksen perusteettomasta  päättämisestä; ensisijaisesti työsopimuksen tosiasiallisesta purkamisesta, toissijaisesti työsopimuksen irtisanomisesta” .

En pidä sopivana enkä hyväksyttävänä, että minut niputetaan yhteen Kiemungin mahdollisten potkujen kanssa. Minun laittoman lopputilini syyt eivät olleet rasistiset kirjoitukset saati että olisin tuomittu moisista.

Minä sain potkut aiheetta ja syy selvinnee tuomion tekstistä: ”Arlinin ja Hongiston välisestä viestittelystä käräjäoikeus on saanut sen käsityksen, että heidän välillään on ollut läheisempi suhde kuin pelkkä työtoveruus. Kuinka pitkälle suhde on edennyt jää arvoitukseksi, eikä sillä ole tämän jutun ratkaisun kannalta merkitystä.” ”Se, että Hongiston ja Arlinin henkilökohtainen suhde on viilentynyt ja muuttunut Hongiston mielestä kiusalliseksi ei ole myöskään hyväksyttävä peruste Arlinin työsuhteen päättämiselle.”

Oikeudenkäynnistäni HS (toim. Tuomas Peltomäki) teki 2 uutista paperilehteen, 20.9.2012 ja 10.1.2013. Uutisoitte haastehakemuksestani ja kansanedustajan esittämistä syytöksistä! Oikeudenkäynnissä toimittajaanne ei ollut eikä siitä uutisoitu.

Hämmästyttävintä on, ettette uutisoineet ollenkaan oikeudenkäynnin lopputulosta 18.7.2014 tuomion tullessa julki. Voitin jutun pääosin (vain syrjintäkiellon rikkomisen hävisin).  Aiemmin uutisoimistanne entisen esimieheni syytöksistä tuomio kertoo näin: ”Vastaaja ei ole näyttänyt…” tai ”Asiassa on siis jäänyt näyttämättä…” ”Vastaajalla ei ole ollut asiallista ja painavaa syytä päättää Arlinin työsuhdetta.”

Jos teidän oli laitettava joku muu avustaja Kiemunki-juttuun, niin miksi ette käyttäneet Mika Niikon entistä avustajaa Toni Erosta esimerkkinä?! Hän sai potkut toukokuussa 2012 eli ennen minua ja oli myös käräjille menossa, mutta tekikin sovintosopimuksen saatuaan tietää oikeudenkäyntini tuloksen.

"Arlin on irtisanottu, vaikka hänen määräaikainen työsopimuksensa olisi päättynyt kaksi päivää myöhemmin, mitä käräjäoikeus pitää loukkaavana menettelynä.   Arlin ei itse ole antanut aihetta työsopimuksen päättämiseen.”

Uutisoitte myös, että sain korvauksia 50 000,-. Korjasitte uutiseen pyynnöstäni oikean summan, joka oli n 13 000,-, josta maksoin palkkaveron ja työttömyyskassalle takaisin päivärahoja n 1450,-.

Lainausmerkeissä olevat tekstit ovat lainvoimaisen tuomion tekstejä.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------

Journalistin ohjeita:  1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. 8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. 13. Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.

Kun mietti mitä uutisoidaan ja mitä jätetään uutisoimatta, niin tulee vaan mieleen ettei medialla taida olla kaikki ihan ok...tuoreimpana tapaus Sipilä/Yle. Mutta ajatukseni palaa myös muutaman vuoden taakse.

Uutisoiko media oikeusjuttuni pääasian?! Kansanedustajan avustajan työsuhteen keston tulee olla vaalikausi ellei avustaja itse lyhyempää työsuhdetta halua. Sainko asiani kuuluviin?! En.

Ensimmäisen kerran Suomen historiassa kansanedustajan avustaja vei laittomat potkunsa ja määräaikaisen työsopimuksen oikeudellisuuden käräjille. Saiko asia sille kuuluvan julkisuuden? Ei.

Lainsäätäjien haastaminen oikeuteen lain rikkomisesta ei uutiskynnystä ylitä?! Kyllä? Ei?

Laittomien potkujen järkkäämisen jälkeen Hongisto (ps) istuu nyt työelämä-ja tasa-arvovaliokunnan jäsenenä! Kiinnostaako tuokaan mediaa? Ei.

Herää huolestuttava kysymys mitä muuta jätetään uutisoimatta!

]]>
3 http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227571-vastine-oma-kannanotto-hs-512ja-612-kiemunki-juttuun#comments Mediat ja uutisointi Oikeudenkäynti Potkut Sananpaus Vastine Thu, 08 Dec 2016 15:16:16 +0000 Tiina Arlin http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227571-vastine-oma-kannanotto-hs-512ja-612-kiemunki-juttuun
Mitro Repo - pappi vai naistennaurattaja http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221085-mitro-repo-pappi-vai-naistennaurattaja <p>Mitro Repo on saanut potkut papin virastaan Helsingin Ortodoksikirkosta. &nbsp;Mitro Repohan pääsi Demareiden listalta 70 000:lla äänellä EU:hun, sitten putosi seuraavalla kerralla vain 9000 ääntä saaneena. &nbsp;Hänestä kerrottiin juttuja &nbsp;mm. naisten häiriköinnistä. Mitään todella poliittisesti tärkeää EU:n tiimoilla hänestä ei koskaan kuultu, ja nyt, aloitettuaan papin toimet uudestaan, häntä sitten suositeltiin erotettavaksi, luottamuspulan vuoksi, ja häiriökäyttäytymisen, ja se pannaan toimeen. Hövelin tuntuinen, korkeasti koulutettu ja hyvistä piireistä tullut pappismies on putoamassa nyt kirkosta, sen jälkeen kun putosi MEP:in tehtävästä EU:ssa. &nbsp;Miten tässä näin kävi? Vastaus: naiset. Repo on toistuvasti häiriköinnyt naisia sopimattomasti, ja jatkanut sitä naisten vastarinnasta huolimatta. &nbsp;&quot;Mukavuudestaan&quot; huolimatta tällaisella ei pääse pitkälle missään organisaatiossa, kirkosta puhumattakaan. &nbsp;Tällaisista trendeistä on päästävä eroon, oli sitten politiikassa, taloudessa tai kirkon miehiä. Naiset edellyttävät kunnioitusta varsinkin julkisissa viroissa olevilta, ja heillä on oikeus siihen. &nbsp;Mihin tahansa Mitro Repo nyt pyrkii, tämä kannattaa pitää mielessä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitro Repo on saanut potkut papin virastaan Helsingin Ortodoksikirkosta.  Mitro Repohan pääsi Demareiden listalta 70 000:lla äänellä EU:hun, sitten putosi seuraavalla kerralla vain 9000 ääntä saaneena.  Hänestä kerrottiin juttuja  mm. naisten häiriköinnistä. Mitään todella poliittisesti tärkeää EU:n tiimoilla hänestä ei koskaan kuultu, ja nyt, aloitettuaan papin toimet uudestaan, häntä sitten suositeltiin erotettavaksi, luottamuspulan vuoksi, ja häiriökäyttäytymisen, ja se pannaan toimeen. Hövelin tuntuinen, korkeasti koulutettu ja hyvistä piireistä tullut pappismies on putoamassa nyt kirkosta, sen jälkeen kun putosi MEP:in tehtävästä EU:ssa.  Miten tässä näin kävi? Vastaus: naiset. Repo on toistuvasti häiriköinnyt naisia sopimattomasti, ja jatkanut sitä naisten vastarinnasta huolimatta.  "Mukavuudestaan" huolimatta tällaisella ei pääse pitkälle missään organisaatiossa, kirkosta puhumattakaan.  Tällaisista trendeistä on päästävä eroon, oli sitten politiikassa, taloudessa tai kirkon miehiä. Naiset edellyttävät kunnioitusta varsinkin julkisissa viroissa olevilta, ja heillä on oikeus siihen.  Mihin tahansa Mitro Repo nyt pyrkii, tämä kannattaa pitää mielessä.

]]>
9 http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221085-mitro-repo-pappi-vai-naistennaurattaja#comments Mitro Repo Potkut Wed, 10 Aug 2016 08:36:44 +0000 Kaija Hietanen http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221085-mitro-repo-pappi-vai-naistennaurattaja
Mixu puhuu asiaa http://jariporttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196852-mixu-puhuu-asiaa <p>&nbsp;</p><p>Suomen jalkapallomaajoukkueen mahdollisuudet raivata tiensä EM-lopputurnaukseen Ranskaan sulivat viimeistään lauantai-iltana, kun Unkari otti 1-0 voiton Huuhkajista Helsingin olympiastadionilla.</p><p>Vajaa vuorokausi ottelun jälkeen en ole löytänyt vielä yhtään kirjoitusta tai kommenttia, jossa ymmärrettäisiin tappion syyt. Kaikki otsikot huutavat katastrofia ja kaikki vaativat päävalmentaja Mixu Paatelaiselle potkuja.</p><p>Onko kukaan pysähtynyt pohtimaan syvällisesti sitä, mistä Huuhkajien tappiot johtuvat? Joulukuuseksi nimetty pelitapa on nähty suurimmaksi syyksi, juuri kukaan ei ole lotkauttanut korvaansa sille tosiasialle, ettei systeemi häviä tai voita, vaan pelaajat.</p><p>Mixu Paatelainen on sanonut useaan otteeseen rehellisesti, ettei Suomen pelaajamateriaalille ole vielä sillä tasolla, että voisimme haastaa Euroopan huippumaita. Suomella ei ole joukkueellista taitavia, eurooppalaisissa seurajoukkueissa suurta vastuuta saavia pelaajia.</p><p>Suomella ei ole käytettävissä Jari Litmasen ja Sami Hyypiä tasoisia pelaajia. Se on fakta, jota Paatelainen on yrittänyt tuoda esille.</p><p>Huuhkajien pelaajamateriaalia voisi verrata vaikkapa suomalaiseen pikajuoksuun. Eihän kukaan tosissaan usko, että suomalaiset pikajuoksijat voisivat olla finaalissa MM-kisoissa, tai kun puhutaan miehistä, edes EM-kisoissa. Se on realismia, joka myönnetään jopa yleisurheilupiireissä.</p><p>Miksi jalkapallossa on sitten niin vaikeaa myöntää, ettei Suomi ole vielä sillä tasolla, jossa olisi realistista haaveilla EM-lopputurnauspaikasta? Onko se niin, että kun fanaattiset jalkapallotoimittajat sitä niin kovasti haluaisivat, niin siitä tuleekin totuus?</p><p>Suomalaisessa jalkapalloilussa on vasta yksi asia huippumaiden tasolla, fanikulttuuri. Pohjoiskaarre on tuonut väkevän panoksensa kaikkiin karsintaotteluihin ja sen oikeutena on myös vaatia jopa Mixun potkuja. Toimittajien olisi kuitenkin pysyttävä faktojen edessä kylmän viileänä.</p><p>Suomalaisen jalkapalloilun kehittämisessä on vielä valtavasti työtä, aivan kuten Mixu Patelainen on moneen otteeseen painottanut. Onneksi Palloliiton puheenjohtaja Pertti Alaja ymmärtää tämän ja onneksi hän on niin paksunahkainen, ettei välitä Mixun eroa vaativista otsikoista. Toinen asia on sitten se, onko kokonaistilanne selvä ensi viikolla kokoontuvalle Palloliiton liittohallitukselle.</p><p>En usko, että tässä tilanteessa suomalaisen jalkapalloilun pelastajaksi kannattaa edes harkita ulkomaalaista päävalmentajaa. Tässä tilanteessa tarvitaan suomalaista osaamista, suomalaisen jalkapallokulttuurin ymmärtävää henkilöä, joka pistää pyramidin alaosan kuntoon yhdessä seuravalmentajien kanssa.</p><p>Vasta sitten, kun suomalainen työ seuratasolla tuottaa tarpeeksi huippumateriaalia, joka kelpaa myös Euroopan kentille vastuullisiin rooleihin, voidaan haaveilla lopputurnauspaikoista. Tällä sektorilla se sarka on kynnettävä ja juuri tähän Paatelainenkin on yrittänyt kääntää katseita ja toimia.</p><p>Yksin tuulimyllyjä vastaan on kuitenkin vaikea taistella.</p><p>Jari Porttila</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomen jalkapallomaajoukkueen mahdollisuudet raivata tiensä EM-lopputurnaukseen Ranskaan sulivat viimeistään lauantai-iltana, kun Unkari otti 1-0 voiton Huuhkajista Helsingin olympiastadionilla.

Vajaa vuorokausi ottelun jälkeen en ole löytänyt vielä yhtään kirjoitusta tai kommenttia, jossa ymmärrettäisiin tappion syyt. Kaikki otsikot huutavat katastrofia ja kaikki vaativat päävalmentaja Mixu Paatelaiselle potkuja.

Onko kukaan pysähtynyt pohtimaan syvällisesti sitä, mistä Huuhkajien tappiot johtuvat? Joulukuuseksi nimetty pelitapa on nähty suurimmaksi syyksi, juuri kukaan ei ole lotkauttanut korvaansa sille tosiasialle, ettei systeemi häviä tai voita, vaan pelaajat.

Mixu Paatelainen on sanonut useaan otteeseen rehellisesti, ettei Suomen pelaajamateriaalille ole vielä sillä tasolla, että voisimme haastaa Euroopan huippumaita. Suomella ei ole joukkueellista taitavia, eurooppalaisissa seurajoukkueissa suurta vastuuta saavia pelaajia.

Suomella ei ole käytettävissä Jari Litmasen ja Sami Hyypiä tasoisia pelaajia. Se on fakta, jota Paatelainen on yrittänyt tuoda esille.

Huuhkajien pelaajamateriaalia voisi verrata vaikkapa suomalaiseen pikajuoksuun. Eihän kukaan tosissaan usko, että suomalaiset pikajuoksijat voisivat olla finaalissa MM-kisoissa, tai kun puhutaan miehistä, edes EM-kisoissa. Se on realismia, joka myönnetään jopa yleisurheilupiireissä.

Miksi jalkapallossa on sitten niin vaikeaa myöntää, ettei Suomi ole vielä sillä tasolla, jossa olisi realistista haaveilla EM-lopputurnauspaikasta? Onko se niin, että kun fanaattiset jalkapallotoimittajat sitä niin kovasti haluaisivat, niin siitä tuleekin totuus?

Suomalaisessa jalkapalloilussa on vasta yksi asia huippumaiden tasolla, fanikulttuuri. Pohjoiskaarre on tuonut väkevän panoksensa kaikkiin karsintaotteluihin ja sen oikeutena on myös vaatia jopa Mixun potkuja. Toimittajien olisi kuitenkin pysyttävä faktojen edessä kylmän viileänä.

Suomalaisen jalkapalloilun kehittämisessä on vielä valtavasti työtä, aivan kuten Mixu Patelainen on moneen otteeseen painottanut. Onneksi Palloliiton puheenjohtaja Pertti Alaja ymmärtää tämän ja onneksi hän on niin paksunahkainen, ettei välitä Mixun eroa vaativista otsikoista. Toinen asia on sitten se, onko kokonaistilanne selvä ensi viikolla kokoontuvalle Palloliiton liittohallitukselle.

En usko, että tässä tilanteessa suomalaisen jalkapalloilun pelastajaksi kannattaa edes harkita ulkomaalaista päävalmentajaa. Tässä tilanteessa tarvitaan suomalaista osaamista, suomalaisen jalkapallokulttuurin ymmärtävää henkilöä, joka pistää pyramidin alaosan kuntoon yhdessä seuravalmentajien kanssa.

Vasta sitten, kun suomalainen työ seuratasolla tuottaa tarpeeksi huippumateriaalia, joka kelpaa myös Euroopan kentille vastuullisiin rooleihin, voidaan haaveilla lopputurnauspaikoista. Tällä sektorilla se sarka on kynnettävä ja juuri tähän Paatelainenkin on yrittänyt kääntää katseita ja toimia.

Yksin tuulimyllyjä vastaan on kuitenkin vaikea taistella.

Jari Porttila

 

]]>
34 http://jariporttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196852-mixu-puhuu-asiaa#comments Huuhkajat Jalkapallo Maajoukkue Potkut Sun, 14 Jun 2015 07:51:32 +0000 Jari Porttila http://jariporttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196852-mixu-puhuu-asiaa